Kuudestoista sukupolvi

16/16673-16674   15/8337   taulu 16-16673

Erkki Eskonpoika Härmä ( Vanhemmat - taulu ) s. noin 1555-60, k. noin 1607. - Alahärmän Vuohisluoman Huhtalan isäntä noin 1595-07. Muutti Vuohisluoman pohjoipuolelle joen ja puron muodostamalle niemelle, jonka nimenä oli tuolloin Maskunmaaniemi. Siellä syntyi ensin Olavi ja sitten Priitta.
    Erkki ja hänen perheensä elelivät siellä itsellisenä eli mökkiläisenä ainakin muutaman vuoden. Sitten torpan väki havaitsi, että Vuohiluoman eteläpuolella sijainnut "vanha kaskimaa" oli sopivampi tilanpaikka. Kun heidän itsellistorppansa rakennukset olivat vähäiset, muuttaminen Vuohisluoman toiselle puolelle kävi helposti päinsä.
    Perheen uusi asuinpaikka oli ympäristöstään selvästi kohoava laajahko mäki, joka samalla muodosti Maskuniemeä vastaavan joenrantaniemekkeen. Kaskimaan paikkaa kutsuttiin tuolloin Huhtalaksi. Erkki aloitti jälleenrakennus- ja raivauspuuhat. Hän sai aikaan tilan, joka merkittiin 1/4 manttaalin suuruisena verokirjoihin 1602. Erkki joutui sotilaaksi ja luultavasti sitten kuoli. Jo 1605 ja 1606 tila oli veronmaksukyvytön. Vuotta myöhemmin se sai kahden vuoden veropauden.
    Huhtalan paikalla ollut kaskimaa ja jopa itse mäki sinänsä ovat varmimmat todisteet savolaisten oleskelusta alueella. Kaskenpoltto, johon Huhtala-nimikin viittaa, oli erämailla liikkuheiden savolaisten toimeentulon tärkein perusta. Näin ollen on ilmeistä, että Huhtalan eli Kunnarin tilan ensimmäinen raivaaja oli Tapani Hulkkoinen, jonka nimi veroluetteloissa oli viimeisen kerran 1583. Sitten Huhtalan isäntänä oli Erkki Filpunpoika Härmä 1584-95, joka mahdollisesti siirtyi lapsuudenkodistaan Savolais-Hulkkoisen kylmille jättämälle tilalle. Syysta tai toisesta hänkin asui siinä vain vuosikymmenen verran.
    Puoliso
N. N. (hänen 1. aviossaan)
    N. N, 2. puoliso noin 1607 Lauri Gunnarinpoika, k. noin 1630. - Huhtalan, eli Kunnarin tilan isäntä noin 1608-30. Huhtalaa ruvettiin uuden isännän mukaan nimittämään "Gunnarin tilaksi" Lauri poika Jaakko joutui Ruotsin Armeijaan 1627 ja ilmeisesti ei sieltä palannut. Työnsä jatkajaksi Lauri oli 1629 sotaväenottajien mielestä liian vanha ja lisäksi halvaantunut. Lauri Lieneen kuollut vuosien 1629-30 paikkeilla, kun hänestä ei sen jälkeen ole asiakirjoissa mitään varmaa tietoa. Laurin kuoltua talon peri Erkin poika Olavi Erkinpoika Huhtala, Kunnari.

XV Lapsia:

  1. Olavi Erkinpoika Härmä, Huhtala, Kunnari s. noin 1580, k. noin 1647.
  2. Riitta Erkintytär Härmä s. Härmä Kunnari noin 1590, k. Uusikaarlepyy Pensala noin 1630.
        Puoliso 1:o Sipi Nukainen. Pariskunta asettui asumaan jokivarteen Kunnarista pohjoiseen "Naarasluoman" kylään. Paikka oli koskematonta korpea ja nimeltään Nukala. Siihen Sipi ja Riitta raivasivat itselleen torpan 1620-luvulla. Nukalan torpan nimi luultavasti tuli Sipin sukunimen pohjalta.
        Asuttuaan Nukalassa jonkin aikaa itsellisenä Sipi Nukainen myi asumuksensa Matti Erkinpoika Sollson-nimiselle miehelle ja lähti vaimonsa ja lastensa kanssa "Pietarsaaren Markkiin" Sielläkin Nukaiset elelivät itsellisinä, mutta Sipi kuoli ja Riitta-leski palasi takaisin synnyinseudulleen.
        Hän saapui Kunnariin veljensä Olavin luo ja pyysi tältä lupaa asettua isänsä aikoinaan raivaamaan Maskunmaanniemeen. Olavi suostui sovittuaan sisarensa kanssa siitä, että asumisen korvauksena Riitta-lesken poika Olavi Sipinpoika Nukainen lähtisi Kunnarin talon puolesta sotilaaksi Ruotsi-Suomen armeijaan 1637. Priitta muutti synnyinkotiinsa ja raivasi siihen lisää viljelysmaata, mutta avioitui sitten toistamiseen ja siirtyi uuden miehensä luo Uudenkaarlepyyn Pensalaan.
        Puoliso 2:o ?

Lähteet:

Eero Kojonen
Alahärmän historia I s.69, s.81-83. Vaasa 1993.