Yhdeksäs sukupolvi

Samuel Gabrielinpoika Backman ( Vanhemmat - taulu ) s. todennäköisesti Vöyrissä Lombyn kylässä 1712, k. Kaarlelassa 25.3.1771. Asui vanhempiensa kuoltua ehkä isoisänsä Samuel Backmanin luona Vöyrissä. Renkinä Kaarlelan Korpilahden kylän Rimmillä 1731. Samuel antoi haastaa Vöyrin käräjille 14.2.1732 isänsä äitipuolen, leski Elisabeth Juhanintyttären, joka oli lapseton ja jolta hän oli pyytänyt osaansa nimismies Backmanin jäämistöstä. Leski näytti miehensä 22. joulukuuta antamaa asiakirjaa, jossa tämä antoi hänelle huomenlahjana 50 riikintaalarin arvosta irtainta omaisuutta. Kuitenkin oli todettu valaehtoisilla todistajalausunnoilla, että pesässä ei ollut edes sen verran varoja kuin mitä huomenlahja edellytti ja lisäksi oli nimismies Samuel Backman vielä velkaantunut aika lailla.
    Leski Elisabett otti tehtäväkseen velkojen kantamisen. Samuel Gabrielinpojalle ei jäänyt juuri mitään, kuitenkin "isoäitipuoli" maksoi hyvästä sydämestään hänelle hieman rahaa, joka vastasi Samuelin äidin (Maria Aganderin) pesään tuomaa rahaa. Samoilla käräjillä Samuel kertoi myös, että hänen kuollut äitinsä Maria Agander oli vuonna 1713 antanut pantiksi nimismies John Knubbille Kåskbystä 30 taalarilla 3 kpl hopeamaljoja, jotka Samuel nyt halusi lunastaa takaisin. Knubb oli sanonut ostaneensa ne, minkä hän myös vannoi.Tämä asiakirja antaa kuvan nimismies Backmanin perhesuhteista sellaisena kuin ne olivat heti hänen kuolemansa jälkeen.
    Samuel tuli vävyksi Lyttsin tilalle Palon kylään Kaarlelaan 1732. Vaimonsa isän Mickel Lyttsin kuoltua 1748 hän peri vaimonsa kanssa Lyttsin tilan. Samuel halusi vuonna 1750 ryhtyä viljelemään erästä maatumaa katiskapaikkansa vieressä, mutta vitsarilaiset esittivät kiivaasti vastaluseita, sillä he olivat kuivanneet paikan kavamalla "rännejä". Maaherra sai ratkaista asian, mutta lopputuloksesta ei ole tietoa. Hänelle myönnettiin kuitenki 1754 oikeus muuttaa kaskettu maa Träskbackassa pelloksi.
    Samuel osoitti myös 1754, että Christoffer Mörtin vuodelta 1710 olevan kartan mukaan Lyttsin ja Lussin tilat Palossa omistivat rakentamattoman myllynpaikan Perhojoessa "Lytts Gluggenissa". Samuelin kuoltua olivat hänen kaksi vanhempaa poikaansa jo 1769 muuttaneet muualle ja muut lapset puolestaan liian nuoria ottaakseen tilan hoitaakseen. Tilan olisi saanut myös vävy Mickel Matipoika Simonsbacka, mutta hän kuoli jo 1767. Tila joutui sitten Erik Erikinpoika Lyttsin haltuun 1782.
    Puoliso 1: Kaarlela 5.11.1732
Maria Lytts s. Kaarlela 1.3.1713, k. siellä 4.2.1755, vanh Kaarlelan Palon kylän Lyttsin isäntä Mikko Antinpoika Lytts ja Brita Erikintytär.
    Puoliso 2:o Kaarlela 24.6.1755
Anna Olavintytär Lidsle ( Vanhemmat - taulu ) s. Kaarl noin 1733, k. siellä 16.2.1809.
Miehensä Samuelin kuoltua Annalle jäi 6 alaikäistä lasta ja setsemäs syntyi pian isän kuoleman jälkeen. Eräässä Kaarlelan pitäjän kokouksessa oli päätetty, että Anna kulkisi pitäjässä kerjuulla, mutta hän ei noudattanut kehotusta vaan oli pitänyt kolme pienintä lasta luonaan ja perhe kärsi puutetta. Koska Anna oli vasta 40-vuotias ja sai eläkettä Lyttsin tilalta, ei mitään almua voitu myöntää joulukuussa 1773, mutta kolme nuorinta lasta saivat tammikuussa 1773 vahvistetun perusteen mukaisesti "rullansa".
    Pitäjä jaettiin näitä lapsia varten kolmeen osaan ja jokaisen tilan tuli ilmeisesti antaa näille lapsille pienehkö köyhäinavustus, jota he sitten saivatkin ainakin vuosina 1777-81. Ja kun nuorin Henrik täytti 10-vuotta, annettiin köyhäinrahoista avustusta koulumestarinpalkkaa varten.

VIII lapsia:

1. Isak Backman s. Kaarlela 24.8.1733, h. siellä 16.9.1733.
2. Michel Backman s. Kaarlela 4.9.1734, h. siellä 29.9.1734.
3. Liisa Backman s. Kaarlela 1735, h. siellä 15.8.1736.
4. Mårten Backman s. Kaarlela 25.1.1737, k. siellä 30.5.1762.
5. Johannes Backman s. Kaarlela 27.12.1737, h. siellä 21.12.1739?.
6. Marja Elisabeth Backman s. Kaarlela 1.5.1739, k. Lohtaja 12.3.1786. Avioitui Alavetelin Simonsbackaan. Asui perheineen vuodesta 1766 Marjan kotitilalla Lyttsissä. Miehensä kuoltua muutti tyttärensä Marian kanssa Lohtajaan 26.5.1773.
       Puoliso 1:o Alaveteli 28.10.1763 Mikko Simonsbacka s. Alaveteli 29.9.1740, k. Kaarlela 12.11.1767, vanh Alavetelin Simonsbackan isäntä Matti Ristonpoika Simonsbacka ja Brita Matintytär. - Mikko olisi saanut Lyttsin tilan, mutta hän kuoli liian varhain.
       Puoliso 2:o Lohtaja 30.5.1773 Matti Vuolle (hänen 2. aviossaan) s. Lohtaja 16.2.1732, k. siellä 13.6.1808, vanh Lohtajan Marinkaisen Vuolteen isäntä Kustaa Kustaanpoika Vuolle ja Anna Mikontytär. - Lohtajan Marinkaisen kylän Vuolteen isäntä.
       Matin 1. puoliso Lohtaja 6.11.1755 Maria Simontytär Palo s. 1731, k. Lohtaja 2.5.1772.
7. Johannes Backman s. Kaarlela 23.8.1741, h. siellä 24.10.1741.
8. Helena Backman s. Kaarlela 17.9.1742, k. siellä 29.9.1742.
9. Johannes Backman s. Kaarlela 19.12.1743, k. jälkeen 8.1.1786. - Asui Kaarlelan pappilassa vuodesta 1769. Muutti 11.1.1773 Lapväärtiin, jossa ei liene kauan ollut. Kaarlelan muuttaneiden luettelon mukaan hän muutti sittemmin Ruotsin Länsipohjaan 8.1.1786.
10. Matts Backman s. Kaarlela 4.2.1745, k. Helsingör Tanska 1774. - Asui Palon kylässä Borg-nimisessä talossa vuodesta 1769.
11. Anna Backman s. Kaarlela 6.11.1746, h. siellä 22.11.1746.
12. Brita Backman s. Kaarlela 1747, h. siellä 3.1.1748.
13. Jakob Backman s. Kaarlela 4.9.1749, k. siellä 13.10.1749.
14. Jonas Backman s. Kaarlela 18.10.1750, k. siellä 11.1.1751.

1. Elisabeth Backman s. Kaarlela 17.4.1756, k. siellä 18.8.1756.
2. Gabriel Backman s. Kaarlela 3.4.1757, k. siellä 20.11.1757.
3. Anna Backman s. Kaarlela 12.6.1758, k. Lohtaja 30.5.1823. - Muutti Lohtajaan 15.11.1782. Oli ennen avioitumistaan piikana Hillilän kylän Rahkolassa noin 1782-89.
       Puoliso Lohtaja 16.1.1791 Mikko Lius (hänen 2. aviossaan) s. Lohtaja 13.9.1739, k. siellä 13.5.1803, vanh Lohtajan Hillilän Rahkolan (eli Lius) isäntä Iisakki Juhonpoika Rahkola ja Peata Isakintytär. - Lohtajan Hillilän Rahkolan (eli Lius) isäntä noin 1780-1803.
       Mikon 1. puoliso Lohtaja 15.2.1761 Elisabeth Laurintytär Huhtala s. Lohtaja 14.7.1738, k. siellä 21.3.1788.
4. Anders Backman s. Kaarlela 25.7.1759, k. Pedersöre 22.10.1828.
5. Helena Backman s. Kaarlela 30.9.1760, k. siellä 22.2.1796. Asuivat Kaarlelassa Linnusperän kylän Pulkkisen talossa. Helenan kuoltua hänen miehensä Erik ja lapset muuttivat Lohtajalle Lohtajankylän Heskanen/Havelan taloon, jossa Erik avioitui uudelleen.
       Puoliso Kaarlela 27.12.1791 Erik Store (hänen 2. aviossaan) s. Kaarlela 30.4.1758, k. Lohtaja 24.6.1842, vanh Kaarlelan Linnusperän Storen isäntä Mikko Olavinpoika ja Brita Olavintytär.
       Erikin 1. Puoliso Kaarlela 18.6.1779 Brita Jaakontytär Lidsle s. Kaarlela 20.10.1751, k. siellä 26.6.1791.
       Erikin 3. puoliso Lohtaja 18.11.1796 Kaarina Pekantytär (hänen 2. aviossaan) s. Veteli 11.10.1752, k. Lohtaja 2.3.1827.
       Erikin 4. puoliso Lohtaja 2.12.1827 Anna Juhontytär Haafala s. Lohtaja 15.4.1777, k. siellä 10.2.1846.
6. Christian Backman s. Kaarlela 4.11.1761, k. siellä 24.9.1826. - Kaarlelan muuttokirjojen mukaan hän muutti Pietarsaareen 8.10.1784. Siellä asui eräs Christian Backman joka oli syntynyt 1768. Kaarlelan Sokojan kylään Tuomisalon taloon muuttaa 29.8.1806 Christian Samuelsson, joka lienee sama henkilö. Hän avioitui talon lesken kanssa.
       Puoliso Kaarlela 5.10.1806 Maria Huhtakoski (hänen 2. aviossaan) s. Veteli 16.5.1762, k. Kaarlela 22.11.1831, vanh Vetelin Vetelinkylän Huhtakosken isäntä Erkki Antinpoika Huhtakoski, Polso ja Brita Heikintytär.
       Marian 1. puoliso Kaarlela 9.7.1782 Matti Matinpoika Tuomisalo s. Kaarlela 21.11.1756, k. siellä 17.1.1804.
7. Abraham Backman s. Kaarlela 24.2.1763, k. siellä 4.6.1763.
8. Margareta Backman s. Kaarlela 3.7.1764, k. siellä 7.2.1809. - Asui äitinsä ja aviottoman tytärensä Anna Gretan kanssa Kaarlelan Palon kylässä Kalsholmassa noin vuodesta 1796.
9. Jakob Backman, Lytts s. Kaarlela 27.10.1765, k. Kälviä 9.6.1839. - Sai isänsä Samuelin kuoltua köyhäinavustusta Kaarlelan pitäjän tiloilta ainakin 1777-81. Lähteistä ei selvästi ilmene, onko Jakob poika kyyditty tilalta tilalle vai onko hän saanut avustuksen vain ruokatavarana. Mainitaan kuitenkin, että "sinä vuonna kun Jakob Lytts täyttäisi 10 vuotta otettaisiin hänet kotiin ja hänen holhoojansa elättäisi häntä ja opettaisi hänelle kristinuskoa".
       Muutti Kälviälle 1787, oli renkinä Jokikylän Ridassa ja tuli vävyksi Laxon taloon. - Herrosen talon Palolan torpan torppari vuodesta 1820. Käytti syntymätalonsa nimeä sukunimenään.
       Puoliso Kälviä 14.6.1801 Anna Laxo s. Kälviä 8.11.1771, k. siellä 17.11.1850, vanh Kälviän Ritankylän (Jokikylän Hassisen) Laxon isäntä Antti Heikinpoika Hassinen ja Maria Martintytär.
10. Carin Backman s. Kaarlela 2.3.1768, k. siellä 30.8.1769.
11. Henrik Backman s. Kaarlela 6.10.1771. Kaarlelan muuttaneiden luettelon mukaan hän muutti 2.11.1789 Pedersöreen, jonka kirkonkirjoista ei ole merkintää hänestä.