Zacharias (Sakari) Topelius
( Vanhemmat - taulu )
s. Uusikaarlepyy Kuddnäs 14.1.1818, k. huvilallaan Sipoossa 12.3.1898, haudattu Helsinkiin. Kävi Oulussa koulua
ja isän kuoltua Helsingissä, missä asui J. L. Runeberg'in luona. Ylioppilas Helsingissä (pohj.) 5.3.1833. Filosofian
kandidaatti 12.5.1840. Filosofian maisteri 20.7.s.v. Peräpohjalaisen yliopp. osakunnan v.t. kuraattori 1843-44,
pohjalaisen osakunnan k.l. 1845-s. l 1847. Filosofian lisenssiaatti 8.11.1844. Filosofian tohtori 22.6.1847.
Y.m. amanuenssi yliopiston kirjastossa 18.4.1846-26.4.1851. Helsingin yksityislyseon opettaja historiassa ja ruotsin
kieliopissa 1846-50. Nimitetty historian lehtoriksi Vaasan lukioon 18.8.1852, mutta ei astunut virkaan. Helsingin
ruovayhdistyksen sihteeri 1853-66. Helsingin yliopiston Suomen historian ylim. professori 1854. Ilman
hakemustaan Suomen, Venäjän ja Pohjoismaiden historian professori 7.5.1863. Yliopiston edusmies Lundin
yliopiston 200-vuotisjuhlassa 27.5-29.5.1868. Länsisuom, yliopp. osakunnan inspehtori 1.9.1868-1.9.1871.
Yliopiston vararehtori 22.5.1872, rehtori 3.6.1875-78, kuitenkin virkavapaalla 1875-76. Vaihtamalla (G.Z.
Forsman'in kanssa) yleisen historian professori 2.1.1876. Promotori maisterinvihkiäisissä 31.5.1877. Yliopiston
edusmies Upsalan yliopiston 400-vuotisjuhlassa 9.1877. Otti täysinpalvelleena virkaeron 17.8.1878 saaden
valtioneuvoksen arvon.
Jäsen 1860 komiteassa, jonka piti maalaisten paloapuyhtiölle tehdä uusi ohjesääntö; 1867
komiteassa ruotsalaisen virsikirjan valmistamista varten ja sen puheenjohtaja 1876-79. Sai Ruotsin akademialta
kunnia palkinnon (450kr.) kirjallisista ansioista 20.12.1873 ja "suuren palkinnon" sen 100-vuotisjuhlassa
5.8.1886.
Annan tähden 3. l. 29.4.1862, Ruotsin Pohjantähden tähden 18.4.1865, Stan. 2. l. 10.3.1866, Annan
2. l. 29.4.1877, Ruotsin Pohjantähden 1. l. kommendööri 14.2.1888. Monien koti-ja ulkomaisten seurojen jäsen,
mm. Suomen kirjall. seuran kunniajäsen 1881, Tukholman Nordiska Museum'in 1888 ja seuran Suomen
maantietoa varten 1889. Hänen tavattoman rikkaasta kirjallisesta tuotannostaan, kaikilla kaunokirjallisuuden
alueilla. (ks lik. Renvall'in Finlands universitet) mainittakoon Ljungblommor I Helsingissä 1845; Läsning f. barn I-
IV; Naturens bog, palkittu Suomen valtiolta 1500 markalla 1865 (12 pain.); Boken om vårt land (6 pain., suom.
10 pain.); Fältskärens berättelser I-V 1853-67; Regina von Emmeritz, skådespel 1854; Sånger I-III 1860-89.
Suomen 1800-luvun ruotsinkielisen kirjallisuuden viimeinen suuri edustaja. Hänen syntymäpäivänsä 1888 ja 1898,
kun hän täytti 70 ja 80 vuotta, osoittivat suuret kansalaisjuhlat Helsingissä hänelle kansansa yleisen rakkauden ja
kiitollisuuden. Viimeiset 20 vuotta hän asui T.Brörkudden nimisessä huvilassaan Sipoossa ja kuoli siellä.
Puoliso Uusikaarlepyy 30.12.1845 Maria Emilia Lindqvist
s. Uusikaarlepyy 26.8.1821, k. Sipoo 14.11.1885, haudattu Helsinkiin,
vanh uusikaarlepyyläinen kauppias ja raatimies Isak Lindqvist ja Johanna Sofia Kyntzell.
Emiliellä oli sekä kirjallisia että taiteellisia harrastuksia, ja hän luki ja kommentoi usein Topeliuksen kirjoituksia.
Eräässä kirjeessään Topelius kertoo pyyhkineensä pois paljon sellaista, mitä Emilie ei ollut hyväksynyt,
”mutta minkä Emilie hyväksyi, se kesti kokeen”. Emilie kuvitti Topeliuksen ensimmäisen satukokoelman 1847 ja
väritti itse kaikkien 500 kirjan kuvat.
Monien raskauksien ja viiden lapsen menetyksen seurauksena Emilien terveys heikkeni 1860-luvulla.
Myös hyvin vieraanvaraisen kodin emännyys oli rasittavaa. Emilie matkusti paranemistarkoituksessa useita kertoja ulkomaille,
mutta kuureista huolimatta hänen tilansa paheni hiljalleen. Pitkäaikainen ”hermosairaus” osoittautui lopulta sokeritaudiksi.