Neljästoista sukupolvi

Jacob Mathiaksenpoika Ichtydius ( Vanhemmat - taulu ) k. Akaa 1678. - Tammelan sijaiskirkkoherra 1638–1639 Akaan apupappi vuoteen 1645, kappalainen 1645, kirkkoherra 1658-1678 (virkaanvahvistus 9.1.1658), sairaana ja virkavapaana 1663-. Akaan Pätsiniemen Naskalin kappalaisen puustellin isäntä 1645-58, Akaan pappilan isäntä 1658-78. Omisti Toijalan Haudanniemen Katajan korpraalin puustellin 1664-1678, Toijalan Toivettulan Toivettulan ratsutilan 1667-78 ja Hauhon Lautsian ratsutilan 1671-78.
    Puoliso 1:o noin 1649
Elisabeth Ottentytär Klöfverblad ( Vanhemmat - taulu ) k. Akaa 20.8.1664.
    Puoliso 2:o noin 1667
Ingeborg Andreaksentytär Herkepaeus k. Hauho 26.3.1708, vanh Hauhon kirkkoherra Andreas Christophori Herkepaeus ja Kaarina Tuomaantytär. - Oli Pälkäneen pitäjänapulaisen Paul Colliniuksen leski. Toisen puolisonsa kuoltua 1678 Ingeborg jäi täysin köyhäksi ja suuriin velkoihin, mm. turkulaiselle porvarille Simon Jobbille 600 talaria. Lisäksi vielä hänen irtaimistonsa oli tuhoutunut pappilan palossa.

XIII Lapsia:

1. Erik Ichtydius s. Akaa 1650-luvun alussa, k. 1713. - Ylioppilas Turussa 1670/71. Oli 1674 konsistorissa syytettynä tappeluun osallistumisesta. Kiisti syytöksen ja ilmoitti olleensa tuona aikana erään puutarhurin luona paloviinaa juomassa. Konsistorin pöytäkirjassa mainitaan 21.11.1677 hänen olleen sopimattoman käytöksen takia syytettynä yöllisestä metelöinnistä ja osallistumisesta kaupungin kämnnerin ikkunoiden särkemiseen.
       — Akaan kirkkoherran kuolinpesän armovuoden saarnaaja 1679–1680; Akaan kappalainen 1681, erotettiin virasta varkaudesta tuomittuna 1689; mainitaan myöhemmin rykmentinpastorina. Akaan Pätsiniemen Naskalin kappalaisen puustellin isäntä 1681-1689.
       Puoliso jo 1680 Elisabet Petterintytär Höökman (Höök), elossa 1736.
2. Brita Ichtydius, k. Uusikaupunki 10.4.1704.
3. Elisabet Ichtydius s. Akaa 1656, h. Pälkäne Oksala 8.7.1737. - Asui myöhemmin Pälkäneen Oksalan ratsutilalla.
       Puoliso noin 1681 Emanuel Reuter s. luultavasti Sahalahti 1650-luvulla, k. Hattula 1.1.1723, vanh Oriveden kirkkoherra Daniel Laurinpoika Reuter ja 1. puoliso Elisabet Heikintär. - Ylioppilas Turussa 1674/75; mainitaan konsistorin pöytäkirjassa sopimattomasti käyttäytyneenä 27.3.1678. Sahalahden pitäjänapulainen 1680, kirkkoherra isänsä jälkeen 1684; Hattulan kirkkoherra 1697 (virkaan 1699). Reuter pakeni isonvihan aikana vuonna 1713 Ruotsiin, missä hänet mainitaan pakolaiskomission luetteloissa 1715 ja 1716 avustusta saaneena. Hän palasi Uudenkaupungin rauhan jälkeen virkaansa Hattulaan. Rovasti (Strandbergin mukaan 1716). Reuter oli tiukka ja vaativa kirkkokurin ylläpitäjänä ja pyrki määrätietoisesti edistämään seurakuntalaistensa lukutaitoa ja kristinopin tuntemista.
       Turun pappeinkokouksen synodaaliväitöksen respondentti 1693, saarnaaja (suomeksi) 1697 ja 1707, opponentti 1698. Väitöskirjan dedikaatio Turku 21.11.1694, 30.6.1700, (29.11).1702 ja 15.12.1709. Omisti Hattulassa Pelkolan kylässä Kyttälän ratsutilan.
4. Beata Ichtydius s. Akaa 1660, h. Sääksmäki 17.9.1740.
       Puoliso noin 1682 Kustaa Kyä (hänen 2. aviossaan) s. Sääksmäki 1640, h. siellä 15.1.1705, vanh Sääksmäen Terisen ratsutilallinen, lainlukija usean tilan omistaja Erkki Yrjönpoika ja Riitta Pentintytär Penttilä. - Sääksmäen Kyän ratsutilallinen 1662-1694, valtiopäivämies ja nimismies.
       Kustaan 1. puoliso noin 1665 Peata k. ehkä 1676.

1. Anna Ichtydius s. Akaa 1667, k. Hattula 20.4.1737.
       Puoliso noin 1689 Gustaf Rundh s. Akaa 1638, h. siellä 12.3.1693, vanh Akaan Kylmäkosken Jokihaaviston Runkan isäntä Matti Tuomaanpoika Runkka ja Kristiina. - Luutnantti ja Akaan Kylmäkosken Jokihaaviston Runkan isäntä 1667-1689. - Mainitaan (SAY) Akaan Sontulan Anttilassa 1686 ja Annan kanssa 1691 ja Anna 1693.
2. Klemetti Ichtydius s. Akaa 1675, h. siellä 6.7.1690.