Juhana Ottenpoika Klöfverblad
( Vanhemmat - taulu )
k. Djurby, Uppland 19.2.1641, haudattu Litslenan kirkkoon.
- Trögdin ja Åsundan lainlukija 1599-1607, Hagundan 1602-04, Lagundan 1603-07, Hagundan kihlakunnantuomari 1617-20,
Käkisalmen läänin 1620-21, Linden ja Noran 1621-27. Turun hovioikeuden kanneviskaali 1623-31.
Kotoisin joko Skotlannista tai Saksasta. Oli jonkun aikaa kihlakunnantuomarina Tanskassa, mutta karkasi sittemmin Ruotsiin.
Linköpingin valtiopäivillä 1600 hän oli laatimassa ehdotusta valtionpetoksesta syytettyjen valtioneuvosten tuomitsemiseksi kuolemaan.
Suomeen Klöfverblad siirtyi 1606, jolloin hän toimi voutien tilintarkastajana. Silloin otettiin selvää autiotilojen määrästä,
tasoitettiin viljeltyjen talojen veroja sekä peruutettiin aateliston laittomasti kruunulta anastamia tiloja.
Siirtyi toimittamaan maanmittausta Pohjanmaalle 1608. Mittausten pohjalta hän laati tarkan maakirjan.
Työ oli raskas ja hänen valitettua asiasta kuninkaalle Kaarle IX vastasi, että juuri tehtävän vaikeuden vuoksi Klöfverblad
oli siihen valittu.
Johan Ottenpoika nimitettiin koko Suomen kamreeriksi 1610. Hänen tehtäviinsä kuului kruunun veronkannon valvonta ja
voutien tilitysten tarkistaminen. Siirtyi Ruotsin kamarikollegion kamreeriksi 1613.
Hänet lähetettiin takaisin Suomeen 1619 yhdessä Skytten ja Oxenstiernan kanssa Elvsborgin lunnaita keräämään.
Nimitettiin Käkisalmen läänin tuomariksi 1620 ja Turun hovioikeuden kanneviskaaliksi 1623.
Ehdotti 1624 yhdessä Suomen maaherra Niilo Bjelken kanssa, että 1622 määrätty maanmittaus pantaisiin toimeen sekä
laadittaisiin uudet siihen perustuvat maakirjat. Tätä verollepanoa ja maanmittausta jatkui ainakin vuoteen 1634.
Kun keskusvalta 1620-luvulla ryhtyi yhtenäistämään Suomen hallintoa Kustaa II Adolfin ja Axel Oxenstiernan Ruotsissa
käynnistämän hallintouudistuksen mukaisille linjoille, perustettiin Turkuun hovioikeus ja Suomeen nimitettiin kenraalikuvernööri.
Nils Bjelken siirryttyä 1623 Suomeen ryhtyi Klöfverblad hoitamaan aiempaa Suomen kamreerin virkaansa.
Piti tehtävää hallussaan Bjelken ja tämän seuraajan Bengt Oxenstiernan kuvernöörikaudet aina vuoteen 1634.
Hoiti myös Turun hovioikeuden kanneviskaalin virkaa 1634-31. Uudisti verotusta siten, että aiemmasta arvioverotuksesta
siirryttiin kohti vakinaista maaveroa. Samalla verotusjärjestelmä yksinkertaistui.
Tämän vuoksi hänen osuuttaan hallintouudistuksessa voidaan pitää merkittävänä.
Kuningas oli lahjoittanut Juhanalle muutamia tiloja Turun läheisyydessä.
Puoliso 1:o
N. N.
Puoliso 2:o
Elisabeth Hansintytär
k. Litslena 4.2.1645.