Yhdestoista sukupolvi
Laila Tellervo Backman vuodesta 1935 Jokimo
( Vanhemmat - taulu )
s. Pihlajavesi 5.3.1921, k. Tukholma 31.5.1988.
Kävi Virroilla kirkonkylän kansakoulua 1930-32 ja Tampereella keskikoulun
iltakoulussa. Jo pikkutyttönä Lailalla oli kaksi päämäärää elämässään tanssi ja ja filmi.
Hän lähetti 14-vuotiaana monen muun filmihullun tytön lailla valokuvansa eräälle elokuvaohjaajalle ja pääsi sen perusteella
koefilmaukseen. Samoin aikoihin hän aloitti tanssimisenkin. Tampereella esitettiin silloin "Carmen". Laila
esiintyi siinä espanjalaisittain Ida Tähtisen johdolla.
Kävi Tampereella Liisi Hallaksen Balettikoulua noin 1934-37 ja esiintyi mm. Tampereen Teatterissa Serpin
revyyssä "Lennokki" ja lukuisissa Hallaksen ohjaamissa tansseissa. Balettiopintojensa ohella hän oli
kesätöissä Tampereella Rafael Haarla Oy:n Kirjekuori- ja Paperinjalostustehtaassa 1934-37.
Hän aloitti syksyllä 1937 Helsingissä Kansallisoopperan balettikoulun, jonka käytyään opiskeli Kansallisoopperassa
balettia mm. Alexander Saxelinin ja myöhemmin Julion Algon oppilaana myös Tukholmassa. Toimi menestyksekkäästi Suomen
Kansallisoopperan solistitanssijana 1942-47. Teki sopimuksen Ruotsin Kuninkaallisen Oopperan kanssa ja esiintyi
Ruotsissa etupäässä Tukholmassa 1947-49. Hänen tärkeimmistä rooleistaan Suomen Kansallisoopperassa mainittakoon esim.
Baletit Onnen Linna, jossa hän esitti Heilemää, Näkyjä (porttoa), Joutsenlampi (pikkujoutsenet; morsianta),
Musta joutsen (Lemminkäisen sisarta Ainikkia). Baletissa Soiree De Bal 1945 Laila esitti komiikkaa irtonaisesti.
Samana vuonna baletti Näkyjä suomalaisen baletin toteuttamana saavutti niin kirkkaan menestyksen,
että se myöhemmin liitettiin oopperan ohjelmistoon Tukholman vierailua varten.
Laila tanssi tässä baletissa - porton osan aistillisen iloisesti.
Hän kuului Kansallisoopperan baletin valioryhmään (10-henkeä), joka teki Tukholman vierailun jälkeen pitkän
kiertueen Tanskaan ja Norjaan 1946. Tällä suurta menestystä saavuttaneella tähtikiertueella Lailan cake
Walk*, jonka hän tanssi yhdessä Jaakko Lätin kanssa, herätti hauskalla huumorillaan ansaittua huomiota.
Operettiin Bajadeeri 1946 lisättiin ylimääräisiä tanssikohtauksia ja sooloja kaikille tanssitähdille. Mukana
oli poreilevaa pikanttia cancania, jota johtivat Laila Jokimo, Mary Grönroos ja Hannele Keinänen. Laila
muistetaan erityisesti myös operetista "Erämaan laulu", jossa hän näytteli menestyksekkäästi Azurin osan
1946. Hän piti myös oman tanssi-iltansa oopperassa keväällä 1947, suurella menestyksellä.
Kävi Helsingissä SF:n filmikoulun mm. Aino Mattilan oppilaana 1940-43. Koulusta päästyään hän opiskeli
säännöllisesti laulua, lausuntaa ja puhetekniikkaa ym. alaan liittyvää. Lailalla oli myös lukuisia elokuvaosia
suomalaisissa filmeissä.
Hän aloitti elokuvauransa elokuvalla Aktivistit 1939 (masurkan tanssija).
Sitten seurasivat SF-paraati 1940 (nainen tanssiravintolassa), Yövartija vain 1940 (sairaanhoitaja),
Poikani pääkonsuli 1940 (rakastajatar), Kersantilleko Emma nauroi? 1940 (konttoristi), Kulkurin valssi 1941 (naisagropaatti Cleo),
Jos oisi valtaa... 1941 (balettitanssija), Poretta eli keisarin uudet pisteet 1941 (balettityttö),
Täysosuma 1941 (baarityttö ja tanssija), Onnellinen ministeri 1941 (June kapakkanainen),
Niin se on poijaat 1942 (?), Katariina ja Munkkiniemen kreivi 1943 (Ball guest),
Tyttö astuu elämään 1943 (tanssija), Nuoria ihmisiä 1943 (kabareetyttö),
Sylvi 1944 (Karin Löfberg, Sylvin tyttötoveri), Miesmalli 1944 (Agnes), Houkutuslintu 1946 (jossa hän näytteli pääosan
Marja Linnoila), ruotsalainen Ingmar Bergmanin elokuva Törst eli jano 1949 (balettitanssija) ja Hallin Janne 1950
(Kreivitär Maria, kenraalin rouva).
Mainittakoon, että 40-luvun jälkipuoliskon suomalaisen elokuvan suurin ulkomainen menestys lienee ollut
juuri Houkutuslintu. Etenkin Ranskassa se oli yleisömenestys vuosina 1951-52. Se mainitaan myöskin ainoana suomalaisena elokuvana, josta on kuvia elokuvan
erotiikkaa käsittelevissä Ranskalaisissa teoksissa.
Laila olisi halunnut jatkaa filmaamista, mutta hänen
miehensä ei hyväksynyt sitä.
Laila esiintyi Helsingissä revyyteatteri Punaisessa Myllyssä sota-aikana ja kesäisin rintamilla viihdytyskiertueilla, joiden aikana hän oppi myöskin ratsastamaan. Hän esiintyi myös lukemattomissa muissa
tilaisuuksissa kuten Jussi-juhlissa. Erään Helsinkiläisen ravintolan kabarettiohjelmassa 1949 Laila heläytteli
Mustalaisruhtinattaren kiehtovia lauluja kuin paraskin operettiprimadonna. Hänen kaunista lauluääntään
kuultiin lisäksi mm. Suomen Yleisradion suorissa lähetyksissä. Laila olikin yksi 40-luvun monipuolisimpia ja
suosituimpia esiintyjiämme. Hän sairastui vanhimman poikansa kuoltua 1961, ja asui myöhemmin
Tukholmassa jonne oli perheineen muuttanut 1969. - Harrastukset: ratsastus, kielet ja maalaustaide.
Puoliso Helsinki 17.6.1950 Lars Håkan Moliis s. Tampere 9.2.1922, k. Tukholma 31.12.1981, vanh
Helsingin Kansallispankin johtaja Runar Allan Maximilian Moliis Kärkkölästä ja Ruth Sarell Loimaalta.
Kävi Helsingissä kansakoulua ja keskikoulun sekä osan lukiota Hangossa ja Helsingissä. Toimi myöhemmin
suomalaisen puutalotehtaitten edustajana Saksassa 1960-69 (Emden, Bremenhaven, Köln, Hamburg jne.)
Hänellä oli Tukholmassa Moliis & Co-niminen tuonti-ja vientifirma 1969-77, joka välitti
rakennusmateriaalia, mm. rautaa ja sementtiä tuolloin Suomessa ja Neuvostoliitossa rakennettuihin
atomivoimaloihin. Hän myi lisäksi Suomesta Italiaan laivalastin hevosia ja Israeliin Ranskalaisa Mirage
hävittäjiä sekä teki muita suuren luokan kauppoja ja joskus epäonnistui.
Håkanin ja hänen liikekumppaninsa Ants Rene Bucquetin välitystoiminnan tuloksena Oy Lohja Ab, Otto Wuorio Oy ja amerikkalainen Mideast
Modular Systems Ltd olivat yhteenliittyminä solmineet 13.7.1976 amerikkalaisen Blount Brothers
Corporationin kanssa 21.200.000 Yhdysvaltojen dollarin arvoisen aliurakkasopimuksen Tabukissa Saudi-
Arabiassa olevasta rakennuskohteesta. Eivät kuitenkaan saaneet välitystoiminnastaan heille kuuluvaa
424.000 Yhdysvaltojen dollarin suuruista provisiopalkkiota, jota Oy Lohja Ab:ltä ja sen myötäpuolilta
yhteisvastuullisesti vaativat.
Kävivät Suomessa 1977-82 pitkän ja raskaan oikeusprosessin, jonka hävisivät
oletettavasti poliittisista syistä. Oikeudenkäynti maksoi Håkanille 2 milj. Suomen markkaa ja lisäksi hän
kuoli ennen Korkeimman Oikeuden päätöstä. Hyvin vaiherikkaan elämänsä aikana hän joutui työnsä
puolesta kiertämään paljon eri puolilla maailmaa. Asui ulkomailla keskimäärin 100 päivää vuodessa.
Vapaa-aikansa hän vietti perheensä parissa mm. Pälkäneen Myttäälässä Mallasveden rannalla
omistamallaan Oravalinna-nimisellä huvilalla. Sotilasarvoltaan hän oli yliluutnantti. - Harrastukset:
ravihevoset; hän omisti mm. Suomen nopeimman kylmäverisen ravihevosen (Ilotar) 40-luvun lopulla ja
myöhemmin Ruotsissa Fair Phrofety-nimisen lämminverisen, joka oli 80-luvun alussa Ruotsin huippuhevosia.
XII Lapsia:
- Erkki Henrik Moliis s. Helsinki 27.12.1950, k. siellä 30.5.1961.
- Kurt Allan Moliis s. Helsinki 3.9.1953.
- Kirsi Janet Susanna Moliis s. Helsinki 12.2.1959.
- Mauri Rafael Moliis s. Helsinki 1.1.1963.
Keijo Paunasalon kokoelmat, Brisbane Australia
Laila Jokimon elokuvia
- Aktivistit (1939) - masurkan tanssija
- Hallin Janne (1950) - Kreivitär Maria, kenraalin rouva
- Houkutuslintu (1946) - Marja Linnoila (pääosa)
- Jos oisi valtaa... (1941) - balettitanssija
- Miesmalli (1944) - Agnes
- Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1943) - tanssiaisvieras
- Kersantilleko Emma nauroi? 1940 - konttoristi
- Kulkurin valssi (1941) - naisagropaatti Cleo
- Niin se on poijaat (1942) - ?
- Nuoria ihmisiä (1943) - kabareetyttö
- Onnellinen ministeri (1941) - June kapakkanainen
- Poikani pääkonsuli (1940) - rakastajatar
- Poretta eli keisarin uudet pisteet (1941) - balettityttö
- SF-paraati (1940) - nainen tanssiravintolassa
- Sylvi (1944) - Karin Löfberg
- Tyttö astuu elämään (1943) - tanssija
- Täysosuma (1941) - baarityttö ja tanssija
- Törst eli jano (Ingmar Bergman 1949) - balettitanssija
- Yövartija vain... (1940) - sairaanhoitaja