Viidestoista sukupolvi

15/8441-8442   14/4221   taulu 11-528

Martti Heikinpoika Strang ( Vanhemmat - taulu ) s. Lappajärvi Vimpeli 1601, k. siellä 1685.
Lappajärven Vimpelin Strangin isäntä 1625-30 ja Iso-Strangin isäntä 1632-73. Vuoden 1641 karja- ja kylvöluettelon mukaan Martilla oli 2 hevosta, 1 vetohärkä, 1 härkämulli, 1 sonni, 11 lehmää, 1 hieho, 12 lammasta, 4 karitsaa, 1 sika, 1 porsas sekä kylvöä 4 tynnyriä. Vuonna 1653 Martti Strang, kuninkaanskyttä ja talollinen Pietarsaaren pitäjän Lappajärven kappelin Vindalan kylästä oli oikeudessa, jossa Kruunupyyn pitäjä vaati häneltä kymmenyksiä, koska Strang oli metsästänyt Kruunupyyn pitäjän mailla.
    Vuonna 1656 talollinen Martti Strang Lappajärven kappelin Vimpelin kylästä jätti Pietarsaaren käräjille kirkkoherra Elia Hamnin allekirjoittaman ja pitäjän sinetillä varustetun todistuksen, jonka mukaan Strangilta oli tulipalon kautta tuhoutunut melkein koko omaisuus. Vahinko oli valamiesten, Simo Hyytiäisen ja Tuomas Kärnän arvion mukaan 350 kuparitaalaria. Oikeus tutki asian tarkasti ja tuli siihen tulokseen, että asia oli tosi ja että Strangin pitäisi saada jostakin korvausta nauttia, niinkuin tässä pitäjässä on ollut tapana ja niinkuin Hänen Majesteettinsa Kuninkaan käsky on.
    Kruununampujien velvollisuutena oli toimittaa kruunulle sovittu määrä turkiksia. Viedessään turkiksia Tukholmaan "kytät" matkustvat virkamiesten tapaan maksutta, joten valtakirjan saaminen saattoi tuntua houkuttelevalta. Pyyntimatkoillaan kruununampujat voivat vaatia talonpojilta ruokaa, olutta ja kyytihevosen. Kun heidät lisäksi vapautettiin kruununveroista, myllytullia ja ylimääräisiä veroja lukuunottamatta, kuninkaanmiesten oikeudet ja valtuudet olivat erinomaiset.
    Metsästäjällä oli apulaisenaan tavallisesti hänen oma poikansa, joka oli yleensä vapaa sotaväenotoista. Pari 1650-luvun kruununampujavaltakirjaa (Kustaa Adolf II) seurasi samassa suvussa isältä pojalle, joten kovin innokkaasti järvisetulaiset eivät kruununampujiksi ryhtyneet. Talonhoito kärsi ilmeisesti kruununampujakautena sen verran, että ampujan pojat eivät toimeen helposti ryhtyneet. Lähteiden puuttuessa ei voida selvittää, kuinka paljon ampuja joutuivat vuosittain toimittamaan turkiksia kruunulle. Määrän täytyi olla huomattava, sillä kovin helposti verovapauksia talollisille ei myönnetty.
    Vimpelin Strangin karjan arvo oli vuonna 1626 peräti 492 kuparitalaria. Strangin järviseudun suurimpaan karjaan kuului 4 hevosta, 3 härkää tai sonnia, 23 lehmää, 6 vasikkaa, 4 sikaa ja 42 lammasta. "Kuninkaanskytän", jahtivoudin virka näyttää periytyvän Strangin talossa ja suvussa ainakin 1700-luvulle. Virkamiehen talo paloi 1700-vuosisadan alkupuolella. Silloinkin oli jo olemassa jonkinlainen palovakuutuslaitos. Vahingon kärsinyt anoi käräjillä oikeutta keräten vahingonapua.
    Oikeus määräsi vahingon suuruuden mukaan alueen, josta keräys saatiin suorittaa. Avun antaminen oli kokonaan antajien hyvästä tahdosta riippuvainen. Korvauksen siis piti suoranaisesti kerjätä. Myöskin Strangin isäntä toi palovahinkonsa esiin Pietarsaaren käräjillä. Mutta hän ei halunnut kerjätä apua, vaan pyysi oikeudelta todistusta vahingosta, ja sen aiheuttamasta omaisuuden menetyksestä, voidakseen sen perusteella pyytää verovapautta.
    Puoliso
N. N.

XIV Lapsia:

  1. N. N. Martintytär k. Lappajärvi Alajärvi 1651.
        Puoliso Markus Heikinpoika Storhök. - Markus vaati vaimonsa perintöä apeltaan Martti Strangilta 1651.
  2. Marketta Martintytär s. Lappajärvi Vimpeli 1619, k. siellä 13.1.1689.
        Puoliso Markus Heikinpoika s. Lappajärvi Alajärvi 1617, h. Lappajärvi 14.3.1697, köyhänä huonemiehenä poikansa luona. - Lappajärven Savonkylän Svarvaren uudistilallinen vuodesta 1687.
  3. Martti Martinpoika Strang s. Lappajärvi Vimpeli 1620, k. siellä 13.11.1692.
  4. Lauri Martinpoika s. Lappajärvi Vimpeli 1622, k. siel 1674.

Lähteet:

Kirkonkirjat:
Martti Strang:
http://www.strang.ch/SUKU/PIETARIS.HTM
Heikki Rantatupa: Historialliset kartat
http://www.vanhakartta.fi/tutkimus/jarviseudun-taloluettelo/Vimpeli/38111/talonhaltija_1751