Kymmenes sukupolvi

Johannes Brofeldt vuodesta 1907 Juhani Aho ( Vanhemmat - taulu ) s. Lapinlahti Väärnin pappila 11.9.1861, k. Helsinki 8.8.1921. Hänet on haudattu Iisalmen Vanhan kirkon hautausmaalle. Ylioppilas Kuopion lyseota 1880. Opiskeli Helsingin yliopistossa Suomen kieltä, kirjallisuutta ja historiaa, suorittamatta kuitenkaan tutkintoa. Vuonna 1884 hän jättäytyi yliopistosta kirjailijaksi ja vapaaksi lehtimieheksi. Teki opintomatkoja Pariisiin 1889-90, 1896 ja 1899, Italiaan 1903, 1903-04. - Helsigissä Uuden Suomettaren toimittaja 1883-85, Jyväskylässä Keski-Suomen päätoimittaja 1886-87, Kuopiossa Savon päätoimittaja 1887-89 ja Uuden Kuvalehden toimittaja, Helsingissä Päivälehden perustajajia, toimittaja ja avustaja 1990-03, Helsingin Sanomien vakinainen avustaja 1904-21. - Suomen Kansallisteatterin johtokunnan jäsen 1905-16, puheenjohtaja 1913-16, Raamatunkäännöskomitean suomenkielen tarkastaja 1906-21, Suomalaisen kirjallisuuden seuran 2. varapuheenjohtaja, Suomalaisen kirjallisuuden edistämissäätiön kaunokirjallisen osaston ja Kordelinin rahaston kirjallisuuden jaoston puheenjohtaja ja hallituksen jäsen.
    Huomionosoituksia: - Valtion kirjailijaeläke 1906. - Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtorin arvo 1907. Professorin arvoa tarjottiin 1919, mutta Aho kieltäytyi. Valtion kirjallisuuspalkinto 1896-97, 1899, 1906, 1911-12, 1913-14. Iisalmen yläaste on nimetty Ahon mukaan. Helsingin Eirassa on Juhani Ahon tie. Aimo Tukiainen teki 1961 Ahosta pronssisen näköispatsaan, jollainen on sekä Iisalmessa että Eirassa. Juhani Aho vuoden 1961 juhlapostimerkissä. Aho oli ensimmäinen valtion kustannuksella haudattu suomalainen.
    Juhani Aho kirjoitti yli 70 teosta -useita romaaneja ja novelleja mm: Siihen aikaan kun isä lampun osti 1883, Kievarin pihalla; Muudan markkinamies 1884, Rautatie 1884, Papin tytär 1885, Hellmannin herra; Esimerkin vuoksi 1886, Helsinkiin 1889, Yksin 1890, Lastuja 1891, Uusia lastuja 1892, Papin rouva 1893, Heränneitä 1894, Maailman murjoma 1894, Lastuja III 1896, Panu 1897 (näyt. 03), Lastuja IV 1899, Katajainen kansani 2. 1900, Aatteiden mies (A. F. Soldan) 1901, Lastuja V 1904, Kevät ja takatalvi 1906, Minkä mitäkin Italiasta 06, Tuomio (näyt. ) 1907, Minkä mitäkin Tyrolista 1908, Juha 1911, Omatunto 1914, Rauhan erakko 1916, Lastuja VII 1917, Hajamietteitä kapinaviikoilta 1-3. 1918-19, Muistatko? 1920, Lastuja VIII 1921, suomentanut (mm. Topeliuksen Välskärin kertomukset, Lagerlöfin Peukaloisen retket).
    Jo Ahon varhaistuotanto ilmensi realismia, mutta toi siihen myös uutta ilmettä käsittelemällä uuden ja vanhan ristiriitaa (esimerkiksi esikoisromaani Rautatie vuodelta 1884). Hänen pääteoksekseen luetaan juuri Rautatie, kertomus maaseudun ukosta ja akasta, jotka ensi kertaa kuulevat rautatiestä ja haluavat lopulta päästä sitä katsomaan. Kirjailijan myöhäiskauden parhaasta teoksesta Juha on tehty kaksi oopperaa ja kolme elokuvaa. Aho on tunnettu myös kehittämästään novellityypistä, suosituista lyhyistä kertomuksistaan eli lastuista, joista tunnetuin on; Siihen aikaan kun isä lampun osti. Vaikka lastut ovat saavuttaneet suurta suosiota lukijoiden keskuudessa, kirjailija ei itse niistä juuri perustanut, vaan pikemminkin kuvasi niitä muun luomistyön ohessa lenteleviksi kappaleiksi. Vuosina 1891–1921 lastuja ilmestyi kahdeksan kokoelmaa.
    Aho oli ensimmäinen suomeksi kirjoittanut ammattikirjailija, joka oikeasti eli kirjoittamalla. Hänestä tuli jo elinaikanaan eräänlainen "kansalliskirjailija", jonka vuoksi hän joutui kirjoittamaan liian paljon ja osallistumaan erilaisiin julkisiin tehtäviin, mikä puolestaan hajotti hänen voimiaan. Aho oli myös aikansa tunnetuimpia suomalaiskirjailijoita Euroopassa, koska hänen kirjoistaan ilmestyi erikielisiä käännöksiä melko nopeasti. Jo 1890-luvulla hänen kirjojaan oli käännetty kymmenelle kielelle. Hän haaveilikin vanhemmiten kansainvälisistä markkinoista ja Nobelin palkinnosta. Aikanaan Aho oli yksi tunnetuimpia suomalaisia kirjailijoita Skandinaviassa.
    Ahon kotiolot vaikuttivat myös hänen kirjallisuuteensa. Juha-romaanin kolmiodraaman taustalla näkyy kahden sisaren rakkaus. Aho oli naimisissa taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin kanssa, mutta rakasti myös Tilly Soldania, vaimonsa siskoa, jonka kanssa hänellä oli poika. Kaikki asuivat samassa pihapiirissä, vaikka avioliitto olikin siitä kriisiytynyt.
    Juhani Aho oli kihloissa pariinkin otteeseen ensin Irene Walleniuksen ja sitten Minna Nikanderin kanssa. Molemmat kihlaukset kariutuivat. Juhani Aholla oli myös eroottissävyinen suhde häntä 22 vuotta vanhempaan Elisabeth Järnefeltiin, jonka "kouluun" hän kuului. Heidän kirjeenvaihtonsa kesti vuosia. Järnefelt rohkaisi nuorta kirjailijaa etsimään omaa tietään. Hän oli aikoinaan ihastunut myös Aino Järnefeltiin, josta tuli Jean Sibeliuksen vaimo.
    Aho eli Lapinlahden Väärnin pappilassa varhaislapsuuden vuodet. Perhe muutti Iisalmen Mansikkaniemen kappalaispappilaan Ahon ollessa noin viisivuotias. Lukioajan kotina oli Vieremän Kyrönniemen pappila. Theodor Brofeldtista tuli rovasti Iisalmen Isoon pappilaan Juhani Ahon opiskellessa jo kolmatta vuotta Helsingin Yliopistossa.
    Boheemi taiteilijapari asui kolme ensimmäistä kesäänsä Isossa pappilassa, jonka kansliassa Venny maalasi 1898 kansainvälisesti arvostetuimman teoksensa Heränneitä. Sekä Juhani Aho että Venny Soldan-Brofeldt olivat opiskelleet Pariisissa ja matkustamisen vapaus säilyi molemmilla avioliitossakin. Kuvataide ja kirjoittaminen veivät pariskunnan Roomaan ja Firenzeen.
    Vuonna 1895 perhe muutti Hausjärvelle, josta marraskuussa 1897 Vårbackan huvilaan, sittemmin Aholaan, Järvenpään Tuusulanjärven rannalle, Vennyn valitsemaan taloon. Myöhemmin he saivat naapureikseen Sibeliukset, Järnefeltit ja Haloset: Tuusulanjärven taiteilijayhteisö oli syntynyt. Vuosina 1903-1904 Ahon perhe oli Pohjois-Italiassa ja Itävallassa paossa mahdollista Siperiaan karkotusta. Ahot muuttivat Helsinkiin 1911. Juhani osti Tillylle ja Nisselle talon Aholan läheltä, Ristinummelta, mutta Nisse oleskeli useimmiten Aholassa ja kasvoi yhdessä Aholan poikien kanssa. Ahola (Sibeliuksenkatu 57) on kunnostettu museoksi. - Juhani harrasti purjehdusta, pyöräilyä, metsästystä ja kalastusta, jopa niin paljon, että hänen hautaansa laitettiin hänen suosikkivapansa ja vieheensä.
    - Puoliso Helsinki 21.11.1891 Vendla (Venny) Irene Soldan-Brofeldt s. Helsinki 2.11.1863, k. Lohja 10.10.1945, vanh Suomen rahapajan johtaja August Fredrik Soldan ja saksalaissyntyinen Marie Müller. Venny kävi Helsingin Saksalaista koulua, josta siirtyi vuonna 1878 Behmin kouluun Viipuriin. Vuosina 1880-1884 hän opiskeli piirtämistä Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä. Sai myös yksityisopetusta Maria Wiikiltä ja opiskeli maalausta Stieglitzin opistossa Pietarissa. Saatuaan palkintoja kotimaisista kilpailuista hän siirtyi opiskelemaan Ranskaan, muun muassa Pariisiin. Hän matkaili Välimeren maissa ja perusti ateljeen Helsinkiin 1892. Venny osallistui tauluillaan vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyyn saaden pronssimitalin. Taidetta kouluihin -yhdistyksen perustaja, sihteeri ja puheenjohtaja 1906-. Vuonna 1910 Venny kirjoiti teoksen "Kuinka on opittu lentämään". Aviomiehensä kanssa hän kirjoitti teoksen "Suomalainen kuvakirja lapsille ja nuorisolle". Miehensä kuollessa hän asui Helsingissä.
    Venny oli aktiivinen vielä 1920-luvulla matkustellen Euroopassa, muun muassa poikiensa yrityksen Aho & Soldanin työasioita hoitaen. Vuonna 1933 hän muutti Lallukan taiteilijakotiin, josta Vennylä-nimiselle mökilleen Lohjalle, jossa kuoli 1945.
    Venny Soldan tunnettiin itsenäisenä naisena. Aikalaisittain erikoista oli mm. hänen ekologinen ajatustapansa. Malli oli peräisin hänen omalta isältään, joka oli opettanut hänelle "sisäisen vapauden tunteen". - Venny on hyvin arvostettu taileilija: Järvenpään taidemuseon perustamisen mahdollisti Venny Soldan-Brofeldtin teokset, jotka hänen pojantyttärensä keraamikko Kaarina Aho lahjoitti. Kokoelma tarjoaa läpileikkauksen taiteilijan laajasta piirrostuotannosta. Lahjoitus sisälsi 36 öljyvärityötä, 4 akvarellia ja 90 piirustusta. Venny Soldan-Brofeldt Galleria avattiin vuonna 1992. Lepääviä poikia (1885) myytiin Hagelstamin huutokaupassa 1 250 000 markalla ja TV1 teki 2003 Venny Soldan-Brofeldtin elämään perustuvan kahdeksanosaisen televisiosarjan Venny.

XI Lapsia:

1. Heikki Taavetti Aho s. Hausjärvi 29.5.1895, k. Helsinki 27.4.1961.
2. Antti Juhani Aho s. Hausjärvi 28.9.1900, k. 22.10.1960.
3. Nils "Nisse" Björn Soldan s. Göteborg, Ruotsi 6.10.1902, k. Lontoo, Iso-Britannia 9.9.1953.

Juhani Aho perheineen
Kuva. SKS KIA