Kahdestoista sukupolvi

Petrus Laurentii Herkepaeus (Pekka Laurinpoika Härkäpää) ( Vanhemmat - taulu ) s. luultavasti 1650-luvulla, k. kuoli isonvihan lopulla. - Ylioppilas Uppsalassa 21.6.1673. — Viipurin luostarikirkon kappalainen (diakoni) 1673, tuomiokirkon kappalainen (arkkidiakoni) 1682. Pielisjärven kirkkoherra 1688-1710, rovasti 1688. Pakeni sotaa vuoden 1712 tienoilla.
    Puoliso 1:o jo 1679
Anna Winter s. luutavasti 1650-luvulla, k. Lieksa 1709, vanh Krister Olavinpoika Winter ja Anna von Borgen.
    Puoliso 2:o Pielisjärvi 1710
Lastika Laurintytär Kortelainen ( taulu ) (hänen 1. aviossaan) s. Pielisjärvi 1688, k. 1769, vanh luultavasti Pielisjärven Lieksan N:1 Kemppaalan isäntä 1682-1728 Lauri Mikonpoika Kortelainen ja Anna.
    Lastikan 2. puoliso Pielisjärvi 8.3.1724 Yrjö Yrjönpoika Wallius s. Pielisjärvi noin 1702, k. siellä 3.9.1751, vanh Pielisjärven kappalainen ja kirkkoherra Yrjö Pietarinpoika Wallius ja Klaara Laurintytär Bergman. - Pielisjärven Lieksan N:1 Kemppaalan isäntä 1730-39.

XI Lapsia:

1. Gertrud Herkepaeus s. Viipuri noin 1674, k. Sääminki Pihlajaniemi 18.4.1742.
       Puoliso 1:o Herman von Börgen s. noin 1655, k. noin 1711, vanh Kerimäen kirkkoherra Olof von Börger ja Anna Tuomaantytär. - Ylioppilas Turussa 19.8.1690. — Henkikirjuri (1703) ja vouti. Viljeli vuodesta 1709 erästä tilaa Säämingin Kallislahden kylässä, mutta hylkäsi sen piankin ja osti 16.5.1703 tehdyllä kauppakirjalla Pihlajaniemen Harjulan tilan.
       Puoliso 2:o jo 1714 Bruun (Bruno) Bruuninpoika s. noin 1680 k. Sääminki 1730. - Palveli todennäköisesti v. 1714 sotaväessä ja oli se mies, jonka Rantasalmen kirkonkirja kertoo olleen osalta syyllisen erään Pesosen kuolemaan (tämä h. Rantasalmi 7.3.1714). Isonvihan jälkeen Bruun Bruuninpoika mainitaan silloin tällöin tuomiokirjoissa - vaimonsa miehenä ja maakirjoissa Säämingin Pihlajaniemessä olevan ratsutilan, Harjulan omistajana.
2. Anna Herkepaeus s. Viipuri noin 1680, k. noin 1712.
       Puoliso noin 1697 Simon Affleck eli Simo Hurtta s. Narva, Viro 1660, k. Pielisjärvi 9.5.1725. - Pielisjärven veronkantokirjuri 1680-luvulta alkaen Salomon Ehnbergin veronperijänä, jolloin hänestä tuli alueen asukkaiden vihaama. Myöhemmin talonpojat kapinoivat voimakkaasti häntä vastaan. Veronvuokraaja 1695-1723. Määrättiin pitäjänluutnantiksi 1700 ja hän kunnosti Lieksan linnoituksen ja hoiti rajaseudun puolustusta. Majuri 1709. Talonpojat aloittivat 1710 uuden kapinan. Affleck pelastui jälleen täpärästi väijytyksestä ja pakeni Lieksaan. - Isonvihan aikana venäläiset polttivat hänen Turunkorvan kartanonsa ja veivät hänen vaimonsa ja seitsemän lastaan vangeiksi. Nimi Simo Hurtta tuli siitä, että Affleckin sanottiin pitäneen suurta koiraa. Simo Hurtasta on kirjoittanut mm. Eino Leino, Onni Palaste ja Mauri Sarjola.
       Eino Leinon näytelmän pohjalta valmistui 1940 Jäger Filmi Oy:n tuottama ja Roland af Hällströmin ohjaama elokuva Simo Hurtta, jossa nimiroolia esitti Santeri Karilo.
3. Kristian Herkepaeus k. Tukholma (Jakob) 26.10.1736. - Ylioppilas Uppsalassa 22.8.1699. — Svean hovioikeuden asianajaja 1711, samalla päätullivuokraseuran valtuutettu 1726. Kauppakollegion kanneviskaali 1730.
       Puoliso 1:o Maria Elisabet Wolcker s. noin 1687, k. 1727.
       Puoliso 2:o 1728 Maria Kristina Nordenflycht (hänen 1. aviossaan) k. 1772.
4. Margareta Herkepaeus s. Viipuri noin 1684, k. siellä 12.11.1766.
       Puoliso Johan Weckroth s. noin 1715.
5. Herman Herkepaeus s. Pielisjärvi 23.3.1691.

1. Juliaana Herkepaeus s. Pielisjärvi noin 1711, k. Nurmes 9.8.1758.