Kahdestoista sukupolvi

Erkki Olavinpoika Kunnari ( Vanhemmat - taulu ) s. Alahärmä 1637, k. siellä syksyllä 1697.
Alahärmän Kunnarin isäntä 1652, lautamies, kirkkoväärti ja paikkakunnan ensimmäinen historioitsija. Kunnarin talon vaiheita valaisevien monien historian tietojen tallentaja. Esitti seikkaperäisen kirjallisen, suorastaan hämmästyttävän tarkkoja yksityiskohtia sisältävän selvityksen runsaan sadan vuoden ajalta oman sukuhaaransa historiikistä vuoden 1691 laamannikäräjillä esillä olleen maakiista-asian vuoksi. - Oli käräjilla myös 1683 ja 1684 Naarasluoman ensimmäisen saarnaajan sittemmin kappalaisen Jöran Asproothin (Yrjö Juhonpoika Haapoja) kanssa yhteisen juhlimisen aikana sattuneen tappelunnujakan kolhuista.
    Jöran Asprooth käräjöi 1690 Erkki Kunnaria vastaan saadakseen tämän tilan osalta rästissä olleet palkkaheinät. Kunnarin laiminlyönti oli tahallinen, sillä se pohjautui Asproothin ja Kunnarin välille 1680-luvulla syntyneisiin kiistoihin. Tottahan seurakunnan perustamisvaiheessa aktiivisesti mukana ollut lautamies Kunnari tunsi täsmälleen nyt kappalaisen asemaan päässeen Asproothin palkkaa koskeneen sopimuksen yksityiskohdat. Erkki Kunnarin vastaanhangoittelu oli kuitenkin turhaa. Oikeus totesi kaikkien muidenkin antaneen vuosittain joka savulta sielunhoitajalleen kuorman heiniä, kuten oli sovittu tämän astuessa virkaan 1676. Siksi myös Kunnari tuomittiin luovuttamaan oman osansa.
    Oli Turussa 3.9.1684 Heikki Maunonpoika Vakkurin aikaansaaman Naarasluoman kappelin kuninkaallista päätöstä vahvistuttamassa, mutta hänelle sanottiin, että päätöstä ei vahvistettaisi vaan asia lähetettäisiin kuninkaan oikaistavaksi. Lopullisen tappion naarasluomalaiset ja vuoskoskelaiset kokivat jo seuraavana kesänä kun kuningas 13.7.1685 peruutti puolitoista vuotta aikaisemmin tekemänsä, Naarasluoman seurakunnan itsenäistämistä koskeneen päätöksen. Tällöin mm. tilaisuudessa lautamiehenä toiminut Erkki Kunnari sai kuulla, että Naarasluoman kappeli kuului edelleen Lapuan kirkkopitäjään, jossa Naarasluomalaisten oli vastedeskin osallistuttava mm. kirkonrakennuskuluihin ja pappien palkan maksamiseen. Naarasluoman kappeli sai 1696 uuden nimen Härmä.
    Härmän kirkkoväärtinä Erkki oli kaikissa toiminnoissaan tarmokas ja jopa jääräpäinen sekä monien yhteisten asioiden hoitajana kunnostautunut tervaskanto. On aivan ilmeistä, että seurakuntalaiset pitivät kirkonisännän tointa työteliäänä ja vastuullisena. Kunnari joutui kirkkoväärtinä toimimaan seurakunnan asiamiehenä, kun käräjillä selviteltiin Naarasluoman saarnashuoneen syksyllä 1696 tehtyä murtovarkautta. Tälläinen tehtävä oli kihlakunnanoikeuden lautamiehelle tuttua työtä. Kunnari oli kirkonisäntänä todennäköisesti syksyllä 1697 tapahtuneeseen kuolemaansa asti.
    Puoliso
Vappu Erkintytär ( taulu ) s. 1627, k. Alahärmä Kauppi 30.3.1697.

XI Lapsia:

1. Simo Kunnari, Piri s. Alahärmä Kunnari 1656, k. Alahärmä Piri 20.11.1734. - Alahärmän Pirin isäntä. Isänsä Erkki Kunnari esitteli Lapuan talvikäräjillä 1691 haluavansa ottaa pojalleen tilansa vierestä olevan vanhan Birilindan aution. Lautakunta todisti, että kunnarilaisen havittelema paikka oli tulvaveden vaivaama ylivanha autiotalo. Tämän kuultuaan oikeus velvoitti hakijan kääntymään valtion viranomaisten puoleen nähtävästi siksi, että verohylkynä ollut Pirin suvun entinen tila oli verotuskäytännön mukaisesti kruununtila. Hankeen jatkaminen vei aikansa, mutta viimeistään vuodesta 1695 Simo ja vaimonsa Riitta asuivat Birilindaa eli Pirin ketoa. Kylän piirissä taloa kaikesta päättäen nimitettiin koko ajan Piriksi ja sen asukkaita piriläisiksi.
       Puoliso Riitta Olavintytär Järvi s. 1662, k. Alahärmä 15.6.1737.
2. Jaakko Kunnari s. Alahärmä 1657, k. 1705?. - Alahärmän Kunnarin isäntä.
3. Matleena Kunnari s. Alahärmä 1658.
4. Sofia Kunnari s. Alahärmä 1659.
5. Erkki Kunnari s. Alahärmä 1660.
6. Maria Kunnari s. Alahärmä 1665.
7. Venla Kunnari s. Alahärmä 1666.
8. Riitta Kunnari s. Alahärmä 1670.
9. Vappu Kunnari s. Alahärmä 1674, h. siellä 21.5.1756.