Yhdeksäs sukupolvi

Irma Margareta von Rosenkampff ( Vanhemmat - taulu ) s. Pietari 14.2.1907, k. 30.1.1984.
    Puoliso 22.9.1928 Gustaf Juhana Järnefelt s. Helsinki 6.5.1901, k. siellä 1989, vanh oikeusneuvos Armas Tauno Johannes Järnefelt ja Ebba Margaretha Schauman. - Ylioppilas 1918. Filosifian kandidaatti 1922, maisteri 1923, lisenssiaatti ja tohtori 1929. Opinto- ja tutkimusmatkoja Saksaan 1925 ja 1933, Ruotsiin 1938, 45, 46, 47, 48, 50 ja 51, Tanskaan 1946, Sveitsiin 1948, Norjaan 1949, Italiaan 1952, Neuvostoliittoon ja Yhdysvaltoihin. Helsigin observatorion vt. observaattori 1923-45, Helsingin teknillisen opiston matematiikan opettaja 1928-78, Helsingin yliopiston dosentti 1937-45, tähtitieteen professori 1945-69. Kansainvälisen tähtitiedeunionin taivaankarttakomission varapresidentti 1961-67. - Helsingin piiriesikunnan toimiupseeri 1938-40 ja 1941-44.
    Hän sai osaltaan aikaan, että vuonna 1948 Tähtitorninmäen observatorio sai Schmidt-teleskoopin, tosin liian myöhään, koska Helsingin taustavalo esti tieteelliset mittaukset. Kun Neuvostoliitto laukaisi lokakuussa 1957 Sputnik-satelliitin Maata kiertävälle kiertoradalle, Järnefelt nousi julkisuuteen avaruusasiantuntijana teettäessään satelliittien ratahavaintoja vuodet 1958–69.
    Julkaisuja: mm. Catalogue photographique du ciel, zone de Helsingfors, Vilja VIII (A. Donnerin ja R. Furuhjelmin kanssa) 1932-37, Das Einkörperproblem in dem sich ausdeh-nenden Raume der Einstein — de Sit-ter’schen Welt 1942, On a Finite Approximation of the Energy Spectrum of the Linear Harmonic Oscillator 1958, Tekokuuhavaintoja 1957-68 (P. Järven kanssa). Suomen tiedeseuran jäsen 1946, Suomalaisen tiedeakatemian 1948. VR 4 mk., XL.

X Lapsia:

  1. Johan Järnefelt s. Helsinki 14.7.1929.
  2. Margareta Fransiska Järnefelt s. 12.2.1931.
  3. Carl Gustaf Järnefelt s. 10.11.1942, k. 1956.
  4. Wilhelm Diedrik Järnefelt s. 1949.