Jacob Petrinpoika Finno (Jaakko Pietarinpoika Suomalainen)
( taulu )
s. noin 1540, k. ruttoon Turku syyskuu 1588, haudattiin sukuhautaan Turun tuomiokirkon kuoriin naisten puolen penkkien alle.
Turun katedraalikoulun rehtori, Räntämäen kirkkoherra.
Kokosi ja Julkaisi ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan 1583 sekä laati katekismuksen ja rukouskirjan.
Opillisesti Finno oli maltillinen uskonpuhdistaja.
Kävi ilmeisesti Turun katedraalikoulua. Ylioppilas Wittenbergissä 23.1.1563,
Rostockissa tammikuussa 1567; palasi kotimaahan 1568.
Opiskeluaikoinaan hän luultavasti sai vaikutteita filippistien näkemyksistä.
Jacobus nimitettiin 1568 Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Hän toimi myös Turun hiippakunnan tuomiokapitulin jäsenenä
ja lukeutui hiippakunnan vaikutusvaltaisimpiin pappeihin. Finno ajoi uskonpuhdistuksen asiaa muttei tyrmännyt kokonaan
kirkon vanhoja perinteitä. Hän myötäili Juhana III:n kirkollispoliittista linjaa ja saavutti siten kuninkaan suosion.
Sen ansiosta Jacobus nimitettiin 1578 teologian lehtoriksi ja tuomiokapitulin rippivaltuutetuksi.
Samana vuonna hänestä tuli Räntämäen eli Maarian seurakunnan kirkkoherra.
Maarian kirkkoherran virkatulojen lisäksi hänelle myönnettiin muun muassa kruunun vilja-avustusta, ja
hänen palkkatulonsa olivat huomattavan suuret.
Christianus Agricolan siirryttyä piispaksi Tallinnaan Finnosta tuli toistamiseen Turun katedraalikoulun rehtori
(koulumestari) kesällä 1584. Nimityskirjeessään 8. elokuuta kuningas vahvisti Finnon tulot koulumestarin toimesta ja
nimitti häntä juhlallisesti dekaaniksi, mitä nimitystä hänestä sitten myöhemmin toisinaan käytettiin ja mitä hän myös itse
käytti itsestään. Juhana III:n Nova Ordinantian mukaan dekaanin tehtävät liittyivät pääasiassa opetustoimeen, ja
Turun koulun rehtorina dekaani Finno oli pappiskasvatuksesta vastaava hiippakunnan koululaitoksen valvoja.
Viipurilaislähtöinen Theodoricus Petri Rutha julkaisi Saksassa 1582 kokoelman teinien latinankielisiä lauluja nimellä
Piae Cantiones. Jacobus Finno sai tehtäväkseen tarkastaa laulut. Niistä poistettiin keskiajan katolisia aineksia,
ja niitä muokattiin paremmin luterilaisuuteen sopiviksi. Suurin osa lauluista liittyi liturgiseen käytäntöön.
Mukana ei ollut juoma- ja rakkauslauluja, joita teinien kuitenkin tiedetään laulaneen.
Nähtävästi vuonna 1583 ilmestyi Jacobus Finnon laatima ensimmäinen suomenkielinen virsikirja,
josta ei ole säilynyt ehjää kappaletta ja jonka ainoa tunnettu kappale on Uppsalan yliopistossa.
Edes kirjan nimestä ei ole varmaa tietoa. Kirjassa on 101 virttä, joista useimmat oli käännetty latinasta,
ruotsista ja saksasta. Mukana on myös varhemmin – muun muassa Mikael Agricolan aikana
– suomennettuja virsiä muokattuina sekä luultavasti seitsemän Jacobus Finnon omaa virttä.
Jacobuksen virsikirjan rakenteellisena mallina oli ruotsalainen virsikirja.
Vuonna 1583 painettiin Tukholmassa myös Jacobuksen suomenkielinen rukouskirja Yxi wähä Rucous Kiria.
Se oli suppeampi kuin Mikael Agricolan Rucouskirja Bibliasta (1544), mutta sellaisena se sopi paremmin
kansan käyttöön ja arkielämän tilanteisiin. Rukouskirja jakautuu viiteen osaan käyttötarpeiden mukaan.
Kirjan lähteinä Jacobus käytti pääasiassa ruotsinkielisiä rukouskirjoja mutta hyödynsi myös Agricolan teosta ja
saksankielisiä rukouskirjoja. Hän muokkasi rukouksia sopimaan Suomen olosuhteisiin ja puhdasoppisena
pidettyyn luterilaisuuteen. Jacobus Finnon rukouskirja pysyi hyvin suosittuna 1600-luvun loppuun asti,
ja sen rukouksia oli yleisesti käytössä vielä 1800-luvun lopulle asti.
Vuosi 1583 oli Jacobukselle erittäin tuottelias, sillä silloin ilmestyi myös hänen suomenkielinen katekismuksensa,
jonka ensimmäisen painoksen täsmällistä nimeä ei tunneta; toinen painos ilmestyi 1615 nimellä Catechismus
Eli Sen Christilisen opin pää cappalet. Katekismus oli Jacobus Finnon omaperäisin kirjallinen teos:
sillä ei tiettävästi ole suoranaisia lähdekirjoja. Opillisesti se seurasi Martti Lutheria ja Agricolaa mutta
oli sallivampi ripin kaltaisia perinteisiä uskonnollisia käytäntöjä kohtaan.
Finnon katekismus ei saavuttanut suurta suosiota, ja uudemmat katekismukset syrjäyttivät sen 1600-luvulla.
Nykyisessä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa vuodelta 1986 Finnon virsikirjan virsiä on vielä jäljellä 35.
Puoliso
Margareta Henrikintytär Myllar
( Vanhemmat - taulu ) (hänen 1. aviossaan)
k. 1605, h. Turun Tuomiokirkkoon.
Margaretan 2. puoliso 2.1590 Gregorius Martini Teet (Teit) (hänen 1. aviossaan)
s. Pernaja noin 1560, k. alkuvuodesta 1615,
vanh Pernajan nimismies, rälssimies Martti Laurinpoika Teet (Teit) ja Anna Perttelintytär.
- Finnon seuraaja Turun katedraalikoulun rehtorina ja Maarian kirkkoherrana, myöhemmin Maarian pastoraatin
säilyttäen Turun kirkkoherra, maisteri.
Gregoriuksen 2. puoliso 1610 Margareta Tuomaantytär (hänen 2. aviossaan)
k. 1625.
Margaretan 1. puoliso alilaamanni Heikki Jaakonpoika
k. 1606.