Yhdeksäs sukupolvi

Hilda Augusta Emilia* Wichmann ( Vanhemmat - taulu ) s. Hailuoto 20.3.1882, k. Helsinki 12.12.1967. - Emilia oli lämmin ja tasapainoinen ihminen, joka oli suurenmoinen tuki miehelleen tämän raskaassa työssä sekä hyvä ja huolehtiva äiti tyttärilleen. Hän joutui myös osallistumaan kotinsa yhteydessä sijainneen synnytyslaitoksen toimintaan hoivaamalla nuoria äitejä sekä vaalimalla ja vaatettamalla vastasyntyneitä pienokaisia. Emilia oli ensisijaisesti koti-ihminen, joka harrasti käsitöitä, kutoi kankaita ja mattoja sekä hoiti puutarhaa. Lahdessa Emilia kuului Tyttölyseon johtokuntaan. Miehensä kuoleman jälkeen Emilia eli säästäväisesti pankkitalletusten koroilla ja osakkeiden osingoilla. Viimeisinä vuosinaan kansaneläkkeen ja sen tukiosan varassa.
    Puoliso Oulu 28.12.1901 Georg Adolf von Zweygberg s. Jyväskylä ksrk 5.6.1870, k. Helsinki 27.4.1950, vanh ylimetsänhoitaja, hovineuvos Adolf Wilhelm von Zweygberg ja Augusta Sofia Rehnström. - Ylioppilas Jyväskylän lyseosta 7.6.1888. Hämäläisen osakunnan jäsen. Lääketieteen medikofiilitutkinto 1891, lääketieteen kandidaatti 1893, lisensiaatti 1898.
    Opintomatka keväällä 1900 Dresdeniin, Saksaan, missä hän opiskeli professori G. Leopoldin johdolla. Hän laati myös kohdun repeämiä koskevan tutkimuksen, joka julkaistiin ruotsiksi aikakauskirjassa Finska Läkaresällskapets Handlingar 1900 ja suomeksi aikakauskirjassa Duodecim 1901. Opintomatka Wieniin 1909, valtion stipendiaattina Saksaan, Sveitsiin ja Itävaltaan 1922.
    Opiskeluaikanaan von Zweygberg toimi amanuenssina Kätilöopiston synnytysosastolla ja kesällä 1896 vt. lääkärinä Jyväskylän yleisessä sairaalassa ja ylimääräisessä kuppatautisairaalassa. Lääkäriksi valmistuttuaan muutaman kuukauden vt. alilääkärinä Lapinlahden keskuslaitoksessa (myöhemmin sairaala). Kunnanlääkärinä Virroilla 1898–1900 ja Jyväskylässä 1900–1901 pariin otteeseen yleisen sairaalan vt. lääkärinä ja vt. kaupunginlääkärinä. Samanaikaisesti hän hoiti vt. rautatielääkärin tehtäviä rataosuudella Kintaus – Suolahti sekä toimi vt. lääkärinä tohtori Klas Kristian Edgrenin lapsenpäästölaitoksessa Jyväskylässä. Von Zweygberg kiinnostuikin erityisesti naistentaudeista ja synnytyksistä. Kunnanlääkärinä Ylivieskassa 1901–1904. Siellä hän hoiti vt. rautatielääkärin tehtäviä rataosalla Lappi – Kannus 1902–1904 ja Kalajoen piirilääkärin viransijaisuutta muutaman kuukauden 1902.
    Lahden kauppalassa rautatielääkärinä helmikuusta 1904 rataosalla Riihimäki-Kouvola ja vuodesta 1908 Oitti – Koria. Osoituksena von Zweygbergin kyvykkyydestä oli, että hän teki 1905 kotonaan synnyttäjälle keisarinleikkauksen, jonka ansiosta sekä äiti että vastasyntynyt jäivät henkiin. Tämä oli ensimmäinen kerta, jolloin Suomessa tehtiin onnistunut keisarinleikkaus Helsingin ulkopuolella. Hänellä oli Lahdessa Harjukadun ja Rautatienkadun kulmassa ns. Aholan talossa yksityinen lapsenpäästölaitos, joka avattiin kesäkuun alussa 1907. Lahden kunnallissairaalan lääkäri 1910, ylilääkäri 1921-15.9.1924. Virkansa ohessa lääkärinä Lahden kunnallissairaalan miesten osaston väliaikaisessa sotilassairaala 1914-16, hoitaen haavoittuneita venäläisten sotilaita. Kansalaissodan aikana keväällä 1918 von Zweygberg hoiti kunnallissairaalassa myös punaisten haavoittuneita. Kansalaissodan loppuvaiheen aikana hän oli ylipäällikön määräämänä saniteettipäällikkönä Lahdessa 21.4.–10.6.1918. Sinä aikana hän joutui järjestämään mm. punaisten sotavankien hoidon kolmessa sairaalassa, nimittäin Lahden kansanopistolla, Lahden kaupungin kansakoululla ja Hennalan kasarmilla. Sen lisäksi hän oli Lahden kunnallissairaalaan sijoitetun sotilasosaston ylilääkäri 2.5.–16.7.1918.
    - Suomen Lääkäriseuran ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin jäsen. Kyminlaakson Lääkäriseuran perustajajäsen 1909 ja varapuheenjohtaja 1914. Suomen lääkäriliiton ja Suomen Kaupunginlääkäriyhdistyksen jäsen. Helsingin Lääkäriyhdistyksen, Suomen Kirurgiyhdistyksen, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Nordisk kirurgisk föreningenin jäsen. Lahden Kunnallissairaalan johtokunnan sihteeri 1910–1924.
    Soitti Helsingissä Akateemisessa orkesterissa ensiviulua ja kuului moneen eri kuoroon, mm. Hämäläisosakunnan laulajat, Ylioppilaskunnan laulajat, eräs pieni sekakuoro, Georg Leinbergin kvartetti, kolminkertainen kvartetti Savon kööri sekä mieskuoro MM eli Muntra Musikanter. Von Zweygberg oli mukana Suomen Laulun konserttimatkalla Saksaan, Belgiaan, Hollantiin, Tanskaan ja Ruotsiin vuonna 1901. Lahden Musiikinystäväin Yhdistyksen jäsen 1906-14, Lahden Soitannollisen Seuran 1917-18, Lahden orkesteri jäsen 1921-24. Helsingissä laulukuoro "Urisevat ukot" ja Suomen Kamarimusiikkiseuran jäsen. - Von Zweygbergin arvokas italialainen viulu oli myytävä pian hänen kuolemansa jälkeen hänen vaimonsa toimeentulon tuvaamiseksi.

X Lapsia:

  1. Mirja Emilia von Zweygberg s. Ylivieska 7.10.1902.
  2. Irma Inkeri von Zweygberg s. Lahti 1.6.1905, k. siellä 4.12.1905.
  3. Liisa Margareta von Zweygberg s. Lahti 16.2.1912, k. 1991.
  4. Brita Maija von Zweygberg s. Lahti 1.8.1915, k. Helsinki 6.4.1967.