Yhdeksäs sukupolvi

Ilona Oma Annikki Merikallio ( Vanhemmat - taulu ) s. Haapavesi 9.5.1910, k. Oulu 28.6.1991. - Ylioppilas Haapaveden yhteiskoulusta 1929. Vietti abiturienttikesän Saksassa. Opiskeli kieliä Jyväskylän ja Turun kesäyliopistoissa, Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa, sekä musiikkia useiden tunnettujen soiton- ja laulunopettajien johdolla. Oli mukana nuorisoseurajärjestöissä yli 50 vuotta. Kuorotoiminta oli kanteleen lisäksi lähellä hänen sydäntään. Kuului Haapavedellä kirkkokuoroon, Lottakuoroon ja nuorisoseuran kuoroihin, ja myöhemmin hän myös johti useita kuoroja Haapaveden, Oulaisten ja Oulun seudulla. Suoritti mm. Sulasolin kuoronjohtajakursseja ja sai päästötodistuksen Klemetti-opiston kuoronjohtajalinjalta vuonna 1957. Soitti ja lauloi ahkerasti ympäri Suomea: kirkoissa, vanhainkodeissa, sairaaloissa, kansanopistoissa ym. Hän esiintyi runsaasti myös ulkomailla.
    Äitinsä Ruusu Merikallion 1906 perustaman marjasäilykkeitä, viinejä ja liköörejä valmistavan tehtaan Haapaveden Kotimarjalan palveluksessa vuodesta 1930 lähtien. Ensin tehtaan kirjanpitäjä ja apulaistoimitusjohtaja 1938-46, toimitusjohtaja ja johtokunnan jäsen 1946-57. Tehdas tuhoutui tulipalossa 1946, mutta se perustettiin uudelleen 40 kilometrin päähän Oulaisiin. Yrityksen taloudelliset vaikeudet alkoivat muutosta aiheutuneista ylimääräisistä korko- ja ym. kustannuksista. Haapaveden Kotimarjalan toiminta loppui vuonna 1957.
    Koulutti lapsia sekä myös vanhempia kanteleensoittajia ja pianisteja Oulusta ja sen lähiympäristöstä vuodesta 1960. Elvytti jo välillä unholaan joutuneen kanteleensoiton uuteen arvostukseen. Perusti myöhemmin useita yhtyeitä, mm. ”Ilona Porman Kanteletenavat”, joka 1970-luvulla esiintyi ja kilpaili ahkerasti ympäri Suomea ja myös ulkomailla. Toimi Oulussa myös teatterimuusikkona vuosina 1960–72 ja sävelsi musiikin mm. suuren suosion saavuttaneeseen Kalevala-näytelmään.
    Toimi Haapaveden Kansanopiston ensimmäisen kanteleleirin taiteellisena johtajana ja opettajana kesällä 1980. Hänen työnsä musiikin alalla Haapaveden ja Oulun seudulla oli mittava. Ohjasi useita eri kanteleyhtyeitä sekä pelimanniyhtyeitä. Toimi myös musiikkiarvostelijana. Hän oli yksi maamme vaikuttavimmista Haapaveden kanteleensoittotyylin laulullisemman ja lyyrisemmän soittoperinteen edustajista. Luonteeltaan hän oli ulospäin suuntautunut ja nautti esiintymisestä.
    Suomen Kanteleensoittajat ry:n perustajajäsen, kunniajäsen ja hallituksen varapuheenjohtaja. Sai elinaikanaan työstään myös runsaasti tunnustusta: seitsemän kultamitalia ja viisi hopeamitalia kanteleen- ja pianonsoitosta sekä Suomen Nuorisoseurojen Liiton kultaisen ja Sulasolin hopeisen ansiomerkin.
    Tasavallan presidentti myönsi Ilonalle director musices -arvonimen 1976, ja samana vuonna hän sai taiteilijaeläkkeen. Musiikkineuvoksen arvonimi 1982.
    Puoliso Haapavesi 9.7.1930 Urho Viktor Spårman, Porma s. Oulu 20.10.1908, k. Oulainen 22.3.1953, vanh Juho Jaakko Spårman ja Ida Maria Lamminparras. - Teknillinen johtaja.

X Lapsia:

  1. Raija Porma.
  2. Seppo Porma.
  3. Ilari Porma.
  4. Iiro Porma.
  5. Juha Ilkka Kalervo Porma s. Haapavesi 29.12.1946.