Neljästoista sukupolvi

Lasse Pietarinpoika Reuter ( Vanhemmat - taulu ) s. Pälkäne noin 1590, k. siellä 1648. - Pälkäneen Äimälän Lassilan ratsutilallinen 1618-46. Mainitaan 1646 entisenä nimismiehenä. Äimälän Lassila oli 9 1/2 äyrinmaan suurtalo ainakin 1628-46.
    Puoliso
Elisabet Yrjöntytär Lassila ( Vanhemmat - taulu ) s. noin 1590. - Pälkäneen Äimälän Lassilan ratsutilan haltija 1648-51.

XIII Lapsia:

1. Margareta Reuter s. noin 1615.
       Puoliso Pietari Yrjönpoika - Mainitaan Äimälän Lassilassa Lassen vävyksi 1634.
2. Daniel Reuter s. Pälkäne oletettavasti 1610-luvun lopulla tai 1620-luvun alussa, k. Orivesi 1685. - Ylioppilas Turussa sl. 1640. — Turun läänin jalkaväkirykmentin (Henrik Sassin rykmentin) saarnaaja (1647)-1650. Sahalahden vt. kirkkoherra 1650, sitten vakinainen (1652). Oriveden kirkkoherra 1684. Oli vanhassa virassaan Sahalahdella vielä 29.4.1684 vahvistaessaan omakätisellä nimikirjoituksellaan Sahalahden seurakunnan tilikirjaan jäljennettyjen asiakirjojen yhtäpitävyyden alkuperäisten käsikirjoitusten kanssa. Synodaaliväitöksen opponentti Turun pappeinkokouksessa 1672.
       Daniel oli ankaran juopon maineessa. Sahalahden kirkkoherrana ollessaan hän oli joutunut riitoihin majuri Jost von Qvantenin kanssa. Näihin kiistoihin liittyen hän oli ollut Sahalahdella kokonaisen vuoden virasta pidätettynä 1658. Ilmeisesti juuri häntä tarkoittaen Orivedellä kerrottiin olleen niin juopon kirkkoherran, että hän tuskin osasi erottaa päivän yöstä.
       Julkaisi suomenkielisen valitusrunon "Waiwal waiket, halut haiket, Caikel Cansal elos caiket..." Pälkäneen kirkkoherran Arvidus Johannis Rothoviuksen 1664 Turussa painattamassa, ratsumestari Johannes Birckholtzin hautajaisissa Pälkäneen kirkossa 3.1.1664 pitämänsä ruumissaarnan sisältävässä kirjasessa. - Omisti Pälkäneen Äimälän Lassilan ratsutilan 1654-85. Sitten poika majoitusmestari Gabrien Reuter 1687-1712.
       Puoliso 1:o jo 1653 Elisabet Henrikintytär k. luultavasti 1682.
       Puoliso 2:o 1684 Kristiina Lilia (hänen 2. aviossaan) s. oletettavasti 1630-luvulla, muutti leskenä Voitilan Ärrälän tilalle 1687, mainitaan vainajana 30.9.1692, vanh Längelmäen kirkkoherra Henricus Johannis Rainenius, Lilius ja Sofia Jaakontytär.
       Kristiinan 1. puoliso jo 1660 Henrik Josephi Gummerus s. Oletettavasti Sahalahti noin 1630, k. Orivesi 1682. - Oriveden kirkkoherra.
3. Samuel Reuter k. Viipuri 1679. - Ylioppilas Turussa sl. 1644. — Helsingin triviaalikoulun opettaja 1646, ylempi kollega 1648. Viipurin tuomiokapitulin notaari (1650?), samalla Viipurin lukion laulunopettaja 1652–59. Viipurin linnan ja Siikaniemen kirkkoherra 1659, samalla varuskunnan saarnaaja 1663. Tuomiokapitulin jäsen 1663. Rovasti (1675). Porvoon kirkkoherra 1678, kuoli ennen virkaan astumista. Valtiopäivämies 1660.
       Puoliso 1654 Margareta Vogel, k. Viipuri 1719, vanh viipurilainen kauppias Johan Vogel ja Viipurin pormestarin Hans Cröellin tytär Elisabet.
4. Elisabet Reuter s. noin 1622, k. Laukaa 1699.
5. Elias Reuter - Pälkäneen Äimälän Lassilan ratsutilallinen 1652-53.