Augusta Johanna Turdin
( Vanhemmat - taulu )
s. Uusikaarlepyy 28.8.1809, k. Helsinki 6.1.1871.
Puoliso Uusikaarlepyy 4.1.1834 Carl Rosenkampff (hänen 2. aviossaan)
s. Lain linna (Laiuse), Liivinmaan kuvernementti, Venäjä 17.10.1793, k. Helsinki 17.9.1846,
vanh majuri, kollegineuvos Kasper Henrik Rosenkampff ja Anna Karolina Louisa von Ceumern.
Carl Rosenkampff merkittiin 11.3.1808 keisarillisen Venäjän virkamiesluetteloihin kanslistin vakanssilla
oikeuskomissioon Liivinmaalle, ja hänelle myönnettiin kollegiregistraattorin arvo 12.1.1810.
Otettiin 30.9.1810 oppilaaksi Venäjän tie- ja vesikulkulaitosten insinöörikunnan tie- ja vesikulkuliikenneopistoon,
mistä valmistuttuaan hänet ylennettiin vänrikiksi tie- ja vesikulkulaitosten insinöörikuntaan 23.6.1811.
Rosenkampff määrättiin Venäjän tie- ja vesikulkulaitosten insinöörikunnan 7. osaston palvelukseen Viipurin lääniin 8.7.1814.
Hänet siirrettiin 9.6.1815 tie- ja vesikulkulaitosten insinöörikunnan 8. osastoon Vaasan lääniin valvomaan
Uudenkaarlepyyn kivisillan rakennustöitä ja sitten määrättiin koskenperkaus- ja kanavoimistöiden tarkastajaksi
Suomeen 25.6.1817, jolloin hän tuli samalla jäseneksi Suomen tie- ja vesikulkulaitosten insinöörikuntaan.
Hänet määrättiin tie- ja vesikulkulaitosten insinöörikunnan 8. osaston päälliköksi Vaasaan 1.5.1820.
Nimitettiin Suomen koskenperkausjohtokunnan jäseneksi 22.5.1823 ja koskenperkausjohtokunnan päälliköksi 6.4.1827.
Hänet korotettiin yhdessä setänsä, Suomen asiain komitean jäsen Gustaf Adolf Rosenkampffin kanssa vapaaherralliseen arvoon
Suomessa 25.7.1817, ja heidän sukunsa merkittiin Suomen ritarihuoneeseen 17.9.1818 vapaaherrallisena sukuna 27.
Paroni Rosenkampff ylennettiin aliluutnantiksi 5.6.1813, luutnantiksi 1.9.1814, kapteeniksi 29.4.1819, majuriksi 2.7.1820,
everstiluutnantiksi 10.9.1826, everstiksi 7.5.1832 ja kenraalimajuriksi 20.8.1842.
Innokkaana ja taitavana virkamiehenä tunnetun Rosenkampffin johdolla tehtiin suuri joukko koskenperkaus- ja järvenlaskutöitä,
joista mainittakoon Längelmäveden lasku Kaivannon kanavan avulla 1820, ja rakennettiin 1835 - 1839 Leppävirralle
Taipaleen ja Konnuksen kanavat. Rosenkampff myös tutki kanavalinjan ja laati alustavan kustannusarvion Saimaan kanavan
suunnittelutöissä. Kun sen rakennustyöt 1844 aloitettiin, Rosenkampff oli toinen työn valvojista. Rosenkampff ehti ennen
kuolemaansa saada päätökseen suurhankkeensa, Kainuun vesien laskemisen Oulujärven kautta Pohjanlahteen.
Nykytiedon mukaan hän on suunnitellut Törnävän kartanon päärakennuksen siipiosat,
eikä Carl Ludvig Engel, kuten joskus on epäilty.
Laajoilla virkamatkoillaan hän oppi tuntemaan Suomen ja sen kansan, tullen nopeasti tunnetuksi ja arvossa pidetyksi,
aina ystävällisen käytöksensä ansiosta. Yleisesti häntä nimitettiin lempinimellä "koskiparoni".
Koskenperkaustoimissaan hän oli tutustunut ruukinpatruuna Gustaf Adolf Wasastjernaan ja heille kehittyi monia vuosia
jatkunut läheinen liike- ja ystävyyssuhde. Tästä osoituksena on sekin, että Wasastjerna oli Rosenkampffin pojan kummi.
Kirjailija Zacharias Topelius päiväkirjoissaan kertoo paljon Rosenkampffin perheestä ja vierailuistaan siellä Helsingissä
opiskellessaan. Hän oli melkein joka sunnuntaina heidän ruokapöytänsä vakituinen jäsen johtuen siitä, että Rosenkampffin
toinen puoliso Augusta Turdin oli Topeliuksen äidin sisarpuoli.
”Koskiparonina” tunnetun kenraalin virkatoverit pystyttivät hänen haudalleen Helsingin Kampin hautausmaalle muistokiven,
ja myös Saimaan kanavan varrella on graniittiin hakattu Rosenkampffin muistokirjoitus.
- Ansiomerkit: sodan 1812 pr. mm. 1817; VenA 3 14.4.1819; VenVl 4 20.9.1821; VenA 2 10.2.1825; VenA 2 kkr. 3.5.1834;
VenVl 3 11.1.1838.
Carlen 1. puoliso Helsinki 3.8.1828 Aurora Antonia Augusta Hartman
s. Turku 7.8.1803, k. Helsinki 17.9.1832,
vanh Turun yliopiston kirjastonhoitaja Gabriel Israel Hartman ja a Sofia Charlotta Aminoff.