Yhdeksäs sukupolvi

Jalo Veikko* Heikkel, vuodesta 1906 Heikinheimo ( Vanhemmat - taulu ) s. Jyväskylän mlk. 3.1.1890, k. Espoo 15.11.1972, haudattu Niittykumpuun. Jääkärieverstiluutnantti. Ylioppilas Helsingin uudesta yhteiskoulusta 1910. Pohjois-Pohjalaisen osakunnan jäsen. Lääketieteen alkututkinto 1912. Assistenttina yliopiston fysiologisessa laboratoriossa 1913–15. Sotakorkeakoulun komentajakurssi 1929–30.
    Osallistui etappitoimintaan Holmön - Jepuan suunnalla, kunnes liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n täydennyspataljoonaan 6.4.1916, josta hänet siirrettiin 28.7.1916 pataljoonan 4. komppaniaan ja edelleen pataljoonan haupitsipatteriin 13.12.1916. Otti osaa asemasotaan Misse-joella ja Riianlahden rannikkoasemissa sekä Aa-joen talvitaisteluihin.
    Saapui Vaasaan jääkäreiden pääjoukon mukana vänrikiksi ylennettynä 25.2.1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan adjutantiksi Jääkäritykistöön ja otti osaa taisteluihin Tampereella. Tampereen valtauksen viime vaiheessa hän toimi hetken rintamaosasto A:n esikuntapäällikön tehtävissä. Myöhemmin hän johti kahta jalkaväkikomppaniaa Karkun ja Vammalan valtauksissa, joista viimeksi mainitussa haavoittui 18.4.1818.
    Suomen senaatin sota-asiaintoimituskuntaan 30.6.1918. Sotilaspoliittisen ja sanomalehtitoimiston (K 3:n) toimistopäällikkö 24.7.1918. Sotaministerin adjutantti 27.1.1919, vanhempi adjutantti 1.1.1920. Pohjois-Savon rykmentin 1. pataljoonan komentaja 17.9.1924, Rykmentin Aliupseerikoulun johtaja 29.6.1928. Joensuun sotilaspiirin päällikkö 1.7.1933. Savon jääkärirykmentin 1. pataljoonan komentaja 18.6.1937.
    Talvisota 1. Täydennysdivisioonan esikuntapäällikkönä ja myöhemmin Jalkaväenkoulutuskeskus 3:n päällikkönä. Välirauhan aikana 5. Armeijakunnan esikunnan koulutusasiain esiupseerina. Myöhemmin liikekannallepanotöiden johtaja Etelä-Pohjanmaan sotilasläänin esikunnassa ja Etelä-Hämeen sotilasläänin esikunnassa.
    Jatkosota Päämajan erikoistehtävissä ja Jalkaväenkoulutuskeskus 20:n päällikkönä vuoteen 1955. Etelä-Hämeen sotilasläänin komentajan apulainen sodan loppuun saakka. Lääketehdas Orionin koetehtaan johtaja vuoteen 1945. Sitten Oikeusministeriön asiantuntija sotilashenkilöiden armahdusasioita Tasavallan Presidentin esittelyyn valmisteltaessa.
    Opetustoimet: - Pohjois-Savon rykmentin upseerien sotilaspedagogisen kurssin johtajana 1925. Rykmenttiin määrättyjen reserviupseerien koulutuksenjohtajana 1925 ja 3. Divisioonan kanta-aliupseerien viestikurssien johtajana 1927.
    Luottamustoimet: - Armeijan valistustyön järjestämistä suunnitelleen komitean jäsenenä 1918. Petsamon Suomeen liittämisen aiheuttamia toimenpiteitä suunnitelleen komitean jäsenenä 1920. Vapaussodan invalidien liiton ensimmäisenä puheenjohtajana 1924 ja johtokunnan jäsenenä vuodesta 1925. Suomen voimistelu- ja urheiluliiton hiihtojaoston varapuheenjohtajana 1922–24. Jääkärikotisäätiön hallituksen jäsen 1929–1932. Joensuun lyseon vanhempainneuvoston puheenjohtajana 1936–37. Suomen armeijan edustajistossa Lützernin taistelun 300-vuotisjuhlassa 1932.
    Suomen ampujain liiton erikoismestari vapaakivääriammunnassa ja mestari pienoiskivääriammunnassa. - Oli mukana perustamassa Suomen Sotilas -aikakauslehteä ja toimi lehden toimittajana vuosina 1919–25 sekä julkaisi kirjoituksia useissa aikakaus- ja päivälehdissä.
    Puoliso Tyrvää 25.2.1919 Aino Dagmar Lähdeaho s. Pihtipudas 9.11.1895, k. Espoo 17.6.1979, vanh mäkitupalainen Aapeli Lähdeaho ja Maria Paananen. - Vapaussodassa lottana 1918. Sodissa 1939-44 rintamasotilaskodin johtajatar.

X Lapsia:

1. Kaarlo Markku Pellervo Heikinheimo s. Helsinki 9.11.1920, k. Syväri 2.6.1942.
2. Kaarlo Maunu Yrjänä Heikinheimo s. Helsinki 9.6.1922.
3. Kaarlo Eero* Juhani Heikinheimo s. 1923.
4. Kaarlo Veikko Abiel Heikinheimo.
5. Kaarlo Olavi Antero Heikinheimo s. Kuopio 24.2.1927.
6. Kaarlo Risto Väinämö Heikinheimo.

Perhe koossa Käkisalmessa Maken ylioppilasjuhlassa 1939.
Kuva. Yrjänä Heikinheimo: Torpan tyttö ja pappilan poika
Aino Lähdeahon ja Veikko Heikinheimon tarina