Airi Elli Heikel, vuodesta 1906 Heikinheimo
( Vanhemmat - taulu )
s. Keuruu 19.1.1903, k. Helsinki 28.12.1985.
Opettajana useissa Helsingin kouluissa ja voimistelun tuntiopettajana Ebeneser-seminaarissa 1930-71.
Luottamustehtäviä Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitossa, mm. liiton lehden päätoimittajana.
Joukkue-esitysten suunnittelija ja johtaja useissa voimistelujuhlissa. Kirjoitti useita kirjoja voimistelun alalta
ja yhdessä puolisonsa Rafael Koskimiehen kanssa teoksen: Suomen lotta: Katsaus Lottajärjestön toimintaan (Weilin & Göös 1964).
Puoliso 1:o Keuruu 25.8.1927 Atle Ragnar Teodor Heikel
s. Rovaniemi 9.9.1892, k. lento-onnettomuudessa Suomenlahdella paluumatkalla Tallinnasta Helsinkiin 16.11.1827,
vanh maaherra Teodor August Heikel ja Ida Liljebäck.
- Ylioppilas Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta 1912. Lääketieteen alkututkinto Helsingin yliopistossa 1914.
Yleisesikunnan toimistoupseeri ja 22.9.1925 toimisto 5:n päällikkö. Jääkärimajuri.
Puoliso 2:o Helsinki 14.2.1930 Kaarlo Rafael* Forsman, vuodesta 1926 Koskimies
s. Savonlinna 9.2.1898, k. Helsinki 19.11.1977, vanh Kaarle Juhana Jaakko Forsman ja Jenny Lovisa Saxén.
Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosentti 1926–39.
Valvoja-Aika -lehden päätoimittaja 1932–41. Suomen Kansallisteatterin dramaturgi 1935–37.
Helsingin yliopiston estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden vt. professori 1938–39.
Estetiikan ja nykykansain kirjallisuuden professori 1939–61.
- Valtion tieteellisessä keskuslautakunnassa ja keskustoimikunnassa 1944–55.
Suomalaisessa Tiedeakatemiassa 1946–68. Suomen Kansallisteatterin johtokunnan puheenjohtaja 1948–60.
Kirjallisuudentutkijana Rafael Koskimies oli äärimmäisen tuottelias ja laaja-alainen. Hänen kiinnostuksen kohteensa vaihtelivat kirjallisuuden teoriasta koti- ja ulkomaiseen kirjallisuuden historiaan sekä kulttuurihistoriaan että runousoppiin. Tutkijana hän painotti pääasiallisesti saksalaista teoriaa, mutta osoitti omissa tutkimuksissaan kiinnostusta myös muita teorioita kohtaan. Lisäksi hän kirjoitti lukuisia tutkimuksia suomalaisten kirjailijoiden tuotannoista ja elämistä, esimerkiksi Aleksis Kivestä ja Juhani Ahosta. Tutkimustyönsä ohella Rafael Koskimies toimi Helsingin yliopiston estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professorina yli kaksikymmentä vuotta.
Tutkimus- ja opetustyönsä lisäksi Rafael Koskimies toimi useita vuosikymmeniä kirjallisuuskriitikkona. Työssään hän arvosti taiteen kykyä tuottaa elämyksiä vastaanottajalleen luomalla yhteyden todellisuuteen ajallisesta etäisyydestä riippumatta. Omasta kansalliseen heräämiseen liittyvästä konservatiivisuudestaan huolimatta Rafael Koskimies vaati suvaitsevaisuutta sekä kärjistyksien ja ylilyöntien välttämistä. Kriitikon tuli olla oikeudenmukainen, kohtuullinen ja totuudessa pitäytyvä. Nämä arvot periytyivät hänen nuoruusvuosiensa lehtimiesuralta.