Einari Fredrik Hellman, vuodesta 1906 Einari Merikallio
( Vanhemmat - taulu )
s. Oulu 29.2.1888, k. Helsinki 8.1.1961.
- Ylioppilas Oulun suomalaisesta lyseosta 1906. Filosofian kandidaatti 1912, filosofian lisenssiaatti ja tohtori 1947. Professorin arvo 1958.
Tutkimusmatka Norjaan 1922. - Riihimäen yhteiskoulun luonnonhistorian, terveysopin ja voimistelun opettaja 1913-21.
Helsingin suomalaisen tyttökoulun luonnonhistorian ja maantiedon opettaja 1921-23, Suomalaisen normaalilyseon 1921-22,
Keravan yhteiskoulun 1922-, rehtori 1925-55. - Keravan kauppalan hallituksen sekä eri lautakuntien jäsen,
kauppalanvaltuuston jäsen 1925-28 ja 1952-54,
metsästyslakikomitean jäsen, Suomen lintutieteellisen yhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja 1956-61.
Keravan metsästysseuran perustaja- ja aktiivijäsen 1924, Keravan mieskuoron perustajajäsen 1928. Lauloi ensimmäistä tenoria kymmeniä vuosia.
Useiden tieteellisten seurojen jäsen. Kirjakauppias Helsingissä.
- Reservin luutnantti 1928.
- Julkaisuja: Oulangan seudun ja Kaakkois- Kuolajärven linnusto 1921. Suomalaisten lintujen nimiä 1922.
Jäämeren äärellä 1924. Äyräpäänjärvi 1929. Heinäsaarten lintukuvakirja 1938.
Ber regionale Verbreitung und Anzahl der Vögel in Süd- und. Mittelfinnland 1 (väitöskirja) 1947.
Suomen lintujen levinneisyys ja lukumäärä 1955 (englanniksi 1958). - Vanamon Kairamo-mittauksia 1954.
Hän oli aikansa etevimpiä lintuvalokuvaajia ja suomalaisen luontokuvauksen uranuurtaja.
Lintututkimuksen piirissä Einari nousi maailman maineeseen kehittämällä lintujen runsauden arviointimenetelmän,
joka on pohjana metsästäjien hyvin tuntemalle kolmiolaskennalle. Ensimmäiset kokeilut ajoittuivat 1910-luvulle.
Myöhemmin Hän kolusi linjoineen läpi koko Suomen ja 1950-luvulla hän julkaisi tuloksensa kirjana.
Tämä on lukumääriin perustuvan eli Kvantitatiivisen eliömaantieteen perusteoksia maailmanlaajuisestikin.
Suomessa 1958 pidetyn ornitologisen maailmankongressin pääorganisaattori ja puheenjohtaja.
Hänen laajat tutkimustuloksensa koko Suomen pesivästä maalinnustosta (Suomen lintujen levinneisyys 1955) on ollut pohjana seuraavien
vuosikymmenten aikana Suomessa tehdylle kvantitatiiviselle tutkimukselle, joka on nostanut Suomen lintutieteen
tutkimussuunnan tasoa merkittävästi.
Einari tutki myös Karjalan kannaksella sijaitsevan Äyräpäänjärven linnustoa (Suomen linturikkain järvi 1929)
järven kuivatushankkeesta syntyneen Suomen ensimmäisen julkisen ympäristökiistan taustaselvitykseksi.
Tutkimustensa ohella hän hoiti tavallisen päivätyönsä opettajana.
Innokas urheilumies koko elämänsä ajan: SUK:n paras urheilija kautta aikojen ja useimpien SUK:n ennätysten haltija.
Harrasti voimistelua, painia, yleisurheilua, myöhemmin jää- ja pesäpalloa.
Oli valittu Suomen olympiajoukkueeseen Lontooseen 1908 (joukkuevoimistelu), mutta ei opintojen vuoksi voinut ottaa osaa.
Innokkaana metsästäjänä hän oli mukana Suomen pystykorvan rodunjalostuksessa ja perusti Suomen ensimmäisen pystykorvakennelin (Haka-Kennel).
Puoliso 1:o 20.3.1915, ero 1921 Olga Maria (Maiju) Mahlberg, Marjola, Kaislaranta (hänen 2. aviossaan)
s. Leppävirta 29.10.1885, k. Helsinki 30.12.1959,
vanh Josef (Juuso) Vilho Mahlberg ja Fredrika Sofia Manninen molemmat Leppävirralta.
- 1. puoliso 1906 Kallis Lahja Westerstråhle, Kaislaranta s. Varkaus 3.9.1885, k. Leppävirta 17.8.1909.
Puoliso 2:o Helsinki 5.9.1923, ero 1935 Hulda Elli Nora Viitanen
s. Padasjoki 6.4.1892, k. Helsinki 1.9.1962,
vanh Padasjoen Alhon Alhon kartanon talollinen Kalle Kustaa Viitanen Pälkäneeltä ja Sofia Vilhelmiina Roos Raumalta.
- Hammaslääkäri.
Puoliso 3:o Helsinki 30.11.1935 Sega Beatrice Stenberg, Englund (hänen 2. aviossaan)
s. Helsinki 17.7.1900, k. siellä 5.6.1980,
vanh Gustaf Albert (Abbe) Stenberg ja Emma Henrika Törnqvist.
- Prokuristi.
- 1. puoliso Wilhelm Werner Englund s. Pietari 6.4.1884, k. 10.6.1931.