12/473-474   11/237   taulu 11-237

Kahdestoista sukupolvi

Matti Erkinpoika Somppi ( taulu ) s. noin 1640, k. teloitettu Keuruun kirkonmäellä 1690. - Keuruun Pihlajaveden Sompin vävy ja isäntä 1671-1689. Katovuodet olivat koetelleet Matti Somppia useana vuonna. Kesän 1687 koittaessa tila oli vararikon partaalla. Riesana oli vielä talvella ylläpitopalkalla taloon otettu 14-vuotias paimenpoika Heikki Yrjönpoika. Poika oli maannut viikkoja sairaana paimentamatta karjaa.
    Ruokaa Sompeilla ei tahtonut löytyä omille, saati hyödyttömälle paimenelle. Matti Somppi päätti häätää pojan kesken sopimuskauden takaisin äitinsä luokse.
    Viikkoa myöhemmin ilmestyi Sompeille paimenpojan äiti, Elina Heikintytär. Poika ei ollut ilmestynyt kotiin. Kylällä huhuttiin kuolemasta. Äiti vaati Somppeja kanssaan etsimään poikaa. Tämä löytyi talon laidunmailta suuren kiven päältä. Päässä oli paha, verinen ruhje, kengät puuttuivat.
    Äiti tiesi heti, että jokin oli vinossa. Hän pyysi kyläläisiä paikalle todistamaan näkyä. Niin Sompit kuin muutkin talolliset olivat haluttomia tutkimaan asiaa. Elina Heikintyttären onneksi Keuruulle sattui veronkerääjä, kruununmies Johan Spoof. Hän haistoi palaneen käryä ja määräsi pojan ruumiin hautauskieltoon.
    Tutkinta jäi huiskinnaksi. - Asia eteni Spoofin hoivassa käräjille. - Suomessa ei ollut niin vähäistä ihmistä, jonka asiaa ei olisi oikeudessa käsitelty. Äidille oli tärkeä päästä oikeuteen, löytää mahdollinen syyllinen ja saada poika kunniallisesti haudatuksi, Vilkuna sanoo.
    Tapauksella ei ollut silminnäkijöitä, eikä siten varsinaista syytettäkään esitetty. Todistajia kuultiin vielä kaksilla käräjillä. Tutkinta jäi silti puolinaiseksi. Mätänevä ruumis makasi koko ajan Somppien aitassa hautauskiellossa.
    Lopulta tuomio syntyi. Somppi perheineen vapautettiin kaikista epäilyistä. Tapaus alistettiin vielä hovioikeuteen, joka totesi sen huonosti tutkituksi. Tuomio jäi silti voimaan, ja vihdoin Heikki Yrjönpoika saatettiin haudata - puolitoista vuotta kuolemansa jälkeen.
    Totuutta ei tiedetä. - Kymmenen vuotta myöhemmin paimenpojan tapaus nousi vielä kerran esille. Turun hovioikeudessa oli väki vaihtunut ja huomattu vanha, kaikin puolin surkeasti hoidettu oikeusjuttu.
    Ja niin 1699 istuttiin vielä kerran käräjiä paimenpojan kuolemasta. Kaikki asianosaiset olivat ehtineet jo kuolla. Matti Somppi oli teloitettu kirkonmäellä jo 1690 Yltiän Matti Yrjönpojan murhasta. Uusia todisteita ei enää löytynyt. Paimenpojan tapaus vietiin selvittämättömänä henkirikoksena oikeuden pöytäkirjoihin.
    - Ilmeisesti Matti Somppi oli pikaistuksissaan lyönyt sopimusrikkomukseen syyllistynyttä poikaa, joka epäonnekseen oli kuollut iskuun. Ajan käsityksen mukaan isännällä oli oikeus kurittaa talonsa asukkaita. Nyt vain harkinta petti, voimankäyttö oli liiallista. Totuutta ei silti tiedetä. Sompit tiesivät olevansa vahvoilla oikeudessa. Siksi oli parempi jättää ruumis löydettäväksi kuin kätkeä se, arvioi Vilkuna.
    Puoliso noin 1666
Riitta Pekantytär Somppi ( Vanhemmat - taulu ) s. noin 1645, k. noin 1707. - Mainitaan Pihlajaveden Sompilla tyttärenä 1661-1665, Sompin haltija 1690-1696.

XI Lapsia:

  1. Matti Somppi s. Keuruu 5.3.1668, k. noin 1730.
  2. Heikki Somppi, Välikari s. Keuruu 20.3.1670, h. siellä 10.1.1742. - Pihlajaveden Välikaran eli Pihlasalmen isäntä 1725-30.
        Puoliso noin 1700 Maria Mäki-Sipi s. noin 1670 (kuolinajan mukaan 1657), h. Keuruu 2.12.1733, vanh Ähtärin Peränteenkylän Mäki-Sipin eli Sipilän isäntä Heikki Sipinpoika Mäki ja Marketta Tuomaantytär Rekola. - Mainitaan puolisona Sompilla 1702-1724, sitten Välikarassa.
  3. Juho Somppi s. Keuruu 3.8.1683. - Mainitaan (SAY) Sompilla Matti Matinpojan veljenä 1700-1709.
  4. Erkki Somppi - Mainitaan (SAY) Sompilla Matin Mattinpojan veljenä 1709.

Lähteet:

Kirkonkirjat:
Riitta Somppi:
Keuruu Somppi - 1696-1701 s.25
Keuruu Somppi - 1702-1707 s.29
Heikki Somppi ja Maria Heikintytär:
Keuruu Somppi - 1696-1701 s.25
Keuruu Somppi - 1702-1707 s.29
Keuruu Somppi - 1730-1736 s.28
Keuruu Pihlasalmi Välikara - 1730-1736 s.33
Keuruu Välikara - 1737-1743 s.33
Juho ja Erkki Somppi:
Keuruu Somppi - 1696-1701 s.25
Keuruu Somppi - 1702-1707 s.29
SAY Keuruu Pihlajavesi Somppi:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1549827 - 1655-1674 s.2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1553233 - 1675-1694 s.2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1555792 - 1695-1714 s.1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=837631 - 1720-1739 s.32
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=837726 - 1740-1759 s.29
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=838849 - 1760-1779 s.64
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=273354 - 1780-1799 s.152
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=308829 - 1800-1809 s.173
SAY Keuruu Pihlajavesi Välikara eli Pihlasalmi:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=837634 - 1720-1739 s.35
Matti J. Kankaanpää: Vanhan Ruoveden Talonhalijat matrikkeli 1552-1809. Jyväskylä 1990.
302 Somppi (7), sivu 104
295 Könttäri II: Välikara eli Pihlasalmi (9) sivu 99
Mika Remes: Murhamiehiä menneisyydestä:
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/murhamiehia_menneisyydesta
Heikki Hämäläinen, Ähtäri: Ähtärin Peränteen Mäkisipin Sipilä- ja Perander-suvut. Taulu 7
https://www.genealogia.fi/genos-old/62/62_61.htm