Kahdeksas sukupolvi
Herman Woldemar Backman
( Vanhemmat - taulu )
s. Uusikaarlepyy 9.3.1870, k. Pietarsaari 18.3.1946.
Ylioppilas 1888, lääketieteen kandidaatti 31.5.1892, lääketieteen lisenssiaatti 13.5.1996, lääketieteen ja kirurgian tohtori 11.11.1899.
Professorin arvonimi 17.7.1918. Opintomatka Skandinaviaan ja Keski- Eurooppaan 1999-28. - Pietarsaaren maalaiskunnan,
Purmon ja Luodon alueen ensimmäinen kunnanlääkäri 1898-07. Pietarsaaren kaupungin lääkäri 26.6.1907, Malmin sairaalan lääkäri Pietarsaaressa 1908-17, ylilääkäri 1913, Vaasan ensimmäinen kaupungin lääkäri 1917, Uudenkaarlepyyn alueen piirilääkäri 1923-37. - Porvarissäädyn jäsen 1905-06, Pietarsaaren kaupunginvaltuuston jäsen 1900-10, puheenjohtaja 1905-08, Vaasan kaupunginvaltuuston 1922, Uudenkaarlepyyn 1925.
Perustivat Vuonna 1920 yhdessä pääkonsuli Harry Schauman aloitteesta 30 muun henkilön kanssa Svensk-Österbottniska Samfundetin,
jonka energinen ensimmäinen puheejontaja hän oli 1920-23. Tuberkuloosin vastustamiskomitean puheenjohtaja 1922-24.
Lääkäripari Backman tekee uranuurtavaa työtä seudun sairaanhoidon uudenaikaistamiseksi ja olivat mm. mukana kun Malmin sairaala
käynnistetään Pietarsaaressa. Professori Backman oli edelläkävijä ja uudistaja terveydenhuollossa koko maassa.
Hän otti aktiivisesti osaa tuberkuloosin torjuntaan ja terveydenhuollon ongelmiin, mutta sen ohessa omisti tieteellistä huomiota maahanmuuton ongelmaan, väestönkehitykseen ja sukututkimukseen. Hänen kirjallinen tuotantonsa on laaja. Se painottuu suku- ja historiantutkimukseen Uudessakaarlepyyssä ja sen ympäristössä. Heidän perheensä tutkimuksia on julkaistu eri sanomalehdissä lukemattomia.
Kirjanen, "Jutbacka" 1927 todistaa hänen rakkautensa kotiinsa, jonka pariskunta osti samana vuonna.
- Muita julkaisuja : Experimentella studier öfver den diätetiska behandlingen vid de s. k. irritativa funktionsstöringarna i ventrikelslemhinnan (väitöskirja ) 1899, Om behandlingen av de hos ailmogen i Norden vanligaste magsjukdomarna 1904, Nykarleby provinsialläkardistrikt 1870-1920 1927, Lungsotens förlopp i Finland 1771 1929 (S. Savosen kanssa) 1934 (suom. ja saks. ).
Omisti kotitilansa Jutbackan 1927-45, jonka jälkeen se siirtyi vaimonsa sisaren tyttärelle Elise Söderströmille, joka oli myös Backman sukua.
Puoliso Uusikaarlepyy 27.2.1898 Augusta Elisabeth Nylund s. Uusikaarlepyy
12.12.1870, k. 1950, vanh Uudenkaarlepyyn raatimies Carl Nylund ja Johanna Silvast.
Elisabeth Backman oli eräs Suomen varhaisista naislääkäreistä. Hän toimi aluksi yksityislääkärinä ja ylläpiti yksityistä synnytyslaitosta, jonka lääkärinä hän toimi. Myöhemmin hän osallistui pääasiallisesti kunnallisen terveydenhuollon toimintaan sekä lääkärinä että luottamushenkilönä.
Elisabeth Nylund suoritti Helsingissä vuonna 1889 professori Georg August Aspin medikomekaanisen instituutin kurssin, jolta hän valmistui sairasvoimistelijaksi. Sen jälkeen hän suoritti yksityisesti ylioppilastutkinnon Helsingin reaalilyseossa 15.9.1891 ja kirjoittautui Helsingin yliopistoon Pohjalaisen osakunnan jäsenenä. Hän suoritti medikofiilitutkinnon 18.4.1895 sekä valmistui lääketieteen kandidaatiksi 23.12.1897 ja lääketieteen lisensiaatiksi 30.5.1903. Opiskeluaikanaan hän oli amanuenssina kirurgian osastolla. Elisabeth Backman teki opintomatkat Saksaan ja Tanskaan vuonna 1899 (1901?), Saksaan vuosina 1904 (1903?), 1908 ja 1910, Ruotsiin vuonna 1908 ja Itävaltaan vuonna 1925. Hän oli Suomen Lääkäriliiton, Finska läkaresällskapetin ja Keski-Pohjanmaan lääkäriseuran jäsen.
Lääkäriksi valmistuttuaan Elisabeth Backman harjoitti praktiikkaa Pietarsaaressa vuosina 1904–1917 ja oli samalla paikkakunnalla Strengbergin tupakkatehtaan lääkärinä vuosina 1.7.1906–1917 sekä 1921–1922. Hänellä oli lisäksi Pietarsaaressa vuosina 1905–1917 oma synnytyslaitos, jossa oli 5–12 hoitopaikkaa, ja hän toimi myös tämän synnytyslaitoksen johtajana ja lääkärinä. Lisäksi Elisabeth Backman oli Pietarsaaressa kuuromykkäinkoulun ja Pietarsaaren yhteiskoulun tyttöoppilaiden koululääkärinä. Hän toimi tilapäisenä kunnanlääkärinä Pedersören (Pietarsaaren maalaiskunnan), Purmon ja Larsmon (Luodon) kunnissa yhteensä 29 1/2 kk vuosina 1906–1913. Hän oli Pietarsaaren terveydenhoitolautakunnan jäsen vuosina 1913–1917, josta ajasta hän oli varapuheenjohtaja vuosina 1915–1917.
Kansalais- ja vapaussodan edellä Elisabeth Backman siirtyi Vaasaan, jossa hän toimi praktiikkaa harjoittavana lääkärinä vuosina 1917–1921. Vapaussodan aikana vuonna 1918 hän siellä ambulanssilääkärinä ja Vaasan sotasairaalan n:o 2 lääkärinä. Hänen miehensä oli keväällä 1918 Vaasassa Valkoisen Suomen tilapäisen lääkintöhallituksen jäsen. Elisabeth Backman oli eräs Lotta Svärd -järjestön perustajista Vaasassa ja sen ensimmäinen puheenjohtaja 2 vuoden ajan (vuosina 1921–1922).
Lääkäripariskunta Backman muutti vuonna 1923 Vaasasta Uuteenkaarlepyyhyn. Elisabeth Backman oli Uudenkaarlepyyn kaupunginlääkäri 26.1.1923–12.12.1937 ja kaupungin kunnallissairaalan lääkäri vuosina 1923–1937. Hän oli myös terveydenhoitolautakunnan puheenjohtaja Uudessakaarlepyyssä vuosina 1923–1937. Lisäksi hän oli koululääkärinä seminaarin harjoituskoulussa Uudessakaarlepyyssä vuosina 1923–1937, Uudenkaarlepyyn maalaiskunnassa ja Munsalassa (Munsalo) vuodesta 1925 ja Jeppossa (Jepualla) vuodesta 1926, sekä Samfundet Folkhälsanin pikkulastenneuvolan lääkäri Uudessakaarlepyyssä vuodesta 1930.
Elisabeth Backman osallistui järjestötoimintaan Folkhälsanin puheenjohtajana Uudessakaarlepyyssä, Uudenkaarlepyyn maalaiskunnassa, Munsalassa ja Jepualla. Hän oli eräs Uudenkaarlepyyn Marttayhdistyksen perustajista sekä sen ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1926–1927 ja varapuheenjohtaja vuodesta 1927. Hän oli lisäksi Tidskrift för Barnmorskor -lehden toimittaja vuosina 1912–1913 ja Samfundet Folkhälsan i svenska Finland -järjestön kirjeenvaihtajajäsen vuodesta 1930. Hänelle myönnettiin seuraavat ansiomerkit: Mm. 1918, Marttojen kultainen ansiomerkki 1930.
Elisabeth Backmanin julkaisuja:
När bör skolbarn lidande av tuberkulos avhållas från skolgång. (Referat vid diskussionsmöte i Helsingfors i anslutning till Samfundet Folkhälsans 10 årsfest 1930). FRK 1930.
Tuberkulinundersökningar av skolbarn i Nykarleby landskommun, Munsala och Jeppo. FRK 1933.
Useita kirjoituksia lehdessä Tidskrift för Barnmorskor.
.