Kuntomelonnan arvostuksesta

Tutkimuksien mukaan me suomalaiset pidämme enemmän päätöksistä, joilla joltakin otetaan jotakin pois, kuin niistä, jolla annetaan jollekin jotakin. Eli muutama sana kuntomelonnan arvostuksesta.

Kari Eskolalla oli ansiokas kirjoitus Melojassa 3/98 "Kuntomelonta kunniaan". Sen innoittamana lehdessä alettiin julkaista valtakunnallista tonnarilistaa vuonna 1999. Eskolan artikkelin yhteydessä Matti Seppänen kirjoitti samasta aiheesta mm.: "…on harrastemelontajaos harkinnut esittää Kanoottiliiton hallitukselle, että vuoden valintoja tehtäessä valittaisiin seurojen lähettämien listojen perusteella ja harrastemelontajaoksen esityksestä "vuoden kuntomeloja" ja mahdollisesti myös "kuntomelontaseura".

Eskolan ja Seppäsen ehdotukseen suhtauduttiin myönteisesti ja Kanoottiliiton hallitus valitsikin sitten vuoden kuntomelojan tonnarilistan perusteella vuosina 1998-2000. Sitten henkilöt ja harrastemelontajaoston edustajien ajatukset muuttuivat, vaikka Melojalehdessä 1/2002 s.5 vielä virheellisesti toisin mainitaan: "Kanoottiliiton hallitus valitsee vuosittain tonnarilistan perusteella Vuoden Kuntomelojaksi tonarilistalla eniten kilometrejä kauden aikana koonneen melojan. Ainoana ehtona on, että valinta ei voi kohdistua kilpamelojaan".

Ilkka Pitkänen kirjoitti muuttuneesta tilanteesta oikeutetusti Melojalehdessä 3/2004 s.23, mm.: "Jo vuosi sitten moni kohotteli kulmakarvojaan, kun vuoden 2002 valinnat julkistettiin eikä Paunasalo ollut mukana, ja kun hän ei mahtunut palkittavien joukkoon viime vuonnakaan, ihmettely lisääntyi entisestään ja Melojan toimitukseenkin alkoi tulla kummaksuttavia puhelinsoittoja ja sähköpostiviestejä." … "Kanoottiliiton nykyisessä hallituksessa viime vuoden kömmähdys ja parin edellisen vuoden horjuva käytäntö on tiedostettu. Jaostot valmistelevatkin parhaillaan selkeämpiä pelisääntöjä ja valintakriteerejä Vuoden valintoihin, jotta vastaavilta tilanteilta vältyttäisiin jatkossa. Kriteerit julkaistaan Melojassa heti, kun ne ovat valmiina."

Niinpä. Kyllä höpinöitä riittää. Jos kömmähdys tiedostettiin, niin miksi horjuva käytäntö jatkuu edelleen? Siksi koska se on ollut hallituksen tietoinen valinta myöhemminkin. Tätä ajatusta tukee sekin, että Kanoottiliiton nettisivulla nämä uudet "selkeämmät pelisäännöt" on julkaistu pdf-tiedostona päiväyksellä 31.10.2004 seuraavassa horjuvassa Kanoottiliiton hallituksen hyväksymässä muodossa. Vuoden kuntomeloja: "Melotut kilometrit vuoden aikana (ellei hallitus toisin päätä) * Tulevaisuudessa mahdollisesti melotut kilometrit 365 päivän aikana 1.11-31.10 - Jos Suomen Kanoottiliiton hallitus näin päättää. - Kaikkia "Vuoden valinta" titteleitä ei jaeta välttämättä vuosittain (jos ko. vuodelta ei ole erityistä mainittavaa lajin kohdalta)." Siis mitä? Selkeät pelisäännöt?

Mikäli hallitus on toiminut näiden uusien kriteereiden mukaan, se on vuosittain tehnyt tietoisen valinnan suuntaan tai toiseen. Yleensä kuntomelontaa syrjivään suuntaan, mutta millä perusteella. Juhlapuheissa Kanoottiliitto kyllä arvostaa kuntomelontaa. Käytännössä näin ei ole. Viimeinen valinta on tehty vuonna 2004. Se kohdistui silloin allekirjoittaneeseen, edellä mainitun Ilkka Pitkäsen kirjoituksen johdosta ja koska Yrjö Lindroos oli itsekin ihmetellyt vuoden 2003 valintaa ja sanonut, että retkimelojan titteli olisi sopinut hänen suorituksensa huomioimiseen paljon paremmin. Sääntöjen pitäisi oikeasti olla selkeitä ja jos sellaisia laaditaan, niitä olisi noudatettava. Nämä uudet "selkeät pelisäännöt" tarkoittaa kait Suomeksi seuraavaa: Jos henkilö miellyttää, niin mekin voimme miellyttää henkilöä, tai sitten emme.

Tonnarilistan kärkikaarti tekee melkoisen harraste- virkistys- kunto- ja kilpamelonta suorituksen joka vuosi. Kuka mitäkin. Tonnarilistalle osallistuu myös paljon melojia. Kotimaisiin kilpailuihin vähän. "Palkintosade" on silti kohdistettu etupäässä kilpailijoille ja takuuvarmasti joka vuosi. He ovat toki palkintonsa ansainneet, mutta nyt olisi jo aika palkita ainakin kolme tonnarilistan kärkimelojaa.

Vaikka kilometrien keräily ei ole kilpailu, kyllä meitä paljon melovia voisi silti vähän arvostaa. Tasa-arvon vuoksi. Olkoon se eniten meloneen titteli sitten vuoden kuntomeloja tai vuoden tonnari. Sillä ei ole merkitystä. Pelisäännöt oli ennen selkeät. Käyttäkää niitä. Ne oli tehty melojien tarpeisiin, ei hallituksen kikkailuun, kuten nämä uudet. Liiton hallitus voi tehdä päätöksen keskuudessaan. Ei siihen harrastemelontajaoston esitystä tarvita. Se näyttää olevan liian horjuvaa ja epämääräistä laatua ja lisää turhaa byrokratiaa ja byrokratia aina mutkistaa asioita. Toivottavasti uudet kärkitonnarit palkitaan tulevaisuudessa vuosittain, kuten alkuvuosina ja myös kuntomelonta nousee tätäkin kautta uudelleen kunniaan…

Kari Paunasalo

Lähde: Meloja 2/2009 sivu 42-43


Meloja perustaa Tonnaripokaalin

Kari Paunasalo siteeraa oheisessa puheenvuorossaan kolumniani "Kuka on kuntomeloja?" vuodelta 2004. Tekee mieli lainata siitä vielä pari lausetta lisää:

"Osasyynä [sekavaan] tilanteeseen on varmasti se, että esityksen valinnoista tekee Virkistys- ja retkijaosto, jonka kokoonpano muuttuu vuosittain, usein rajustikin. Perinne katkeaa ­ edellisen jaoston noudattamat toimintamallit eivät välttämättä välity seuraavalle, joka kehittelee sitten oman valintakriteerinsä [...] Sekaannusta lienee aiheuttanut myös se, että jaossa on sekä vuoden kunto- että retkimelojan titteli."

Ja kuten Paunasalon ohessa siteeraamasta, liiton nettisivuilta (Materiaalisalkusta esim. hakusanalla 'valinnat') löytyvästä "Vuoden kuntomeloja" -määrittelystä ilmenee, yritys selkiyttää pelisääntöjä johti oikeastaan vain ojasta allikkoon ja mahdollisti entistä sekavamman käytännön; sulkulause "ellei hallitus toisin päätä" sallii itse asiassa minkälaisen päätöksen ­ tai päättämättä jättämisen ­ tahansa.

Mutta jotta nyt ainakin Meloja-lehden ja Tonnarilistan osalta asia saataisiin reilaan, olen päätynyt hyvässä yhteisymmärryksessä Kanoottiliiton pj. Kari Hellströmin kanssa siihen, että Meloja-lehti perustaa nimeään kantavan Tonnaripokaalin. Se on kiertopalkinto ja jaetaan aina Kanoottiliiton kevätkokouksessa sille melojalle, joka on edellisenä kalenterivuonna melonut enimmin kilometrejä eli on ns. Tonnarilistan kärkinimi.

Melojan Tonnaripokaalilla ei suinkaan ole tarkoitus korvata perinteisiä Vuoden retkimeloja ja -kuntomeloja -tunnustuksia, pikemminkin päin vastoin: Tonnarilistan kärkinimen palkitseminen erikseen toivottavasti helpottaa tulevien raatien työtä, kun he miettivät muiden huomionosoitusten saajia.

Ilkka Pitkänen

Lähde: Meloja 2/2009 sivu 43