Agnes Betty* Gustava Wichmann
( Vanhemmat - taulu )
s. Liminka 28.8.1870, k. Helsinki 19.11.1958. Toimi musiikin ja seurakuntatyön parissa mm. Kempeleen kuoron johtajana.
Oli perustamassa Oulun Motettikuoroa.
Puoliso 14.1.1893 Uno Wegelius
s. Perho 10.9.1867. k. Tuusula 5.12.1925,
vanh Perhon kappalainen Adolf Wegelius ja Lydia Bergroth.
Ylioppilas Oulun suomalaisesta lyseosta 1887. Suoritti teologisen esitutkinnan 1889 ja loppututkinnon 1892.
Vihitty papiksi 1893. Suoritti pastoraalitutkinnon 1895. Tutkinut sisälähetys- ja sosiaalisia kysymyksiä Tanskassa,
Saksassa, Unkarissa ja Sveitsissä 1907, sekä Saksassa ja Tanskassa 1910.
Toimi Kempeleessä vt. pitäjänapulaisena 1893-97 ja pitäjänapulaisena 1897-1903.
Oulun komministerina 1903-16. Tuusulan kirkkoherrana ja Tuusulan rovastikunnan lääninrovastina 1916-25.
Oulun Diakonissakodin johtajana 1903-1916.
Uskonnonopettajana Oulun suomalaisessa jatko-opistossa 1902-16, Oulun suomalaisessa yhteiskoulussa 1903 ja 1907-08,
Oulun reaalilyseossa ja ruotsinkielisessä tyttökoulussa 1905. Pitänyt uskonnon luentoja Limingan kansankorkeakoulussa 1893-94
ja 1898-99 sekä myöhemmin Tuusulan kansanopistossa. Toimi siveysopin opettajana Oulun työväenopistossa 1907-08.
Kempeleen maamiesseuran puheenjohtaja 1899-1901. Oulun läänin talousseuran puheenjohtajana
1902-08. Säästöpankki Sammon johtokunnassa 1904-05. Oulun suomalaisen yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtajana 1904-08.
Oulun kaupunginvaltuutettuna 1906-08. Oulun kaupungin köyhäinhoitohallituksen jäsenenä 1904-07. Oulun NMKY:n puheenjohtajana 1908-16.
Oulun pakanalähetyspiirin puheenjohtajana 1902-12. Oulun "Nuorten Ystävän" puheenjohtajana 1907-16.
Oulun rovastikunnan sisälähetysvaliokunnan puheenjohtajana 1910-15. Pohjois-Pohjanamaan Nuorten Kristillisen Yhdistyksen
piiritoimikunnan puheenjohtajana. Suomen Nuorten Kristillisen Liiton päätoimikunnassa vuodesta 1918 ja sen seurakuntavaliokunnan
puheenjohtajana. Tuusulan kunnanvaltuustossa 1919-23 ja sen varapuheenjohtajana. Tuusulan kansanopiston johtokunnan jäsen 1916-25.
Tuusulan seurakuntayhtymän johtokunnan puheenjohtaja 1917-19. Tuusulan seurakuntapiirin puheenjohtajana 1919-25.
Tuusulan sotilaskodin johtokunnan puheenjohtajana 1919-20.
Uno Wegelius oli perustamassa Tuusulan sotilaskotia,
Tuusulan seudun sähkölaitosta, Keravan yhteiskoulua, sanomalehti Keski-Uusimaata ja Suomen Rauhanliittoa.
Hän oli myös setlementtityön uranuurtajia maassamme. Seurakuntatoiminnassa hän painotti "seurakuntayhtymän
veljelpiirin" luonnetta. Tuusulassa Uno Wegelius perusti seurakuntayhtymän. Sen toiminta oli monipuolista ja mm.
vihkiraamattujen jakaminen vihityille aloitettiin hänen toimestaan 1917. Uno Wegeliuksen aloitteesta laadittiin ohjesääntö
kirkonisännille, kirkon vahtimestereille ja lämmittäjille, urkujen polkijoille ja kanttoreille. Hänen toimestaan järjestettiin
ajoittain ruotsinkielisiä jumalanpalveluksia Tuusulassa 1922 lähtien. Uno Wegeliuksen johtavana ajatuksena oli
maalikoiden aktivointi osallistumaan seurakunnan toimintaan. Tässä hän oli vuosikymmeniä aikaansa edellä.
Teoksia: Mietteitä kirkkokäsitteestä 1902, Oulun läänin talousseuran 75-vuotinen historia 1904,
Pyhä muisto 1905, Kertomus Oulun diakonissakodin vaiheista 1896-1906 (1906), Kristillisyys, sosalidemokratia ja
kristillinen sosialismi 1909, Seurakuntaelämä ja kansa I ja II, Uskonto ja elämä I ja II, Seurkuntayhtymä 1917.
Kirjoitelmia lehtiin ja aikakausijulkaisuihin kirkollista, uskonnollista ja sosiaalisista kysymyksistä.