Kahdeksas sukupolvi

Jacob Gustaf Backman ( Vanhemmat - taulu ) s. Pedersöre 30.7.1819, k. Pihlajavesi 27.12.1890. Asui vaimonsa kanssa Multialla Isojärven kylässä N:9 Joensuun tilalla 1844-48 ja Keuruulla Pohjoislahden kylässä Poskijärven tilaan kuuluvassa Piippalan torpassa 1848-51. Jacob oli ammatiltaan puuseppä myöhemmin rakennusmestari ja talollinen. - Osti Pihlajavedeltä Sällin kylästä Lamminmäen 1/4 manttaalin kantatilasta N:13 lohkaistun 1/24 manttaalin osuuden 28.7.1851 Johan Fredrik Abrahaminpoika Lamminmäeltä maksaen 80 ruplaa hopeaa. Tilan nimeksi tuli Innonmäki. Osti vielä samasta kantatilasta 7.5.1860 Kursmäki-nimisen osuuden maksaen siitä 350 ruplaa hopeaa Juhani Juhaninpoika Lamminmäelle eli Myllymäelle ja tämän vaimolle Maria Liisa Johanintyttärelle sekä myi Innonmäen.
    Jacob luopui myös Kursmäestä ja myi sen noin 1862 lukkarin pojalle Otto Wilhelm Gummer'ille (Gummerus) ja hänen vaimolleen Anna Brita Davidintyttärelle, mutta samalla asettui vaimonsa kanssa Kursmäkeen syytingille seuraavilla elatuseduilla: "Neljä (4) tynnyriä ruista vuosittain ja viljeltäväksi luovutettava Kursmäen tilan eteläosasta, eteläisen rajan vierestä maata; sekä tälle maalle syytinkimiehen kanssa yhteistoimin rakennettava asuinrakennus, jossa on kamari ja eteistila, sekä käyttöön luovutettava yksi tilan aitoista; kaskenpolttomaaksi on syytinkiläisille annettava Kursmäen suon pohjoinen osa, laskien kolmesta suolla olevasta kukkulasta aina tilan äärimmäiselle pohjoisrajalle asti; samoin terva ja kaskenpolttoa varten annettava se maa joka sijaitsee tilan eteläosassa Korpelan torpan ja Kursmäen tilan välisen polun välissä ja tästä saa syytinkiläiset myös ottaa kaiken tarvitsemansa polttopuunsa, rakennustarpeensa, lehdet kuusenoksat, vihta ja havutarpeet, niin kauan kuin niitä siellä riittää ja sen jälkeen otettava tilan muista osista tarpeen mukaan. Kaikki nämä syytinkiedut kuuluvat molemmille edunsaajille, heidän kuolemaansa asti, minkä jälkeen tehdyt viljelmät ja rakennukset yms. joutuvat tilan omistajille, ilman mitään korvauksia."
    Tällöin elettiin huonoa aikaa ja suurehkot syytinkiedut todennäköisesti rasittivat Gummer'ia, koska hän pian luopui Kursmäestä, kuten myöskin sen seuraavat isännät. Kursmäen osti Yrjö Yrjönpoika Paavola 9.12.1863, Abraham Erkinpoika Seppälä 16.4.1866 ja Abraham Abrahaminpoika Hoskari 6.3.1867. Muutamaa päivää myöhemmin 14.3.1867 Jacob Backman osti sen takaisin 1200 mk hinnalla ja aloitti jälleen isännöidä tilaa, josta oli jo nauttinut eläkettä. Hän myi tilan kuitenkin uudelleen 1874 Herman Abrahaminpojalle, jolta osti sen takaisin 15.5.1878 nyt 850 mk:lla. Jacob Backman ja vaimo asettuivat uudelleen syytingille 12.101883, jolloin myivät Kursmäen tilan pastorin Karl Fredrik Staudingerin leskelle Laura Margareta Staudingerille 4000 mk:lla. Jacob Backman oli vielä rakentamassa Kursmäkeen uutta päärakennusta sen uudelle omistajalle Esa Pajuselle 1885. Staudinger oli nimitäin myynyt tilan Esa Pajuselle 9.7.1885 ja jolle se sitten syytinkisopimuksen mukaisesti jäi Backmanin kuoltua. Vuoden 1898 jakokirjojen mukaan Kursmäen pinta-alaksi mainitaan 628 ha. Jacob oli lisäksi kuudennusmies kuten veljensä Johan; koska hänen puumerkkinsä löytyy Pihlajaveden pitäjän pöytäkirjoista monena vuonna. Hänestä käytettiin myös nimeä Kurs-Backman. Vieläkin Kursmäessä on hänen tekemänsä lato, jota sanotaan Backmanin ladoksi ja kytö jota sanotaan Backmanin kydöksi.
    Puoliso Multia 27.10.1844 Anna Stiina Joonaantytär s. Petäjävesi 9.11.1823, k. Pihlajavesi 30.12.1886, vanh sotilas myöhemmin talollinen Joonas Matinpoika Nit ja Hedda Stiina Joonaantytär.

Kursmäen päärakennus Pajusen tyttärien aikaan 1989. Taustalla häämöttää Pihlajavesi
Kuva. Kari Paunasalon kotiarkisto