Väinö Leopold Hellman, vuodesta 1907 Merikallio
( Vanhemmat - taulu )
s. Oulu 15.11.1897, k. 13. Sotasairaala Viipuri 25.6.1942. Haudattu Hietaniemen sankarihautaan.
- Jääkärieversti.
Viisi luokkaa Oulun suomalaista yhteiskoulua. Kahdeksas luokka yksityisesti Helsingin suomalaisessa lyseossa 1926.
- Pioneerikurssi Libaussa 1917. Upseerien pioneerikurssi Haminassa 1921. Taistelukoulun komppanianpäällikkökurssi 1928.
Suojeluskuntain komentajakurssi 1931. Piiripäälliköiden täydennyskurssi 1937.
Vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan 2.2.1916. Otti osaa taisteluihin
ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella Riianlahdella ja Aa-joella.
Suomen armeijan palvelukseen 11.2.1918 aliupseeriksi ylennettynä. Saapui Vaasaan 25.2.1918 jääkärien pääjoukon mukana.
Suomen valkoisen armeijan 1. jääkärirykmentin 1. jääkäripataljoonan 1. komppanian joukkueen varajohtaja ja myöhemmin
joukkueenjohtaja. Otti osaa sisällissodan taisteluihin Lempäälässä, Säiniöllä ja Viipurissa, missä haavoittui 28.4.1918.
Suomen Valkoisessa kaartissa muun muassa nuorempana upseerina ja pataljoonan- ja rykmentin adjutanttina.
Suojeluskuntain päällystökoulun opettaja Hämeenlinnassa 8.10.1919. Porin suojeluskuntapiirissä 2. sotilasohjaaja 15.11.1920.
Uudenmaan rykmenttin nuorempi upseeri 6.4.1921.
Suomen valkoisen kaartin aseupseerina ja komppanianpäällikkönä 8.3.1922. Viipurin suojeluskuntapiirin 1. sotilasohjaaja 20.10.1928.
Suojeluskuntain päällystökoulun vanhempi opettaja 4.12.1929. Keski-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin päällikkö 21.3.1934-39.
Osallistui talvisotaan Jalkaväkirykmentti 24:n komentajana taisteluihin Kiviniemi – Haitermaa akselilla,
Vuoksi – Suvanto akselilla ja Vuosalmilla. Välirauhan aikana aluksi samassa tehtävässä, sitten pataljoonan komentaja
6. Prikaatin II pataljoonassa ja Jääkäripataljoona 4:n komentaja 1940-41.
- Jatkosota Jääkäripataljoona 4:n komentajana ja sitten 1. Jääkäriprikaatin komentajana ja Taisteluosasto Merikallion komentajaksi
osallistuen taisteluihin Korpiselässä, Kokkarissa, Loimolassa, Uuksussa, Koirinojalla, Pitkärannassa, Salmissa,
Rajakonnussa ja Tuuloksessa. Hyökkäysvaiheen jälkeen hänet nimitettiin Jalkaväkirykmentti 16:n komentajaksi,
joka komentajana osallistui taisteluihin Sortavalassa ja Säntämällä.
Toimi edelleen 16. jalkaväkirykmentin komentajana 1942 (nimi muuttui välillä 16. Prikaatiksi).
Johdatti joukkonsa taisteluihin Karjalankannakselle, missä haavoittui kuolettavasti Rajapirtin lohkolla Metsäpirtissä
23.6.1942. Hänet kuljetettiin joukkosidontapaikan kautta Viipuriin 13. Sotasairaalaan,
missä hän menehtyi saamiinsa vammoihin 25.6.1942. - Everstiluutnantti 1936, eversti 1941.
- Kirjoittanut kirjan "Jääkäriprikaati hyökkää" 1954.
Puoliso Viipuri 31.12.1922 Sigrid (Sirkka) Maria Petterson
s. Veteli 27.2.1892, k. Helsinki 25.2.1983,
vanh asianajaja Svante Nikolaus Petterson ja Kristina Sofia Rosenlund.
- Vaasan suomalaisesta tyttökoulusta päästötodistus 1909. PYP:n Kuopion konttorin pankkivirkailija 1911-18,
Pankkiiriliike Fröjdman & Co Helsinki 1918-23. Oma liike, Hauhon Kemikaali- ja Paperikauppa 1945-50.
PYP:n pääkonttorin pankkivirkaililija 1950-58.