Kymmenes sukupolvi
Saimi Pia (Mammu) Swan
( Vanhemmat - taulu )
s. Helsinki 12.6.1867, k. Järvenpää 24.10.1944.
- Näyttelijätär.
Päästötodistus Helsingin suomalaisesta tyttökoulusta 1885. Kiinnitettynä Suomalaiseen teatteriin 1885-1892.
Seurasi miestään monilla ulkomaanmatkoilla mm. Ranskaan ja Italiaan.
Oli taidemaalari miehensä mallina. Saimi Järnefeltin muotokuvia on monissa museoissa, mm. Tukholman Nationalmuseumissa.
Puoliso Helsinki 12.6.1890 Erik (Eero) Nikolai Järnefelt
s. Viipuri 8.11.1863, k. Järvenpää 15.11.1937,
vanh kenraaliluutnantti, kuvernööri ja senaattori August Aleksander Järnefelt ja vapaaherratar Elisabeth Clodt von Jürgensburg.
- Ylioppilas Helsingin suomalaisesta alkeisopistosa 23.5.1881. Opiskeli taideyhdistyksen piirustuskoulussa
1874, 1878 ja Pietarin taideakatemiassa 1883-86, Pariisissa (Académie Julian) Robert Fleuryn ja Bouguereaun johdolla
1986-88, 1890-91, Italiassa 1894, 1895, 1896-97. Helsingin Yliopiston piirrustussalin opettaja 1902-28.
Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun tarkastaja 1907-14.
Valtiopäivämies (aat.) 1894. Prosessori 1912. Valtion kuvaamataiteen asiantuntijalautakunnan jäsen 1918-30,
puheenjohtaja 1930-37. Antellin kok. valtuuskunnan jäsen 1914-18, 1920-24. Suomen taideakatemian jäsen,
puheenjohtaja 1930-34. Taideyhdistyksen johtokunnan jäsen 1904-14. Ruotsin vapaiden taiteiden akatemian jäsen.
Maalannut maisemia ja laatukuvia (Lehmisavu, Kaskenpoltto, Isäntä ja rengit,
Kotiinpaluu markkinoilta, Maakauppias ym.), alttaritauluja (Keuruu, Lieto, Raahe,
Helsingin Johanneksen kirkko), muotokuvia (Mathilda Wrede, taiteilijan vaimo,
Kalle Kajander, J.Ph. Palmén, Danielson-Kalmari, Svinhufvud, Mannerheim ym.),
Helsingin yliopiston juhlasalin maalaukset Aurora-seura 1916 ja Flora-juhla 1921
(tuhoutuneet 1944 pommituksissa).
Lukuisia kansanvälisiä näyttelyita ja esityksiä.
– SVR K 1, RanskKL ups., RuotsPR R, RuotsVR K, ItalKrR ups. - Professorin arvo 1912, Helsingin ylipiston kunniatohtori 1923.
- III palk. dukaattikilpailussa 1883, II palkinto valtakunnalisissa maisemamaalauskilpailussa 1889,
I palkinto 1891 ja 1901, III palkinto Helsingin yliopiston juhlasalin seinämaalauskilpailussa 1891.
Pariisin maailmannäyttelyn kultamitali 1989, 1990, Budapestin näyttelyn kultamitali 1907.
1890-luvulla Järnefelt vietti useita kesiä Lapinlahden Väisälänmäellä Rannan-Puurulan talossa ja maalasi siellä teoksensa
Isäntä ja rengit sekä viimeisteli Kaski-nimisen maalauksensa. Pohjois-Karjalan Kolilla Järnefelt kävi ensimmäisen kerran yhdessä
vaimonsa Saimin, taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin ja kirjailija Juhani Ahon kanssa 1892 ja palasi sinne myöhemmin useita kertoja,
viimeisen kerran 1936. Järnefelt maalasi useita teoksia Kolin maisemista esimerkiksi maalauksen Syysmaisema Pielisjärveltä
vuonna 1899.
Rakennutti Tuusulanjärven rantaan arkkitehti Usko Nyströmin suunnitteleman Suviranta-nimisen taiteilijakodin
joka valmistui 1901. Järnefelt asui perheineen Suvirannassa ympärivuotisesti vuoteen 1917 saakka jolloin perhe muutti Helsinkiin
Bernhardinkatu 5. Tämän jälkeen he viettivät aikaa Suvirannassa vain kesäisin ja juhlapäivinä.
Eero Järnefeltin 1800-luvun lopun taiteesta on nähtävissä samanaikaisen venäläisen, realistiseen ja iskevään kuvaukseen pyrkivän
taiteen piirteitä. Hänen pääteoksekseen mainittu maalaus Kaski, toiselta nimeltään Raatajat rahanalaiset, on harvoja tuona aikana
Suomessa tehtyjä maalauksia, joissa maaseutuväestön ankeaa elämää kuvattiin ihannoimatta.
Järnefelt tavattiin säännöllisesti muun sukunsa tavoin keskustelujen parissa Minna Canthin salongissa.
Järnefeltin tunnetuimpia töitä ovat maalaukset Kolin maisemista ja muotokuvat aikansa merkkihenkilöistä.
XI Lapsia:
- Heikki Arvid Järnefelt s. Kuopio tkrsk 23.6.1891, k. Helsinki 22.10.1963.
- Leena Brigitta Järnefelt s. Lappee 3.7.1897, k. Lopen Santamäki 29.11.1991.
- Sara Emilia Järnefelt s. Tuusula (Helsinki) 16.3.1903, k. siellä 26.4.1992.
- Laura Elisabet Järnefelt s. Tuusula 27.6.1904, k. siellä 17.9.1985.
- Karl Erik Olavi Järnefelt s. Tuusula 3.10.1906, k. Brasilia, Belo Horizonte 14.3.1961.
.