HONOR EXE 2UIALIS
? ftiffitai? omniumg fexius fui virtutum fpl?ndore
indita Matron Æ,
Uno poit morcem Tumulo cum eo conderetur, quo
ruin? uno in vita toro fruebatur fvaviffime
celebris vulgi conftans Lusretia laude
In vifo quondam peEfore pa fa fcclus,
Vigot & Alceftis Regi conjunEta P heréo,
Quippe Viru vitæ prætulit ultro fuæ,
fec cuidem extollit vita foeiabilis ardor,
Qui pernt vita difpereunte fimul.
Eriis inplexa eft tanieri ELISABETHA maritum
(lir?)vetus I s a c u m corde Rebekka fuum
Scilicer in (the?)mo curproxima femper adhaæfie
Pro?? fic ?umulo iam recubare cupit
Is randem cififanetus geminari peEtoris ingnis,
Qui ???anet in vita morte manetque pia
2uim dalentey exbibuit
AND WANOCHIUS
Phil: PraEl. Q. Hift. Prof.
Reg. Arad Abbenf
Keinoälykäännös edellisestä latinakielisestä epäselvästä tekstistä.
KUNNIA JA KUNNIOITUS
Kaikista naisista ansioitunein, hyveiden loistolla
varustettu matrona,
jonka toivottiin haudan lepoon joutuvan yhdessä sen kanssa,
jonka kanssa hän elämänsä ajan sai nauttia yhteisestä aviovuoteesta suloisimmin.
Kansan antaman vakaan ja ylistetyn maineen mukaan
hän oli kuin entisaikojen Lucretia,
joka eli sydämessä miehensä rinnalla.
Kuin Alcestis, joka liittyi kuninkaalliseen puolisoonsa
ja vapaaehtoisesti uhrasi henkensä hänen puolestaan,
niin tämäkin yhteiselämän rakkaus nostaa esiin,
kuinka molempien elämä päättyi yhdessä.
ELISABETH oli sidottu mieheensä,
niin kuin vanhan liiton Rebekka oli sidottu Iisakiin koko sydämestään.
Hän, joka aina oli hänen rinnallaan, haluaa nyt levätä samassa haudassa.
Yhdistyneinä heissä hehkuu sydämen kaksoistuli,
joka, jos se kerran paloi elämässä, jää hehkumaan myös kuolemassa.
Tämän todisti
ANDREAS WANOCHIUS
Filosofian maisteri, historian professori,
Kuninkaallisen akatemian jäsen Abossa (Turussa).
Toinen keinoälykäännös (Grok)
KUNNIA ERINOMAISELLE NAISELLE
Kaikkien ylistämä, täynnä hyveiden loistoa,
koristeltu, kunnioitettu matrona,
Hän toivoi, että kuoleman jälkeen hänet haudattaisiin samaan hautaan,
jossa hän nautti suloisesti elämässä yhteisestä leposijasta aviomiehen kanssa.
Kuuluisa kansan keskuudessa, hän sai jatkuvaa ylistystä kuin Lucretia,
kerran tunnettu puhtaudestaan menneinä aikoina.
Hän oli kuin Alcesis, joka oli uskollisesti sidottu kuninkaalliseen puolisoonsa,
sillä hän asetti miehensä elämän oman elämänsä edelle.
Hänen elämänsä säteili sosiaalista intoa,
joka sammui vasta hänen elämänsä päättyessä.
ELISABETH oli tiiviisti sidoksissa aviomieheensä,
kuin Rebekka, joka rakasti sydämestään Iisakia.
Aina lähellä, hän pysyi uskollisesti hänen rinnallaan,
ja nyt hän haluaa levätä samassa haudassa.
Hänen sydämensä pyhä liekki kaksinkertaistui,
joka paloi elämässä ja pysyy hurskaana kuolemassa.
Hänen muistonsa loistaa,
ANDREAS WANOCHIUS,
filosofian tohtori, historian professori,
Kuninkaallinen Akatemia, Abbens.
Grok (Huomioita):
Tekstissä on joitakin epäselviä kohtia (esim. "ftiffitai", "fpl?ndore", "ruin?"), jotka voivat johtua kirjoitusvirheistä tai vaurioituneesta tekstistä. Olen tulkinnut ne kontekstin perusteella.
Epitaafi ylistää Elisabethin hyveitä, uskollisuutta aviomiehelleen ja hänen hurskasta elämäänsä, vertaamalla häntä klassisiin ja raamatullisiin hahmoihin, kuten Lucretiaan, Alcestiin ja Rebekkaan.
Andreas Wanochius, joka mainitaan lopussa, on todennäköisesti tekstin laatija tai siihen liittyvä oppine.