Samuel Backman
( Vanhemmat - taulu )
k. Laihialla 3.4.1712.
- Ylioppilas Turussa 1664. Apulaispappina Laihialla 1668 ja Vaasassa 1670-72 sekä Närpiössä
vuodesta 1673. Sai 1684 valtakirjan Närpiön toisen kappalaisen virkaan ja asettui vuonna 1686 asumaan
Kornäsin kappelikuntaan. Turun tuomiokapituli antoi hänelle 14.4.1688 valtakirjan Laihian kirkkoherran
virkaan, mikä hänen oli kuitenkin luovutettava Johannes Laibäckille. Vasta kun viimeksi mainittu vuonna
1690 pääsi Pyhäjoen kirkkoherraksi, Backmanista tuli Laihian kirkkoherra, missä virassa hän pysyi
kuolemaansa 1712 saakka.
Korsnäsiläiset antoivat hänen toiminnastaan varsin myönteisen lausunnon, jonka mukaan
hän oli ”pitänyt heille ahkerasti jumalanpalveluksia, ollut opetustoimessaan uskollinen ja uuttera sekä
käyttäytynyt elämässään niin kuin oikeamielisen jumalansanan opettajan sopii”. Laihialla Samuel osoittautui
ennen kaikkea kirkkokurin tiukaksi valvojaksi ja piti myös johdonmukaisesti kiinni omista
henkilökohtaisista eduistaan.
On ilmeistä, että avioliitto Maria Rossin kanssa huomattavasti lisäsi Samuelin arvostusta
omien säätyveljiensä ja varmaan myös sanankuulijain keskuudessa. Tosin hän oli jo itsekin ennen Laihialle
tuloaan ehtinyt kerätä sievoisen omaisuuden. Tämä käy ilmi mm. hänen toiselle vaimolleen 27.12.1690
antamastaan huomenlahjasta, joka käsitti 200 dukaattia ja 300 riikintaalaria rahaa, 400 luotia hopeaa, 200
tynnyriä viljaa ja 600 kuparitaalaria erityisesti hääpukuun. Lisäksi Maria Ross sai häneltä vihkisormuksen ja
kullatut ketjut kaksine kultasormuksineen. Lahjakirjeen lopussa Samuel katsoi tarpeelliseksi huomauttaa,
ettei hänen sukulaisillaan ollut hänen omaisuutensa kanssa mitään tekemistä, koska hän oli hankkinut sen
itse eikä perinyt.
Maaliskuun 28. päivänä 1696 allekirjoittamassaan testamentissa Samuel luovutti toiselle
vaimolleen myös kaiken muun omaisuutensa. Se, ettei hän ”muistanut” ketään muita, johtui useasta eri
syystä. Ensiksikin hänen ensimmäisen vaimonsa kaikki lapset olivat kuolleet, toiseksi hänen toinen vaimonsa
oli hoitanut häntä hänen sairautensa aikana hyvin ja ollut viisi kertaa raskaana, ”mitä vastaan hän ei ole
saanut minulta säätynsä mukaisia kunniavaatteita muuta kuin kaksi jakkua, vaan on tyytynyt aikaisemmin
omilla varoillansa teettämiin vaatteisiin”. Kolmanneksi Samuel selitti, ”että minun veljen- ja sisarenlapseni, joita
voitaisiin pitää perillisinäni, eivät lainkaan välitä minun sairaalloisesta tilastani, puhumattakaan siitä, että he
olisivat huolehtineet terveyteni palauttamisesta tai kertaakaan vaivautuneet käymään luonani jatkuvien
kärsimysteni aikana, vaikka he hyvin ovat tienneet ja olisivat jaksaneet matkustaa pari peninkulmaa
auttaakseen minua edes joskus saarnaamisessa”. He eivät sen vuoksi olleet hänen mielestään ansainneet
vähäistäkään osaa hänen perinnöstään, etenkin kun hän itse oli aikoinaan Pakkalan perinnönjaossa
luovuttanut veljelleen Kristianille ja tämän lapsille kaiken kiinteistön, mies- ja karjapihan, pellon ja niityn
tyytyen vain irtaimistoon.
Puoliso 1:o ennen 1681 Agneta Kempe k. Korsnäs, Närpiö noin 1689, isä luultavasti
Lapväärtin kirkkoherra, filosofian maisteri Lauri Antinpoika Kempe N.N. Hanssintytär (Lönn).
Puoliso 2:o 27.12.1690 Maria Ross (hänen 1. aviossaan)
ka. Vaasa 14.5.1671, k. siellä 22.4.1753,
vanh Vaasan kaupungin suurporvari, kauppias, raatimies ja varapormestari Herman Williaminpoika Ross
ja hänen 1. puolisonsa Margareta Petterintytär Jesenhausen.
Marian 2. puoliso Vaasa 5.9.1725 Anders Andersinpoika Mennander (hänen 2. aviossaan)
s. 1672, k. Ilmajoki 14.3.1734. Mennander oli Laihian kirkkoherrana 1713,
mutta pakeni seuraavan vuoden alussa venäläisten lähestyessä Ruotsiin, mistä palasi isonvihan jälkeen takaisin,
ei Laihian vaan Ilmajoen kirkkoherraksi.