13/1-2   12/1   taulu 11/1

Kolmastoista sukupolvi

Bertel Antinpoika Vaismaa, "Backman" ( Vanhemmat - taulu ) - Kaatui Saksassa 30-vuotisessa sodassa Breitenfeldin taistelussa lokakuussa 1642. Rumpalina armeijassa 1629, sotilaiden kuljettajana Saksaan 1633, varusmestari 1636, vänrikki 1639 ja luutnantti 1642.
    Perttu kuului kotialueensa Pohjanmaan rykmenttin Wrangelin ryhmittymään. Ainut taistelu, johon tämä yksikkö osallistui Lokakuussa 1642, oli Breitenfeldin taistelu 23.10.1642. Taistelu oli yksi sodan verisimpiä. Ruotsi-Suomen armeijasta kaatui parisentuhatta henkeä, vaikka he voittivat. Koska Perttu on kirjattu kaatuneeksi, ei vain kuolleeksi, täytyy se tarkoittaa, että hän kaatui siellä. - Breitenfeld on seitsemän kilometriä Leipzigin kaupungin keskustasta pohjoiseen.
    Sai Elisabethin kanssa syytinkiä vastaan 26.4.1638 vahvistelulla sopimuksella haltuunsa Pakkalan tilan Isonkyron Tuuralan kylässä, kun otti elättääkseen sen viimeisen omistajan Torti (Dorotea) Yrjöntyttären ja maksaen samalla talon velat. Talon verotusarvo oli tuolloin puoli manttaalia. Syytinkisopimus oli uudistettu ja siirretty määrättyine etuineen ja velvollisuuksineen vuonna 1644 Matti Paavalinpojalle ja Elisabethille. Bertel eli Perttu oli asunut Pakkalassa jo viimeistään 1635. Pertun sodassa ollessa Elisabethin apuna oli lampuoteja, samoin kuin Matti Viikin hoitaessa tuomarinvirkaa Piikkiön ja Maskun kihlakunnissa. Talon mukaan, joka sijaitsi pienellä mäellä, lapset muotoilivat sukunimekseen Backman.
    Bertel oli saksan ja ruotsinkielen taitoinen, kuten monet muutkin Kyrön talonpojat vanhoina sotilaina. Monet sotilaat toivat sotaretkiltään mukanaan myös sotasaalista. Jotkut talot siten vaurastuivatkin, varsinkin ne joilla oli omia laivoja. Bertteli oli myös varakas mies, koska tuomiokirjoissa mainitaan hänen kuoltuaan ja vaimonsa uudelleen avioiduttua; että "Matti Wiik meni naimisiin rikkaan lesken Elisabeth Filipintyttären kanssa." Vielä 1660 Berttelin lapset saivat Vaismaasta perintöä, samoin Kontsaasta Berttelin sedän Juho Antinpojan peruja.
    Puoliso noin 1630
Elisabeth Filipintytär Hiipakka ( Vanhemmat - taulu ) s. Isokyrö noin 1610, k. siellä 1683.
    Elisabet osti Yrjö Martinpojan 2/3 manttaalin talon, jonka kaupasta oli päätetty 24.4.1641. Tilat yhdistettiin myöhemmin Pakkalan talon nimisenä 1 1/6 manttaalin suuruisena. Kauppa vahvistettiin vasta kesäkärjillä 1645 ja Perttelin lapset lunastettiin molemmista osista ulos niin, että koko Pakkalan talon hankintamaa jäi perinnöksi Elisabeth Filipintyttärelle ja Matti Paavalinpojan yhteisille lapsille.
    Kuuluisa muotokuvamaalari ja Ruotsin Antikviteettikollegion johtaja Elias Brenner maalasi Matti Viikin ja ja Elisabethin kuvat Kyrön kirkkoon. Ne on kuitenkin hävinneet kehyksiä lukuunottamatta, samoin kuin Pakkalan erikoistyylinen asuinrakennus. Isonkyrön Vanhan kirkon sakastin seinällä on Elisabetin Hautamuistokirjoitus vuodelta 1684.
    Elisabetin 2. puoliso Isokyrö noin 1644
Matti Wichlius, Wijk s. Laihia, haudattiin Isonkyrön kirkkoon huomattavin juhlamenoin 17.5.1685. Tilaisuuteen oli sepitetty kolme muistokirjoitusta, joista kahden tekijöiksi mainitaan Turun yliopiston kaunopuheisuuden professori Daniel Achrelius ja Turun pormestari Lauri Wilstadius. - Matin isä oli Laihian Käyppälän Viikin talollinen Paavo Niilonpoika.
    Ylioppilas Tartossa 21.5.1638. Ylioppilas Turussa 1640/41. Turun hovioikeuden auskultantti (1643). — Piikkiön tuomiokunnan lainlukija 1646–55, Maskun tuomiokunnan 1649–55, Korsholman kreivikunnan ja Laihian vapaaherrakunnan 1655–74, Närpiön vapaaherrakunnan 1668–74, Pohjanmaan 1674, Etelä-Pohjanmaan 1675–77, Keski-Pohjanmaan eteläosan 1675–76. Vaasan vt. pormestari 1656. - Asui vaimonsa omistamalla Isonkyrön Tuuralan kylän Pakkalan (Backala) tilalla vuodesta 1656.
    Oli aikansa huomatuimpia pohjalaisia ja tuli sangen hyvin toimeen maakunnan talonpoikien kanssa läänityskauden levottomista oloista huolimatta.
    Matti Wijk ja hänen vaimonsa olivat pakkaikunnaan todellisia hyväntekijöitä, samoin kuin myöhemmin Backmanit. Varakkaana hän yhdessä puolisonsa kanssa lahjoitti Kyrön kirkolle kalliita alttari- ja kuorivaatteita, hopeakannuja ja lautasia y.m. Samoin he avustivat pitäjää korottomilla lainoilla ja rahalahjoilla. Sen vuoksi kyröläiset varasivat heille ja Backman suvulle ilmaisen hautapaikan kirkon lattian alle 7:nen penkkirivin kohdalle.
    Matti Viikin testamentin (sivu 145-146) perusteella Matti Viikin ja Elisabeth Pihilipintyttären lapsia olivat Samuel, Philip, Christian, Elisabeth ja Margareta. Bertel Antinpojan ja Elisabeth Pihilipintyttären lapsia ovat näin ollen Jacob, Jöran, Matts ja Henrik. Testamentti suomeksi.

XII Lapsia:

  1. Jacob Backman k. kesäkuussa 1675. - Maanviljelijä, muurarimestari ja seppä Vaasassa. Maaliskuun 8. päivänä 1665 annettiin porvarille ja käsityöläiselle mestari Jacob Backmanille Vaasassa kiinnekirja taloon, peltotilkkuihin ja niittyihin, jotka hän vanhempiensa kuoleman jälkeen peri, ja jossa talossa hän tuolloin asui. Talo sijaitsi torin varrella Hans Matinpojan ja Thomas Laxfinnesin talojen välissä ja oli pituudeltaan Österlånggatanin suuntaan 28 kyynärää ja leveydeltään itä-länsisuuntaan 53 kyynärää. Tästä asiakirjasta selviää, että Jacob Bertelinpoika jo vuonna 1665 käytti sukunimeä Backman.
  2. Jöran Backman - Elossa vielä 1690.
  3. Matts Backman - Jacob Berttelipojan lesken saatavia tuomittiin maksettavaksi Matille 1683.
  4. Henrik Backman k. 1682. - Kuoli kirkkoherra Salomon Hanneliuksen hautauspuheen n:o 35 mukaan tyttärensä Ingidin ollessa kolme vuotias. Sai porvarioikeudet Kristiinankaupungissa 9.3.1672.
        Puoliso ennen 1675 Elisabeth Sigridintytär (Albilacovius), isä Kauhajoen kappalainen Sigfred Henrikinpoika Albilacovius. Elisabet oli kirkkoherra Jacob Haustramniuksen sisko.
  1. Samuel Backman k. Laihia 3.4.1712. - Ylioppilas Turussa 1664. Apulaispappina Laihialla 1668 ja Vaasassa 1670-72 sekä Närpiössä vuodesta 1673. Sai 1684 valtakirjan Närpiön toisen kappalaisen virkaan ja asettui vuonna 1686 asumaan Kornäsin kappelikuntaan. Turun tuomiokapituli antoi hänelle 14.4.1688 valtakirjan Laihian kirkkoherran virkaan, mikä hänen oli kuitenkin luovutettava Johannes Laibäckille. Vasta kun viimeksi mainittu vuonna 1690 pääsi Pyhäjoen kirkkoherraksi, Backmanista tuli Laihian kirkkoherra, missä virassa hän pysyi kuolemaansa 1712 saakka.
        Puoliso 1:o ennen 1681 Agneta Kempe k. noin 1689, isä luultavasti Lapväärtin kirkkoherra Lauri Kempe.
        Puoliso 2:o 27.12.1690 Maria Ross (hänen 1. aviossaan) ka. 14.5.1671, k. 22.4.1753, vanh Vaasan suurporvari, raatimies ja varapormestari Herman Williaminpoika Ross ja Margareta Petterintytär Jesenhaus.
        Marian 2. puoliso kirkkoherra Anders Mennander s. 1671, k. Ilmajoki 8.3.1734. - Laihian kirkkoherrana 1713, mutta pakeni seuraavan vuoden alussa venäläisten lähestyessä Ruotsiin, mistä palasi isonvihan jälkeen takaisin, ei Laihian vaan Ilmajoen kirkkoherraksi.
  2. Philip Backman k. Halikko 4.4.1691. - Ylioppilas Turussa 1667, Upsalassa 28.5.1671. - Pohjanmaan jalkaväkirykmentin (Detl. Hauenschildtin rykmentin) saarnaaja 1673, rykmentinpastori 1675; palveli rykmentin mukana Riian varuskunnassa. Sai 25.10.1680 kuninkaan Kaarle XI nimityksen Pyhäjoen kirkkoherran virkaan luvattuaan naida edellisen kirkkoherran lesken. Pietarsaaren kappalainen Johannes Tavast oli kuitenkin ehtinyt jo pitää Pyhäjoella vaalisaarnan ja kun tuomiokapituli kannatti häntä, oli Backmanin luovutettava virka hänelle. Halikon kirkkoherra 1681-90, virkaan 1683. Lainasi halikkolaisille rahaa pantteja vastaan. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1690. Julkaisut: Oratorio de Pace (32 sivua kvarttokokoa), painettu Tukholmassa 1671.
        Puoliso jälkeen 1680 mutta ennen 1684 Rachel Spiner (hänen 2 aviossaan), k. 1690, veli Tukholmassa Israel Spiner.
  3. Christian Backman k. Vaasassa keväällä ennen 11.4.1691. - Ylioppilas Turussa kl. 1668. Turun hovioikeuden auskultantti. - Oli sangen hurjapäinen ja viinaan menevä nuorukainen, jota konsistorin täytyi usein rangaista, vieläpä 1669 erottaa puoleksi vuodeksi yliopistosta. Toimi "isänsä" sijaisena Korsholman ja Vaasan kreivikunnan sekä Laihian vapaaherrakunnan lainlukijan virassa 1671-1676. Etelä-Pohjanmaan tuomiokunnan lainlukija 1675–80. Jäi virattomaksi v. 1680, kun lainlukijajärjestelmä lakkautettiin, kunnes hänet määrättiin sijaiseksi. Mainitun tuomiokunnan vt. tuomarina 1681–85, kihlakunnantuomari Niilo Klerckin sijainen 1687–90. Vaasan pormestari 1690. Kuulusteluja toimittaessaan Backman käytti kidutusta, mm. ripustamalla Närpiössä erään varkaudesta syytetyn naisen käsiraudoista käräjätuvan seinään niin korkealle, etteivät tämän jalat ulottuneet lattiaan. Backman sairasti vaikeaa ja pitkällistä tautia, jonka johdosta hänen kuulonsa ja muistinsa huomattavasti heikkeni varsinkin silloin, kun hän joutui oleskelemaan pakkasessa. Hänellä oli kolme reikää päässä. "mistä toisinaan juoksee ainetta".
        Puoliso 1671 Ingrid Rothovius k. 1702-1710, isä filosofian maisteri, Turun katedraalikoulun rehtori Mattias Laurinpoika Rothovius.
  4. Elisabeth Backman haudattu Laihian kirkkoon 13.1.1699. - Julistetaan perinnöttömäksi, koska oli mennyt avioon vastoin vanhempiensa tahtoa. Poissa ollessaan hän oli käyttaytynyt kunniallisesti ja syyttää itseään, niin hän sai kuitenkin 100 kuparitaalaria.
        Puoliso 1674 Erik Söfringsson Kyrö
  5. Margareta Backman. - Nautti yhtäläisen perintöoikeuden veljiensä kanssa ja sen lisäksi hän saa jakamattomasta omaisuudesta hopeapikarin, pienemmän viinapannun ja kaksi hopealusikkaa.
        Puoliso 1685 Hans Hansson Ahl - Asiamies Isossakyrössä.

Lähteet:

Backman, Christina:
Genos 3/1995 (s.127-128 ja 144). Helsinki 1995
Laurila, Jaakko:
Välskärin kertomusten henkilökuvia. - Kytösavut X. Seinäjoki 1966
Luukko, Armas:
Vaasan historia I. Vaasa 1971.
Söderström, Erik Olof:
Backman. - SSV 39 (1963-69). Turku 1970
Yrjö Kotivuori: Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
Matias Pålsson: - https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=148
Esa Tuuri: Perttu Antinpoika Vaismaan edesmenosta
Eteläpohjalaiset Juuret 2/2018 s.52
Markku Pihlajaniemi: Matti Viikin testamentti
Eteläpohjalaiset Juuret 2/2018 s.59
Matti Lehtiö: Uudesta Pakkalasta siisti paketti Tuuralanmäelle
Eteläpohjalaiset Juuret 2/2018 s.54-58