Kymmenes sukupolvi

Jaakko Wass ( Vanhemmat - taulu ) s. Ylihärmä 30.6.1859. - Tehtailija, "Vassin seppä", Kun uumoillaan Ylihärmän pienteollisuuden alkua, niin helposti pysähdyttää jonkin liiterin nurkkaan, jossa pojat rakentelivat ensimmäistä lietsoa! Syyt ovat kuitenkin melko kaukana menneisyydessä, toiminnassa, joka loi ylihrmäläisiin yrittämisen ja onnistumisen uskon. Näin tapahtui viime vuosisadan loppukymmenellä. Viisi poikaa lähti sillä kerralla "Valtoihin". Toiset painuivat Wyomingiin tuttujensa luo mainereiksi. Mutta Jaakko Vassi jäi farmariseudulle ja onnistui heti pääsemään farmille. Siellä oli konekorjaamo, joka huolehti ympäristön farmarien koneiden korjaamisesta. Vassi viipyi farmilla kolme vuotta.
    Kun hän sitten lähti kotimatkalle, hän tunsi tarkkaan Amerikan maatalouskoneet, sillä niitä siellä pääasiallisesti korjailtiin. Hän pani merkille, että ns. lautasäes oli siellä suosituin. Kun hän palasi takaisin Ylihärmän Talkkariin, tukku taaloja taskussaan, hän kunnosti vanhan pajan asianmukaiseen kuntoon ja alkoi rakentaa Suomen ensimmäistä lautasäestä. Sen valmistumista odoteltiin melkoisella jännityksellä ja, kun se valmistui, oli paikalla Hellanmaa ja puoli Ylihärmää moittimassa, sehän kuului asiaan. Suomessa ei ollut silloin vielä pyöriviä "rintaäkeitä" muunlaisia kuin suorapiikkisiä, joilla pääasiallisesti hienonnettiin mättäitä.
    Ankarasta kritiikistä huolimatta uusi äes "löi läpi", niin että Vassi alkoi rakennella niitä ja moniaita menikin kaupaksi ympäristöpitäjiinkin. Vassia itseään ei tulos kuitenkaan tyydyttänyt, sillä äes, joka oli erinomainen Amerikan preerioilla, ei tehnyt samaa jokiluhtien ketomöyrööksillä. Kokeeksi hän leikkasi lovet lautasiin, ja se jo teki parempaa jälkeä. Siitä kehittyi sitten äes, jossa oli lapion muotoiset erilliset leikkaavat terät. Niin oli pienin korjauksia "Varsin lapiorullaäes" valmis.
    Vassi itse ja käyttäjät olivat tyytyväisiä äkeen työhön. Pajan suurennettiin ja miehiä lisättiin. Silti ei ehditty tehdä lähimainkaan tarpeeksi, sillä äkeitä meni ympäri Suomea. Vassi hankki patentin Suomessa, mutta kaupallisen puolen hoitaminen tuotti hankaluuksia. Hän teki sopimuksen vaasalaisen liikemiehen Gustaf Swanljungin kanssa siitä, että tämän liike hoitaa myynnin. Äkeelle haettiin patentit vielä Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä ja Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa, sillä niin hassusti asia oli, että tämän mallista äestä ei ollut koko maailmassa.
    Vassin äkeen otti kunnallisneuvos F. V. Lagerstedt Lapualla käyttöön laajoilla suoviljelyksillään ja kun Lagerstedtin suoviljelyksiin kävi retkikuntia tutustumassa aina Saksaa myöten, niin tuli äes laajalti tunnetuksi ja mainostetuksi. Lagerstedtin ja Vassin välillä oli muutenkin läheiset suhteet ja Lagerstedt avusti Vassia hänen teollisuutensa tunnetuksi tekemisessä ja äkeiden markkinoimisessa.
    Ei Vassin paja ehtinyt takoa tarpeeksi äkeitä, senvuoksi sovittiin Pietarsaaren Konepajan kanssa, joka alkoi valmistaa niitä lisenssillä. Samanlainen oikeus täytyi kumminkin antaa myöskin Jyväskylän lähellä sijaitsevalle Tikkakosken tehtaille. Näinpä sitten kolme suurehkon konepajan ja kotipaja Ylihärmässä tekivät äkeitä. Valmista tuli, ja piti tullakin, sillä äestä alkoi mennä ulkomaille Amerikkaa ja Australian myöten. Siperiakin sai osansa. Vassin äkeellä pölisteltiin myös Mustanmullan seutuja, Englanti sai omansa, samoin Pohjoismaat. Kotimaiset pojat eivät enää ehtineet kylliksi. Niin saivat lisenssin huomattavat tehtaat Englannissa ja Sveitsissä! Maailma oli valloitettu! Äestä valmistettiin kolmea kokoa: yhden ja kahden hevosen vetämiä. Ensinmainittu osoittautui kuitenkin liian raskaaksi, joten sen valmistaminen lopetettiin. Saksaan meni ylisuurta, kaksi metriä leveitä ja nelirullaisia, siellä jylläsivät jo peltoveturit. Tavallisen äkeen hinta oli 145 markkaa. Vassi sai jokaisesta lisenssillä valmistelusta kappaleesta 10 markkaa palkkiota.
    Tuntui uskomattomalta, että tuo vaatimaton keksintö sai niin suuret kansainväliset mittasuhteet. Ensimmäinen maailmansota lopetti äkeen valmistuksen. Patenttisuojakin alkoi loppua. Mutta keksintö oli tehnyt tehtävänsä. Se toi esiin uuden äesmallin, jota edelleen on varsinkin Ylihärmän teollisuus kehitellyt. Sama perusajatus on äkeissä säilynyt.
    Kun äkeiden valmistus loppui, Vassi rakensi sahan ja myllyn. Aikaa meni myös suurehkon maatilan hoitamiseen. Yleisiin tehtäviin Varsilla ei ollut aikaa. Vain Ylihärmän säästöpankin johtokuntaan hän kuului. Vassi oli myös varsin kuuluisa ampuja, Sporttiklupin kilpailuissa hän oli kärkipäässä koko maassa. Jaakko Vassi oli yksi niitä pohjalaisia oman voiman miehiä, jotka uskalsivat yrittää hiukan rohkeamminkin ottein, ja onnistui. Tämän päivän yrittäjät ovat saaneet uskoa hänen esimerkistään. Hekin ovat aloittaneet miltei tyhjin kourin, ja suurin piirtein onnistuneetkin. - (Eteläpohjalaisia elämäkertoja II).
    Puoliso Ylihärmä 20.8.1890 Susanna Maria Alasaari s. Lapua 15.8.1858, vanh Lapuan Alasaaren Reispakan talollinen Matti Juhonpoika Alasaari, Reispakka ja Sofia Karoliina Juhontytär Kangas.

XI Lapsia:

  1. Sanna Kustaava Wass s. ylihärmä 6.1.1891, k. siellä 27.4.1892.
  2. Iisakki Mikael Wass s. ylihärmä 25.10.1892.
  3. Jaakko Edvard (Eetu) Wass s. ylihärmä 25.8.1894.