Yhdestoista sukupolvi

Keijo Alfred Backman vuodesta 1936 Paunasalo ( Vanhemmat - taulu ) s. Lohja 14.12.1923, k. Kauniainen, Kaunialan sotavammasairaala 15.12.2006. Kävi Pihlajavedellä Sällin kansa- ja jatkokoulua 1931-39. Osallistui sittemmin erilaisiin maa- ja metsäalan töihin kotiseudullaan. Meni harjoittelijaksi Valtion Rautateiden palvelukseen 1941. VR:n ohjesääntöjen tutkinto Pihlajaveden asemalla 10.12.1941. Suoritti lisäksi VR:n liikenneosaston asema- ja junamiehen pätevyyden Seinäjoella 15.10.1942. - Suoritti Tuusulassa metallialan yleiskurssin 15.5.1946-26.4.1947. Kävi Helsingissä Ammattienedistämislaitoksen ammattikoulun stanssityökalulinjan 21.8.1947-18.8.1948. Erikoistui erilaisiin tarkkuustöihin mm. terastanssityökalujen kaiverrukseen.
    Toimi Valkeakoskella Säteri Oy:n puuseppäosastolla varastomiehenä, vaakitus- ja kartoitusryhmässä tonttien ja katujen vaakitustöissä sekä sillatehtaan kehruukoneilla kehrääjänä 1945-46. Urheiluliike Martti Matilaisella tarkkuutta vaativissa mittarien jms. laitteiden huolto- ja asennustöissä 1948-50 sekä korjaili liikkeessä vanhoja polkupyöriä ja kokosi pyörän vanteita. Radioliike T:mi Mikko Tulosen liikkeessä myymälänhoitajana 1.3.1950-30.9.1953, kooten siellä myyntiin mm. tsekkiläisiä moottoripyöriä.
    Lähti sitten päätoimiseen saarnaajan kutsumustoimeen, jota oli sivutoimisena hoitanut jo muutamia vuosia. Muutti 1955 Lapualle, jonne perusti 1959 oman yrityksen, jonka tuotteina olivat ruostumattomasta teräksestä valmistetut ja jalometallipäällysteiset kellon rannekkeet. Keijo valmisti tuotannossa tarvittavat työkalut ja kellonrannekkeen osat sekä hoiti rannekkeiden pintakäsittelyn ja markkinoinnin. Sai korkean laadun takia tunnustusta kaikkialla Suomessa. Mainittakoon että yrityksessä työskenteli 5-6 rannekkeen kokoojaa ja vuodessa valmistui parhaimmillaan noin 6000 ranneketta. Myöhemmin hän suunnitteli ja valmisti puoliautomaattisen rannekkeen kokoamiskojeen, joka kokosi rannekkeen noin minuutissa. Yritys myytiin syyskuussa 1965, jolloin hän muutti takaisin Valkeakoskelle. Toimi Suomessa saarnaajana mm. Lapuan Helluntaiseurakunnassa 1955-56.
    Muutti Australiaan 1.8.1969 toimien aluksi Merbournessakin saarnaajana. Perusti Brisbaneen 1972 Ironing Chair- nimisen yrityksen ja toimi sen teknillisenä johtajana. Yritys valmisti Keijon suunnittelemaa yhdistettyä silitys- lauta-tuolia. Se työllisti enimmillään 8 työntekijää. Siirtyi maalausalalle 1974 ja perusti Double K. Painters-nimisen maalaus- ja tapetointitöitä tekevän yrityksen, joka työllisti 2-4 alan ammattimiestä. Joutui kuitenkin työtapaturmasta eläkkeelle 1978.
    Asepalvelukseen Kuopioon 5.12.1942, siirto täydennyskeskukseen Jessoilaan 17.3.1943; siirto rintamalle Syvärinlohkolle 21.11.1943, 5. D:n JR2:n III ptlj. jääkärijoukkueeseen konepistoolimieheksi. Korpraali. Haavoittui Lotinanpellon lohkon luovutustaisteluissa 24.6.1944; kotiutus sotasairaalasta siviiliin 14.11.1944. - Harrastukset: musiikki, askartelu, nuorena piirrustus, myöhemmin mm. mandoliinin rakentelu, lehtikirjoittelu, kirjallisuus "kotikirjaston keräily". - Australian kansalaisuus 22.12.1976. Muutti takaisin Suomeen, Kaunialan sotavammasairaalaan Kauniaisiin 24.5.2004.
    Puoliso Valkeakoski 9.6.1946 Helvi Kaarina Järvinen s. Sääksmäki 19.4.1926, k. Brisbane 27.12.1997, äiti Sääksmäen Lotilan karjakko Iida Aliisi Oskaritytär Järvinen. Kävi Sääksmäellä Rauhalan kansakoulua 1936-39 ja Hauholla Mustilan kansakoulua 1936-41. Muutti Valkeakoskelle syksyllä 1941. Oli aluksi aputyttönä Paperituotteella ja myöhemmin tehtaan lähetyskonttorissa tulevan tavaran kirjaajana. Toimi Jylhävaaran konepajassa varastoapulaisena ja tuntikirjurina 1943-44. Säteri Oy:llä puolaajana 1944- 46 ja 1966-69. Toimi Lapualla asuessaan kello- ja kultaseppäalan kauppaedustajana 1959-65. Työskenteli vapaa-ajalla Vakuutusyhtiö Salamassa vakuutusasiamiehenä; sai I-luokan asiamiesarvon 1968 ja kiinnityksen I ja II-valioluokan asiamiesarvoon 1966-67. Muutettuaan Australiaan toimi sittemmin Brisbanessa Mt. Gravatt Nursing Centre'ssä apuhoitajana 1974-85 ja kävi iltaisin työnsä ohessa Nursing Centre'ssä apuhoitajakurssin 1979-80. Varhaiseläkkeelle 1985. - Harrastukset: laulu, kitaransoitto, musiikki, kirjallisuus, omakotitalon puutarhanhoito, diakoniatyö. - Australian kansalaisuus 22.12.1976.

XII Lapsia:

1. Marja Tellervo Paunasalo s. Valkeakoski 30.12.1946.
2. Leea Orvokki Paunasalo s. Valkeakoski 22.9.1948.
3. Erja Maarit Elisa Paunasalo s. Valkeakoski 29.3.1953.

Keijo Paunasalon 40-vuotispäivänä Lapualla vuonna 1963
Vasemmalta: Leea (myöhemmin Helin), Kaarina, Keijo,
Erja (myöhemmin Chivers) ja Marja (myöhemmin Toivola)
Keijo Paunasalon kokoelmat, Brisbane Australia