Erik Peranderin jälkeläisiä

I Erik Matinpoika Mäkisipi, Perander Vanhemmat s. Ähtäri 4.4.1713, k. Sääksmäki 22.2.1779. - Vaasan triviaalikoulun oppilas 4.10.1728–36. Ylioppilas Turussa kl. 1737. Pohjalaisen osakunnan jäsen 26.3.1737. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 13.10.1743. - Armovuodensaarnaaja Karunassa 1743, kappalainen siellä 1744-69. Asuivat Karunan pappilassa Stapåkerissa. Sääksmäen kirkkoherra 1769-79. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1763.
    Puoliso 1:o Karuna 25.10.1744 Kristina Sevonius (hänen 2. aviossaan) s. 18.2.1692, k. Karuna 21.3.1759, vanh ratsutilallinen Krister Henrikinpoika ja Maria Svenintytär.
    Kristinan 1. puoliso Karuna Karunan kappalainen Henrik Henrikinpoika Wallinius s. Turku noin 1706, k. Karuna 14.5.1743.
    Puoliso 2:o Laitila 25.9.1760 Ulrika Hedeen s. 21.12.1736, k. Pori 13.10.1797 keuhkotautiin, vanh Laitilan kirkkoherra Nils Hedeen ja Elisabet Mellenius. - Muutti leskenä lasten kanssa Poriin 1781.

II Lapsia:

1. Ulrika Charlotta Perander s. Karuna 11.7.1761, k. Liperi 6.3.1836. - Asui Eurajoen Vuojoella 1786-88 ja taas perheen kanssa Porissa. Kalantiin (Uusikirkko T.l.) 1803 ja sieltä 1805 Laitilaan. Asui Liperin pappilassa veljensä Nilsin luona noin 1813-36.
2. Nils Johannes Perander s. Karuna 21.3.1763, k. Liperi 6.2.1831.
3. Maria Elisabet Perander s. Karuna 8.2.1766, k. Pori 16.3.1801, keuhkotautiin. Naimaton.
4. Karl Fredrik Perander s. Karuna 3.10.1768. - Muutti Porista 1789 Tukholmaan. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.
5. Erik Perander s. Sääksmäki 4.6.1771, k. Hinnerjoki 15.5.1806. - Porin triviaalikoulun oppilas 2.3.1781 – 17.6.1790. Ylioppilas Turussa 21.6.1790. Boreaalisen osakunnan jäsen 23.6.1790. Todistus ordinaation hakemista varten saamaansa kutsua noudattaen registratuurassa 5.7.1796. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 8.7.1796. — Kiukaisten kappalaisen apulainen 1796-1800. Euran kirkkoherran apulainen 1800, armovuodensaarnaaja siellä 1802-04. Hinnerjoen vt. kappalainen 1804. Naimaton.

II Nils Johannes Perander Vanhemmat s. Karuna 21.3.1763, k. Liperi 6.2.1831. - Porin triviaalikoulun oppilas 24.2.1777 – 12.12.1778. Ylioppilas Turussa 25.2.1779. Boreaalisen osakunnan jäsen 25.2.1779. Matkapassi Haminaan matkustamista varten 27.9.1786. Todistus ordinaation hakemista varten saamaansa kutsua noudattaen registratuurassa 2.9.1790. Vihitty papiksi Porvoon hiippakunnassa 30.11.1790. — Helsingin kirkkoherran apulainen 1790–1805, samalla Suomen tykistörykmentin ylim. pataljoonansaarnaaja 1794–1802. Helsingin triviaalikoulun vt. kollega 1796. Armeijan laivaston sairaalan pastori Helsingissä s.v. Hämeen läänin jalkaväkirykmentin pataljoonansaarnaaja 1801-10. Iitin vt. kappalainen 1810. Liperin kirkkoherra 1810. Rovasti 1817. Lääninrovasti 1828.
    Puoliso Luopioinen 7.4.1812 Gustava Charlotta Savenius s. Luopioinen 28.12.1790, k. Pieksämäki 20.1.1859, vanh Luopioisten kappalainen Henrik Gabriel Savenius ja Maria Charlotta Ståhlberg. Liperistä Kuopioon 22.6.1834, josta Helsinkiin 25.11.1841 (27.1.1844?)

III Lapsia:

1. Erik Perander s. Liperi 16.1.1813, k. siellä 16.9.1813.
2. Maria Ulrika Perander s. Liperi 9.2.1814, k. Vaasa 2.10.1858.
3. Gustava Elisabet Perander s. Liperi 29.7.1815, k. Helsinki 29.12.1877.
4. Nils Fredrik Perander s. Liperi 9.11.1816, k. Kuopio 9.4.1854.
5. Henrik Gottlieb Perander s. Liperi 29.1.1818, k. Helsinki (Sammatti) 10.6.1883.
6. Margaret Chalotta Perander s. Liperi 19.3.1819, k. Helsinki 22.1.1854. - Helsingin tyttökoulun opettajatar.
7. Karoliina Amalia* Perander s. Liperi 20.10.1821, k. Dresden Saksa 1912. Asui luultavasti ainakin ajoittain Karjalohjan Härjänvatsan Pellin ratsutilalla 1861-99. Sisarensa Evan lapsien Annan ja Eevan Ingmanin kasvattaja yhdessä sisarensa Sofian kanssa.
8. Johanna Magdaleena Perander s. Liperi 7.4.1823, h. Helsinki 5.4.1849.
9. Sofia Lovisa Perander s. Liperi 27.12.1824, k. Karjalohja (Sammatti) 28.12.1883. Asui Karjalohjalla Härjänvatsan Pellin ratsutilalla sisaren Amalian ja sisarensa Evan tyttärien kanssa noin 1861-83.
10. Eva Vilhelmina Perander s. Liperi 28.1.1827, k. Helsinki 5.7.1853.

III Maria Ulrika Perander Vanhemmat s. Liperi 9.2.1814, k. Vaasa 2.10.1858. Muuttivat Kuopiosta Vaasaan 15.7.1843.
    Puoliso Kuopio 20.9.1841 Matias Kristian Churberg s. Hämeenlinna 18.2.1813, k. Vaasa 16.4.1865, vanh Hämeenlinnan kirkkoherra Matias Churberg ja Kristina Sofia Lindevall. - Hämeenlinnan triviaalikoulun oppilas 26.8.1822. Ylioppilas Helsingissä 17.6.1830. Hämäläisen osakunnan jäsen 17.6.1830. Respondentti 1.4.1835 pro exercitio, pr. Axel Gabriel Sjöström 12274. Filosofian kandidaatti 9.5.1836. Filosofian maisteri 21.6.1836. Lääketieteen kandidaatti 30.11.1838. Lääketieteen lisenssiaatti 9.4.1840. Lääketieteen tohtori 18.7.1840. — Vaasan kaupunginlääkäri 1843, linnan- ja lasaretinlääkäri siellä 1857.

IV Lapsia:

1. Mattias Emil Churberg s. Vaasa 1.1.1844, k. Vaasa 16.6.1844.
2. Mattias Oscar Churberg s. Vaasa 3.1.1845, k. Vaasa 1845.
3. Fanny Maria Churberg s. Vaasa 12.12.1845, k. Helsinki 10.5.1892. - Kävi tyttökoulua Porvoossa 1857–59 ja Viipurissa 1860–61. Kun isä kuoli sisarukset muuttivat tädin Amalia Peranderin luo Helsinkiin. Aloitti maalausopinnot Helsingissä ottamalla yksityistunteja. Opettajina Selma Chaefferin ja Alexandra Frosterus-Såltin (1865–66), Emma Gyldén ja Berndt Adolf Lindholm (1866–67). Yksityisoppilaana Carl Ludwigin johdolla Saksassa Düsseldorfin arvostetussa taideakatemiassa 1867–68 ja 1871–74. Vilhelm von Gegerfeltin yksityisoppilaana Pariisissa 1876. Hän oli ensimmäisiä Pariisissa opiskelleita suomalaisia maalareita. Hän teki matkan Pariisin maailmannäyttelyyn 1878 ja kansankäsityöt alkoivat kiinnostaa häntä yhä enemmän.
       Fannyn aloitteesta perustettiin 1879 Suomen Käsityön Ystävät, jonka tehtäväksi määriteltiin ”suomalaisen käsityön edistäminen ja jalostaminen isänmaalliseen ja taiteelliseen suuntaan”. Sai Suomen Taideyhdistyksen 1. palkinnon 1879, mutta lopetti maalaamisen kokonaan jo 1880 ja omistautui Suomen Käsityön Ystävät -yhdistyksen toiminnalle kokonaisvaltaisesti kuuluen yhdistyksen johtokuntaan 1880–83. Hän kirjoitti 1887–89 Finland-päivälehteen nimimerkillä -y. Fanny oli poikkeuksellinen suomalainen romantikko ja aikansa suuria maisemamaalauksen mestareita, jonka Helene Schjerfbeck tunnusti esikuvakseen. Lyhyehköksi jääneen taiteilijauransa aikana hän ehti silti tehdä yli 300 maalausta.
       Fanny tuotannon taiteellista arvoa alettiin ymmärtää laajemmin vasta vuonna 1919 Helsingissä Stenmanin taidegalleriassa pidetyn retrospektiivisen muistonäyttelyn yhteydessä. Varsinainen alkupiste arvonnousulle oli Signe Tandefeltin artikkeli Arena-lehdessä vuonna 1920, jossa hän nosti Churbergin esiin: siitä katsotaan hänen arvonsa alkaneen kasvaa.
4. Karl Waldemar* Churberg s. Vaasa 21.3.1848 k. Helsinki 8.1.1924.
5. Charlotta Sofia Emelia Churberg s. Vaasa 8.11.1849, k. Vaasa 23.3.1851.
6. Torsten Churberg s. Vaasa 25.3.1852, k. Helsinki 12.3.1882. - Ylioppilas Helsingin normaalilyseosta 8.6.1874.
7. Sofia Lovisa Churberg s. Vaasa 30.5.1854, k. siellä 14.8.1857.

IV (Karl) Kaarlo Waldemar* Matiaksenpoika Churberg Vanhemmat s. Vaasa 21.3.1848, k. Helsinki 8.1.1924. - Kirjailija. Ylioppilaaksi Vaasan yläalkeiskoulusta 21.9.1864, filosofian kandidaatti 1969, filosofian maisteri 1873. Valmistuttuaan hän hankki elantonsa kustantajana ja suomentamalla englanninkielistä kirjallisuutta. Kustansi vuosina 1875–83 yhteensä 17 kirjaa, joista seitsemän hän käänsi itse englannin kielestä. Käännökset ilmestyivät 1974-78 ja mm. W. Churbergin romaani-kirjastossa 1879-84.
    Waldemar erosi suomalaisesta puolueesta, kun hänen pyrkimyksensä puoluetta johtaneen Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen syrjäyttämiseksi ei onnistunut. Samoihin aikoihin myös Waldemarin 1877 alkanut ja 13 vuotta kestänyt avioliitto kokkolalaisen Constance Björkmanin kanssa päättyi eroon. Hän piti vanhaa perhetuttavaansa, rikosoikeuden professori Jaakko Forsmania syyllisenä näihin vastoinkäymisiin. 28. marraskuuta 1889 hän ampui Forsmania kohti kuusi laukausta Helsingin yliopiston päärakennuksen edustalla, kun tämä oli menossa luennolle. Forsmaniin osui kaksi luotia. Waldemar ilmoittautui itse poliisilaitokselle, jotta saisi ansaitsemansa rangaistuksen.
    Forsman selvisi murhayrityksestä vain kahden viikon sairaalahoidolla, mutta kukaan juristi ei Forsmanin asemaa peläten suostunut hänen puolustusasianajajaksi, ja hän joutui itse puolustamaan itseään oikeudessa. Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi hänet määräämättömäksi ajaksi Lapinlahden mielisairaalaan. Muutaman kuukauden jälkeen hänet siirrettiin Käkisalmelle parantumattomien rikosvankien mielisairaalaan. Lukuisista anomuksista huolimatta Waldemar pääsi vapaaksi sairaalasta vasta syksyllä 1894 ja tällöinkin hänen täytyi muuttaa ulkomaille ja pysyä siellä vähintään kaksi vuotta. Karkotusaika venyi kuitenkin 20 vuodeksi, sillä hän ei saanut lupaa palata Suomeen useiden hermotautispesialistien myönteisistä lausunnoista huolimatta. Hän vietti karkotusaikansa muun muassa Ruotsissa ja Norjassa. 1902-1913 hän julkaisi viisiosaisen teossarjan Suomen oikeuslaitosta vastaan, lentokirjasessa vuonna 1910 hän asettui puolustamaan Venäjän sortotoimia Suomea vastaan.
    Santeri Ivalo käytti Waldemarin tapausta vapaasti romaaninsa Aikansa lapsipuoli (1895) aiheena. Hän testamenttasi omat ja sisarensa Fanny Churbergin jälkeenjättämät taidekokoelmat Suomen Taideyhdistykselle, joka peri myös hänen muun omaisuutensa. Hän lahjoitti kuitenkin testamentissaan myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle 100 000 markan rahasumman suomen kielen synonyymisanakirjan tekoa varten.
    Puoliso 1877, ero 1890 Constance Amanda Björkman s. Kokkola 23.9.1849, vanh kauppias ja raatimies Hans Anders Björkman ja Eglé Amalia Wallin.

III Gustava Elisabet Perander Vanhemmat s. Liperi 29.7.1815, k. Helsinki 29.12.1877. - Muuttivat Kuopiosta Piesämäelle 2.6.1843, josta lasten kanssa Helsinkiin 22.10.1859.
    Puoliso Liperi 24.1.1833 Johan Fredrik Homén s. Hartola 16.11.1797, k. Pieksämäki 7.1.1862, vanh Hartolan kappalainen Lars Homén ja Fredrika Lovisa Leopoldintytär. - Turun katedraalikoulun oppilas 31.3.1810 – 15.9.1810. Porin triviaalikoulun oppilas 4.10.1810 – 14.6.1817. Ylioppilas Turussa 20.6.1817. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 20.6.1817. Respondentti 18.5.1822 pro exercitio, pr. Nils Abraham af Ursin 11946. Filosofian kanditaatti 18.4.1823. Respondentti 14.6.1823. Filosofian maisteri 27.6.1823. Vihitty papiksi Porvoon hiippakunnassa 6.4.1839. — Porvoon tuomiokapitulin amanuenssi 1823. Porvoon lukion vt. luonnonhistorian lehtori 1825–28, lukion apulainen 1827. Kuopion triviaalikoulun rehtori 1829. Pieksämäen kirkkoherra 1842. Rovasti 1846. Lääninrovasti 1858. - Suomen Kirjasuuden Seuran jäsen 1837-62.

IV Lapsia:

1. Fredrika Charlotta Homén s. Kuopio 20.6.1835, k. Helsinki 22.1.1908.
2. Elisabet Emilia Homén s. Kuopio 24.8.1837, k. Helsinki 16.11.1896.
3. Lars Johan Edvin Homén s. Kuopio 28.8.1839, k. Helsinki 27.4.1904.
4. Karolina Lovisa Homén s. Kuopio 14.1.1842, k. Helsinki 13.11.1928.
5. Amanda Maria Homén s. Kuopio 14.1.1842, k. Viipuri 8.2.1817.
6. Hilda Johanna Homén s. Pieksämäen msrk 23.1.1844, k. Helsinki 1927. - Opettajatar. Suomen kirjallisuuden Seuran jäsen 1887-1928.
7. Fredrik Gottlieb Homén s. Pieksämäen msrk 5.11.1846, k. siellä 10.8.1856.
8. Gustaf William Homén s. Pieksämäen msrk 19.2.1849, k. Helsinki 12.11.1929.
9. Ernst Alexander Homén s. Pieksämäen msrk 14.9.1851, k. Helsinki 12.12.1926.
10. Oskar August Homén s. Pieksämäen msrk 13.5.1854, k. Porvoo 16.11.1882. - Ylioppias Helsingin normaalilyseosta. Filosofian kandidaatti (hk) 1878. Filosofian maisteri 1882. Porvoon ruotsalaisen lyseon historian ja maantiedon kollega 1882.
11. Viktor Theodor Homén s. Pieksämäen msrk 3.7.1858, k. Helsinki 10.4.1923.

IV Lars Johan Edvin Johanpoika Homén Vanhemmat s. Kuopio 28.8.1839, k. Helsinki 27.4.1904. - Ylioppilas Kuopion lukiosta 12.9.1859. Filosofian kandidaatti 1863. Filosofian maisteri 1864. Lääketieteen kandidaatti 1865, Lääketieteen lisenssiaatti ja Lääketieteen tohtori 1869. Rautatielääkäri Helsingissä 1870-74. Yleisen sairaalan apulaislääkäri 1872-74. - Suomen Kirjasuuden Seuran jäsen 1965-1904. Tuli mielisairaaksi.
    Puoliso Helsinki 2.10.1867 Sara (Sally) Johanna Sjögren, Homén s. Pietari, Venäjä 19.5.1841, k. Helsinki 2.9.1910, vanh Anders Johan Sjögren ja Gustava Sofia Axel-Fredrikintytär Laurell.

V Lapsia:

1. Sally Matilda Sofia Homén s. Helsinki 11.7.1869, k. Meran, Tiroli 10.6.1905.

IV Amanda Maria Johantytär Homén Vanhemmat s. Kuopio 14.1.1842, k. Viipuri 8.2.1817.
    Puoliso 13.11.1879 Kristian Reinhold Lachtelin (hänen 2. aviossaan) s. Vehkalahti Sippola (Viipuri 7.2.?) 17.1.1825, k. Viipuri 15.5.1890, vanh Vehkalahden lukkari Matti Lahtelin ja Elisabet Westrell.
    Kristianin 1. puoliso Anna Sofia Palmgren s. Vaasa 8.10.1834, k. Viipuri 23.4.1878. - Tilanomistaja Sulvalla. Ylimääräinen vouti Iitissä.

V Lapsia:

IV Gustaf William Johanpoika Homén Vanhemmat s. Pieksämäen msrk 19.2.1849, k. (kirj. Viipuri) Helsinki 12.11.1929. - Helsinkiin 26.8.1861. - Ylioppilas Helsingin yksitysestä lyseosta 31.5.1867. Filosofian kandidaatti (hk) 1871. Filosofian maisteri 1873. Molempien oikeuksien maisteri 1876. Varatuomari 1878. Viipurin hovioikeuden varapresidentti 1917-26. Valtiopäivämies. Suomen Kirjasuuden Seuran jäsen 1971-1929.
    Puoliso 1:o Viipuri 31.7.1883 Fanny Alexandrine von Weissenberg s. Viipuri 6.6.1859, k. siellä 8.6.1907, vanh Alexander Bernhard von Weissenberg ja Constance Maria Åkerman.
    Puoliso 2:o Viipuri 5.12.1914 Wally Helena Backman s. Impilahti 24.2.1880, vanh Herman Backman ja Adelheid Helena Barth.

V Lapsia:

1. Lars Arne Alexander Homén s. Viipuri 7.9.1884, k. Helsinki 18.1.1948. - Ylioppilas Viipurin lyseosta 1903. Filosofian kandidaatti 1908, Filosofian maisteri 1910, Filosofian tohtori 1923. Valtion vointutkimuslaboratorion johtaja Hangossa 1923-.

IV Ernst Alexander Johanpoika Homén Vanhemmat s. Pieksämäen msrk. 14.9.1851, k. Helsinki 12.12.1926. - Pieksämäeltä Helsinkiin 26.8.1861. - Ylioppilas Helsingin yksityisestä lyseosta 18.5.1869, filosofian kandidaatti ja maisteri 1873, lääketieteen kandidaatti 1875, lisensiaatti 1879, lääketieteen tohtori 1881. Helsingin yliopiston dosentti 1880-86. Yliopiston patologisen anatomian ja Oikeuslääketieteen professori 1886-1917, lääketieteen tiedekunnan dekaani 1908-16, Suomiyhtiön ylilääkäri 1890-1926, Hangon kylpylaitoksen ylilääkäri 1888-98. - Seerumlaitoksen suunnittelukomitean puheenjohtaja 1910.
    Suomen neurologian perustaja. Homénia pidetään myös kansainvälisesti merkittävänä neuropatologian uranuurtajana. Teki useita opintomatkoja ulkomaille. Hän opiskeli ja työskenteli Pariisissa ranskalaisen, merkittävän neurologin Jean-Martin Charcot´n johdolla vuosina 1882–1883 ja 1886. Ohjasi myös Christian Sibeliusta tämän tehdessä tohtorin väitöskirjaa. Hän oli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun merkittävimpiä suomalaisia lääketieteilijöitä ja Robert Tigerstedtin ohella ainoa tämän aikakauden suomalaistutkija, jota ehdotettiin jopa lääketieteen Nobelin palkinnon saajaksi.
    Julkaisut: Den ariga lungsäcksinflammationens operativa behandling (väitösk.) 1979, Contribution exp6rimentale ä la pathologie et ä Fanatomie pathologique de la moelle i-pini6re (väitösk.) 1985, En säregenfamiljesjukdomunderform af progressiv dementia 1990, Strangund Systemerkraukungen des Rilekenmarkes (Handbuch der path. Anat. des Nervensystems) 1904. - Oslon yliopiston lääketieteen kunniatohtori II 1911. - Valtioneuvos 1917.
    Puoliso Helsinki 22.3.1896 Magda Olga Adele von Buxhoeveden, Homén, s. Märjamaa (Pall, Goldenbeck), Raplamaa, Eesti 25.12.1871, k. 1951, vanh vapaaherra Guido Alphons von Buxhoeveden ja Anna von Wistinghausen.

V Lapsia:

1. Lars Herman Homén s. Helsinki 22.3.1898, k. siellä 23.3.1975.
2. Ernst Albert Homén s. Helsinki 29.6.1900, k. 1930.

V Lars Herman Ernstinpoika Homén Vanhemmat s. Helsinki 22.3.1898, k. siellä 23.3.1975. - Varatuomari.
    Puoliso 1933 Tyra Arna Estrid Stråhlmann, s. 28.12.1902, k. 1983, vanh Valtiokonttorin kamreeri Karl Oskar Stråhlmann ja Ester Maria Natalia Stråhlmann.

VI Lapsia:

1. Carl-Olaf Lars Alexander Homén s. Helsinki 24.3.1936.

VI Carl-Olaf Lars Alexander Homén Vanhemmat s. Helsinki 24.3.1936. - Lainopin kandidaatti Helsinki 1959. Opiskeli Delawaren yliopistossa Yhdysvalloissa 1959-60. Varatuomari. - STK:n sihteeri 1960-63, apulaisosastopäällikkö 1964. Puunjalostusteollisuuden työnantajaliiton lainopillinen asiamies 1964-66. Oy Wilhelm Schauman ab:n yhtiöjuristi ja hallinnollinen sihteeri 1966-70, hallinnollinen johtaja 1970-74. Keskinäinen yhtiö Teollisuusvakuutuksen varatoimitusjohtaja 1974-75, toimitusjohtaja 1975-96.
    Ruotsinkielisen koululiikuntajärjestön, SFSI:n, puheenjohtaja 1960-64. CIF:n hallituksen puheenjohtaja 1966-70. Suomen olympiakomitean pääsihteeri 1969-73, varapuheenjohtaja 1981-84, puheenjohtaja 1984-87. Valtion urheiluneuvoston jäsen 1973-74 ja varapuheenjohtaja 1975-76. SVUL:n hallituksen jäsen 1977-. Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja 1977-80. Yleisurheilun I MM-kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 1983. Euroopan yleisurheiluliiton hallituksen jäsen 1979-87, puheenjohtaja 1987-99, kunniapuheenjohtaja 1999-. Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n hallituksen jäsen 1987-99, kunniajäsen 1999-. SLU:n hallituksen jäsen 1995-.
    Svenska Finlands skolidrottsförbundin puheenjohtaja 1960-64, Finlands svenska studentrådin 1964. Finlands svenska centralidrottsförbundin sihteeri 1961-65, hallituksen puheenjohtaja 1966-70. Suomen Ylioppilaskuntien Liiton, SYL:n 1. varapuheenjohtaja 1964, puheenjohtaja 1965. Helsingin palkkalautakunnan puheenjohtaja 1966-67. Espoon RKP:n puheenjohtaja 1974-76. Espoon keskusvaalilautakunnan varapuheenjohtaja 1968-69 ja puheenjohtaja 1970-75. Puolustusministeri 1974-75. Oy Nokia Ab:n hallituksen jäsen 1976-94. Suomen vakuutusyhtiöiden keskuslautakunnan hallituksen jäsen 1976-. Vakuutus oy Fennian hallituksen jäsen 76-. Eläke-Varma keskinäinen vakuutusyhtiön hallituksen jäsen 1976-. Keskinäinen vakuutusyhtiö Kalevan hallintoneuvoston jäsen 1977-. Keskeytysvakuutus Oy Otson hallituksessa 1976-. Oy Nokia ab:n hallituksessa 1976-. Helsingin säästöpankin hallituksessa 1976-. Enso Oyj:n hallintoneuvoston jäsen 1984-98. Maanpuolustuskorkeakouluyhdistyksen puheenjohtaja 1986-92. Valtakunnanoikeuden jäsen 1991-95. Aktia Säästöpankin hallintoneuvoston puheenjohtaja 1994-. Oyj Hackman Abp hallituksen jäsen 1980-. Kyro Oyj Abp hallituksen jäsen 1997-. Suomenruotsalaisten Kansankäräjien puhemies 1997-. Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton puheenjohtaja 1997-. Julkaisut: Työmarkkina sanasto — Arbetsmarknadsterminologi 1965. - Luutnantti 1965. Puolue: RKP. - Harrastukset: urheilu.
    Puoliso 1964 Beat-Marie (Mame) Wangel, vanh hammaslääkäri Karl Gustaf Brutus* Wangel ja May Doris Ingeborg Dahl. - Sairaanhoitaja.

VII Lapsia:

1. Carina Homén s. 1965.
2. Arna Bettina* Homén s. 1966.
3. Susanne Homén s. 1971.
4. Christian Homén s. 1973.

IV Viktor Theodor Johanpoika Homén Vanhemmat s. Pieksämäen msrk. 3.7.1858, k. Helsinki 10.4.1923. - Ylioppilas Helsingin normaalilyseosta 30.5.1876. Filosofian kandidaatti 1881, maisteri 1882, lisensiaatti 1884, tohtori 1886 (ultimus). - Helsingi yliopiston fysiikanlaitoksen dosentti 1886-98, sovelletun fysiikan professori 1898-23. - Suomen matkailijayhdistyksen johtokunnan jäsen 1891-07, puheenjohtaja 1807-23. Savo- karjala osakunnan kuraattori 1888-94. Savolaisen osakunnan inspehtoori 1905-23. Sortovuosien aikana kagaalin jäsen Pappissäädyn jäsen 1905-06, Helsingin kaupunginvaltuuston 1899-09, eduskunnan nuorsuomaisten puheenjohtaja 1908-13 ja kokoomuspuolueen -1921. - Julkaisut: Undersökning om olektrisk motständet hos förtunnad luft 1883, Orn nattfroster 1893, ber die Bodentempe ratur in Mustiala 1896, Der täglieh Wärmcumsatz im Boden und die Wärmestrahlung zwischen Himmol und Erde 1897, Värt passiva motständ, politiska uppsatser 1899-04 suomeksi 1906, Vära skogar och vårvattenhushällning 1917. Toimitti kokoomateoksen Itä-Karjala ja Kuolan Lappi 1918. - Karkotettuna Novgorodiin 1904-05.
    Puoliso 1921 Martta Katarina Hedlund-Homén s. Viipuri 3.4.1888, k. Helsinki 19.7.1940, vanh majakkamestari Alexander Hedlund ja Charlotta Helena Olivia Miettinen. - Ylioppilas Helgingin suomalaisesta yhteiskoulusta (yksit.). Lääketieteen kandidaatti 1911, Lääketieteen lisenssiaatti 1920. Kunnanlääkäri Hartolassa 1920-25, piirilääkäri Kittilässä 1925-34, Joroisissa 1934-.

III Nils Fredrik Perander Vanhemmat s. Liperi 9.11.1816, k. Kuopio 9.4.1854. - Kuopion triviaalikoulun oppilas 18.2.1826 – 10.12.1831. Porvoon lukion oppilas 4.2.1832 – 25.2.1834. Maanmittausoppilas 12.5.1834. Yksityistodistus. Ylioppilas Helsingissä 29.9.1835. Savokarjalaisen osakunnan jäsen. Tuli Kuopion kouluun 1826, talvella erosi 1831. Tuli Porvon Lukioon (Gymn.) 1832. Helmikuussa erkeni /2 1834. Oppija (Stud.) /6 1835. Toistimella (Vittnesb.) Viisausopin Majisterilta, H. S. Saveniukselta. Kotipettaja Kuopio. Merkitty oikeustieteellisen tiedekunnan nimikirjaan 20.6.1839. Tuomarintutkinto 13.6.1842. Vaasan hovioikeuden auskultantti 21.11.1842. — Varatuomari 1845. Kuopion pormestari 1847.
    Puoliso 1849 Emma Kristina Ehrström s. Turku 6.10.1820, k. Viipuri 31.3.1897, vanh Pietarin ruotsalaisen Katarinan seurakunna kirkkoherra ja Rovasti Erik Gustaf Ehrström ja Ulrika Lovisa Ahlstedt. - Muutti lasten kanssa Porvooseen 30.6.1854. Viipurin tyttökoulun johtajatar.

IV Lapsia:

1. Nils August Perander s. Kuopio 4.6.1850, k. Jääski Enso 18.11.1906.
2. Emma Henrika Perander s. Kuopio 9.10.1851, k. Taipalsaari 18.1.1931.
3. Eva Charlotta Perander s. Kuopio 17.7.1853, k. siellä 29.9.1907. - Ranskankielen opettajatar Viipurin ruotsalaisessa tyttökoulussa. Opiskeli mm. Pariisissa 1878-79, 1884, kesällä 1892 ja 1897. Naimaton.

IV Nils August Nilssinpoika Perander Vanhemmat s. Kuopio 4.6.1850, k. Jääski 17.11.1906, keuhokuumeeseen. - ylioppilas Viipurin lukiosta 5.6.1867. Ylioppilas Helsingissä (savo-karj.) 1867. Suoritti tuomarintutkinnon 1872. Varatuomari 1875. Viipurin hovioikeuden auskultantti 17.12.1872. Rikosasiainnotarius Viipurin raastuvanoikeudessa 2.5.1874. Nimituomari 31.5.1875. Ottanut eron notariusvirasta 13.10.1875. Viipurin hovioikeuden kanslisti 24.5.1876, aktuarius 17.8.1877, ylimääräinen viskaali 20.11.1878, notarius 13.6.1881, varakanneviskaali 1.7.1885, asessori 22.4.1886. Hovioikeusneuvos 3.11.1890. Poliittisista syistä erotettu 1902. uudelleen hovioikeusneuvos 1906. - Annan tähden 3. 1. 9.4.1893, Stan. 2. 1. 26.5.1896.
    Puoliso Viipurin saksalainen srk 28.11.1876 Emma Vilhelmiina Aline Rothe s. 23.10.1854, k. 31.12.1925, vanh Fredrik Wilhelm Alexander Rothe ja Emilia Lovisa Eleonora Thesleff.

V Lapsia:

1. Mary Alice Perander s. Viipurin saksalainen srk 4.9.1877, k. Viipuri 7.6.1887.
2. Karl Eugen Perander s. Viipurin saksalainen srk 14.2.1879, k. Viipuri 11.11.1929.
3. Leon Nils Wilhelm Perander s. Viipurin saksalainen srk 21.1.1881, k. Kotka 2.12.1956.
4. Emil Fredrik Perander s. Viipurin saksalainen srk 2.9.1883, k. Kirvu 26.10.1914.
5. Elsa Helene Emilie Perander s. Viipurin saksalainen srk 27.3.1886, k. 1952.
6. Georg Augus Perander s. Viipurin saksalainen srk 29.4.1889, k. Helsinki 28.11.1969.
7. Harry Robert Perander s. Viipurin saksalainen srk 21.4.1895, k. Viipuri 18.9.1918.

V Leon Nils Wilhelm Perander Vanhemmat s. Viipurin saksalainen srk 21.1.1881, k. Kotka 2.12.1956. - Konttoristi.
    Puoliso 1:o Viipurin saksalainen srk. 8.10.1907 Ellen Bertha Elsa Hagman s. Viipuri 8.6.1885, vanh Per Gustaf Alexander Hagman ja Marie Augusta Emelie Wahl.

VI Lapsia:

1. Nils Erik Perander s. 11.7.1908, k. Helsinki 11.3.1995.
2. Margherita Mary Gunnel Perander s. 12.3.1912, k. Helsinki 23.2.2002.
3. Stig Leon Gustav Perander s. Viipuri 25.2.1916, k. Maaselkä 29.9.1942, haudattu Hietaniemen sankarihautaan. - Ylioppilas Viipurin ruotsikielisestä lyseosta 1934. Työskenteli Paraisten Kalkki Oy:n toimistossa Lappeenrannassa. Asevelvollisuus 1938-39. Reservin vänrikki 1939, reservin luutnantti 1942. - Vänrikki KTR 6, mittausupseeri 6./KTR 1. FrK 4 1940, FrK 4 el 1942, Mm 39-40. - Asui Kotkassa. - Kihlattu Stina Blom.

VI Nils Erik Leoninpoika Perander Vanhemmat s. 11.7.1908, k. Helsinki 11.3.1995. - Filosofian maisteri, kauppalaivuri?.
    Puoliso Anna Astrid Timgren, Perander s. 16.9.1916, vanh Axel Gustaf Timgren ja Anna Elisabeth Trapp.

VII Lapsia:

1. Bo Erik Perander s. 7.10.1938.
2. Astrid Birgitta Perander, Nyberg s. 11.3.1941.
3. Nils Axel (Acke) Perander s. 19.4.1944.
4. Gerd Elisabeth Perander, Lagersted s. 18.1.1948.

VII Bo Erik Perander Vanhemmat s. 7.10.1938.
    Puoliso Gunnel Maria Smeds, Perander s. 6.7.1939.

VIII Lapsia:

1. Annika Maria Perander s. 25.1.1966.
2. Monika Elisabeth Perander s. 23.4.1968.
3. Mats Erik Perander s. 30.5.1971.

VII Astrid Birgitta Perander, Nyberg Vanhemmat s. 11.3.1941.
    Puoliso Berndt Viking Nyberg s. 18.12.1942,

VIII Lapsia:

1. Astrid Johanna (Johanna) Nyberg s. 3.5.1968.
2. Janina Elisabeth Nyberg s. 14.2.1971.

VII Nils Axel (Acke) Perander Vanhemmat s. 19.4.1944.
    Puoliso Maj-Britt Paulig, Perander s. 31.3.1945

VIII Lapsia:

1. Anna Charlotta (Lotta) Perander s. 3.5.1971.
2. Laura Maria Perander s. 21.6.1973.

VII Gerd Elisabeth Perander, Lagersted Vanhemmat s. 18.1.1948.
    Puoliso Claes Gustaf Ragnar Lagerstedt s. 18.1.1948. - Meriteam Shipbrokers Oy toimitusjohtaja.

VIII Lapsia:

1. Lisbeth Jessica (Jessica) Lagerstedt s. 18.1.1977.

VI Margherita Mary Gunnel Leonintytär Perander Vanhemmat s. 12.3.1912, k. Helsinki 23.2.2002. - Pianisti.
    Puoliso 1841 Claus Henrik Jacob Tandefelt s. Helsinki 5.7.1911, k. 28.7.1996, vanh Intendentti Henrik (Heikki) Carl Magnus Tandefelt ja taidearvostelija Signe Blanche Maria Ahrenberg. - Ylioppilas 1930, arkkitehti 1937, tekniikan lisenssiaatti 1958 (TKK). Opintomatkoja useisiin Euroopan maihin. Helsingin kaupungin rakennusviraston ylimääräinen arkkitehti 1939-40 ja 41-44. Oma arkkitehtitoimisto 1945-48 ja 1957-. Hakon Ahlbergintstorr arkkitehti (Tukholma) 1948-52. Helsingin 1. apulaiskaupunginarkkitehti 1952-57. Teknillisen korkeakoulun erikoisopettaja 1957-60. Suomen arkkitehtiliiton hallituksen jäsen 1955-57, luottamusvaliokunnan 1972-, valtion rakennustoimikunnan 1957-59, lisätyn rakennushalllituksen 1959-68. Svenska tekniska vetenskapsakademin i Finlandin jäsen
    Töitä: Taivallahden kansakoulu 1955, Käpylän ruotsinkielinen kansakoulu 1956, Porolahden kansakoulu 1957, Auroran sairaalan henkilökunnan asuinrakennukset 1957, Länsi-Uudenmaan aluesairaalan käsittely- ja naistentautien osasto 1964, Vårbergan sairaala ja mielenterveyskeskus 1969. Teollisuulaitoksia, liike- ja asuinrakennuksia, entistämistöitä. - Kersantti Vm. 2, Tekniska föreningen i Finlandin kultainen amr. Puolue: RKP.

VII Lapsia:

1. Henrik Tandefelt s. Helsinki 1942.
2. Marika Anna Birgitta Tandefelt s. Helsinki 21.12.1946.

VI Marika Anna Birgitta Claussintytär Tandefelt Vanhemmat s. Helsinki 21.12.1946. - Suomen- ja ruotsinkielen kielitieteilijä. Tohtori Uppsalan yliopistosta 1988. Dosentti Åbo Akademissa 1990-. Ruotsalaisen kauppakorkeakoulun professori Helsingissä 1991-.
    Puoliso Grönroos?

VII Lapsia:

1. Henrika Tandefelt s. Helsinki 1972. - Ylioppilas 1991. Filosofian maisteri Helsingin yliopistosta 1997, tohtori 2007. Svenska litteratursällskapet i Finlandin tutkija. Tandefelt sai vuoden 2009 Tieto-Finlandia-palkinnon kirjallaan Porvoo 1809: juhlamenoja ja tanssiaisia. Kirjan valitsi voittajaksi Sampo-konsernin hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos. Sai myös 2009 Ruotsin akatemian myöntämän Axel Hirsch -palkinnon. Palkinto myönnetään merkittävälle historiateokselle tai elämäkerralle. Palkittu teos, "Konsten att härska – Gustaf III inför sina undersåtar", ilmestyi 2008 Svenska litteratursällskapet i Finlandin kustantamana ja perustuu Tandefeltin Helsingin yliopistossa keväällä 2007 hyväksyttyyn väitöskirjaan "Gustaf III inför sina undersåtar: Konsten att härska och politikens kulturhistoria".[

V Elsa Helene Emilie Perander Vanhemmat s. Viipurin saksalainen srk 27.3.1886, k. 1952.
    Puoliso Viipuri 11.1.1914 E. Richter

VI Lapsia:

V Georg August Perander Vanhemmat s. Viipurin saksalainen srk 29.4.1889, k. Helsinki 28.11.1969.
    Puoliso Viipuri 11.1.1914 Emma Christina Richter , k. 1961.

VI Lapsia:

IV Emma Henrika Perander Vanhemmat s. Kuopio 9.10.1851, k. Taipalsaari 18.1.1931. - Kirjailija. Kävi Viipurin Ruotsalaisen Tyttökoulun ja suoritti Helsingin Ruotsalaisen Tyttökoulun ylimmän kasvatusopillisen luokan kurssin. Ylläpiti Viipurissa ruotsinkielistä pientenlasten koulua 1867-72. Osallistui miehensä rinnalla innokkaasti suomalaiskansallisiin ja yhteiskunnallisiin rientoihin ja naisasiain edistämiseen. Viipurin Naisyhdistyksen perustajia ja puheenjohtaja 1886-1901. Julkaisuja: För dagen, Tankar af Emma (runovihko) 1886. Kansallisuus- ja naisasiaa koskevia artikkeleita.
    Puoliso Viipuri 19.12.1872 Daniel Woldemar Åkerman s. Raahe 23.9.1843, k. Taipalsaari 22.10.1919, vanh Oulun läänin komissionimaanmittari Daniel Jaakonpoika Åkerman Rantasalmelta ja Katarina Charlotta Polack Impilahdelta
    Ylioppilas Pietarin kolmannesta kimnasiumista 1863. Tuomarintutkinto Helsingin Yliopistossa 1866. Varatuomari 1869. Viipurin hovioikeuden kanslisti 1870, reistraattori 1872, ylimääräinen viskaali 1876, notaari 1876, varakanneviskaali 1881, sihteeri 1883, asessori 1885, hovioikeudenneuvos 1890. Rannan tuomiokunnan tuomari 1891. Senaattori ja senaatin talousosaston jäsen sekä kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkö 1901, oikeustoimituskunnan päällikkö 1904. Turun hovioikeuden presidentti 1905. Senaattori ja senaatin oikeusosaston varapuheenjohtaja 1910. Siirtyi eläkkeelle 1912.
    Viipurin työ- ja ojennuslaitoksen johtokunnan jäsen ja sihteeri 1872 - 1882. Kylliälän kasvatuslaitoksen johtokunnan jäsen ja sihteeri. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran puheenjohtaja 1878-1901, Viipurin työväenyhdistyksen puheenjohtaja 1888-91. Viipurin kauppavaltuuston jäsen 1893-98. Kirkolliskokouksessa 1893 Viipurin rovastikunnan edustaja. Vuoden 1897 valtiopäivillä porvarissäädyssä Lappeenrannan kaupungin edustaja. Jäsen eräissä komiteoissa.
    Harrasti innokkaasti suomalaisuutta ja naisen aseman parantamista. Omisti Taipalsaaren pitäjän Jauhialan kylässä Nikin tilan vuodesta 1894. Kirjoitti 1913-19 muistelmansa, joita säilytetään Valtionarkistossa. Artikkeleita sanomalehdissä lainopillisista kysymyksistä sekä yhteiskunnallisista, poliittisista, kansallisista ym. aiheista.

V Lapsia:

1. Elli Åkerman s. Viipuri 16.9.1873, k. Helsinki 23.12.1955.
2. Arno Åkerman s. Viipuri 19.4.1875, k. siellä 6.5.1881.
3. Helmi Åkerman s. Viipuri 14.10.1876, k. Pirkkala 22.2.1920.
4. Toini Åkerman, Voipio s. Viipuri 23.5.1878, k. Helsinki 22.4.1937. - Ylioppilas Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1897. Filosofian kandidaatti 1902. Kotkan Suomalaisen Yhteiskoulun vt suomen ja historian opettaja 1903. Heinolan Seminaarin vt suomen lehtori 1904. Hämeenlinnan Yhteiskoulun äidinkielen ja historian opettaja ja johtajatar 1904. Tampereen tyttökoulun suomenkielen ja historian nuorempi lehtori ja rehtori 1908. Riihimäen yhteislyseon suomenkielen vanhempi lehtori 1933. Kansanedustaja vuoden 1909 valtiopäivillä. Tampereen kauppavaltuuston jäsen 1919-23, 1927-28. Tampereen Työväenopiston johtokunnan jäsen 1914-28. Harrastukset: kirjoittelu, onkiminen. - Ottolapsi: veljensä Ilmon tunnustettu lapsi Viljo Johannes Voipio s. Helsinki 7.11.1923.
5. Lauri Åkerman Voipio s. Viipuri 9.12.1879, k. Taipalsaari 28.6.1927.
6. Onni Åkerman, Voipio s. Savitaipale 14.7.1881, k. Viipuri 23.10.1937.
7. Aino Åkerman, Voipio s. Viipuri 4.4.1883, k. 10.3.1975. - Ylioppilas Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1901. Filosofian kandidaatti 1907, filosofian maisteri 1929. Opintomatkoja Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Saksaan. Länsi-Suomen kansanopiston johtajatar 1907-15, Pohjois-Savon kansanopiston vt johtaja 1918. Otavan kansanopiston vt johtajatar 1919. Itä-Hämeen kansanopiston johtaja 1920-28. Järvenpään kotitalousopettajaopiston kasvatus- ja opetusopin lehtori ja opiston johtaja 1929. Siirtyi eläkkeelle 1950.
       Raittiuden Ystäväin keskushallituksen jäsen 1928-30. Kansanvalistusseuran valtuuskunnan jäsen 1937. Kotitalousopettajayhdistyksen puheenjohtaja 1922-38. Luther-opiston johtokunnan jäsen 1937-60. Tasavallan presidentin valitsijamies 1925. Hartolan kunnanvaltuuston jäsen 1924-25, Tuusulan 1934-36. Tuusulan kirkkovaltuuston jäsen 1936-50 ja kirkkoneuvoston 1948-50. Tuusulan vapaan huollon keskuksen puheenjohtaja 1940-49. Kouluneuvoksen arvo 1943. Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton kunniajäsen 1963. SVR aom.
       Harrastukset: kaunokirjallinen työ. Julkaisuja: Kultainen aika (satuk.) 1911. Kesäjuttuja ja joulusatuja 1920. Purjehdusmatka (seuranäyt.) 1922. Grundtvigin nuorisokasvatusaatteesta 1929. Kodin kasvatustyöstä III 1932 - 1933. Lapsen sielunelämän kehitysvaiheet 1938. Suloinen sanoma (lasten hartauskirja) 1938. Kotisivistyksestä 1944. Unennäkijä (runoelma) 1947. Keväthalla (hist.rom.) 1952. Rajamailla (Emäntälehden jatkorom.) 1954. Satakunnan laulu, säv. Aksel Törnudd. Itä-Hämeen laulu, säv. Yrjö Kilpinen.
8. Väinö Taneli Åkerman, Voipio s. Viipuri 11.12.1884, k. Helsinki 9.4.1974.
9. Viljo Åkerman, Voipio s. Viipuri 3.2.1887, k. Helsinki 16.2.1925. - Ylioppilas Suomalaisesta Normaalilyseosta 1905. Filosofian kandidaatti 1911. Lakitieteen kandidaatti 1915, lakitieteen tohtori 1923. Asianajaja Helsingissä 1921-25. Turun Yliopistoseuran asiamies 1918-21. Turun Yliopiston kanslerin sihteeri 1921-25. Toimi innokkaasti Turun suomalaisen yliopiston aikaansaamiseksi. Julkaisuja: Katovuosi 1601 - vaikutuksineen Varsinais-Suomessa 1914. Nykyinen valtiomuotomme 1918. Ilman ja virtaavan veden oikeusasema (väitösk.) 1923. Kylän vesialue 1924. Oikeustieteellisiä artikkeleita.
       Puoliso Alavus 6.6.1911 Hilja Anna Härkönen s Lehtimäki 27.11.1886, k. Helsinki 10.1.1942, vanh Kauppias Matti Valentin Härkönen ja Maria Juliana Sunell. - Ylioppilas Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1905. Opiskeli Helsingin Yliopiston historian laitoksessa kielitieteellisessä osastossa. Asunto-osakeyhtiö Rehbinderintie 13-15 isännöitsijä. Avioliitosta ei ollut lapsia:
10. Ilmo Åkerman, Voipio s. Viipuri 13.2.1889, k. Taipalsaari 25.12.1968.
11. Aarni Åkerman, Voipio s. Viipuri 10.2.1891, k. Helsinki 30.1.1965.
12. Saimi Åkerman, Voipio s. Taipalsaari 4.8.1892, k. siellä 16.9.1975. - Ylioppilas Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1912. Saanut kansakoulunopettajan pätevyyden Heinolan Seminaarista 1916. Kansakoulunopettaja Lahdessa 1916-17, Taipalsaarella (vt) 1917-18, Helsingissä 1919-55. Siirtyi eläkkeelle 1955. - Harrastukset: kukat, laulu.
13. Toivo Åkerman, Voipio s. Viipuri 4.4.1894, k. 11.12.1970.
14. Enni Åkerman, Voipio s. Taipalsaari 24.6.1896, k. siellä 17.12.1980. - Ylioppilas Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1914. Sairaanhoitajakurssi 1921-23. Sairaanhoito-opetusalan kurssi Bedford Collegessa Lontoossa 1930-31. Lauluopintoja Helsingin Musiikkiopistossa ja yksityisesti. Opintomatka Ruotsiin ja Tanskaan. Kongressimatkoja Pariisiin, Kööpenhaminaan ja Tukholmaan, missä myös esitelmöinyt sairaanhoitajan juridisesta vastuusta. Sairaanhoitoyhdistyksen valmistavan koulun opettajana 1921, 1923-28. Sortavalan yleisen sairaalan osastonhoitaja vuonna 1922. Helsingin kaupungin valmistavan sairaanhoitajakoulun opettaja 1930. Viipurin valmistavan sairaanhoitajakoulun johtajatar 1931-33. Hämeenlinnan lääninsairaalan osastonhoitaja 1934. Helsingin valmistavan sairaanhoitajakoulun johtajatar 1935, Turun sairaanhoitajakoulun 1936. Siirtyi eläkkeelle 1959.
        Suomen Sairaanhoitajaliiton hallituksen jäsen perustamisesta lähtien 1925-30, Viipurin paikallisyhdistyksen puheenjohtaja 1932-34, Varsinais-Suomen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja 1940-50, Suomen Sairaanhoitajien Kansallisliiton puheenjohtaja 1935. Sairaanhoitajalehden vt toimittaja vuoden ajan. Suomen Sairaanhoitajaliiton ja Varsinais-Suomen paikallisyhdistyksen kunniajäsen. R. SL. - Harrastukset: sielutiede, kirjallisuus, musiikki. Julkaisuja: Sairaanhoidon alkeet 1935, myös ruotsiksi. Artikkeleita sairaanhoitoalalta.

V Elli Danielintytär Åkerman Vanhemmat s. Viipuri 16.9.1873, k. Helsinki 23.12.1955. - Ylioppilas Viipurin Suomalaiseta Klassillisesta Lyseosta (yksit.opp.) 1892. Odontologian kandidaatti 1902. Savonlinnan kaupunginvaltuuston jäsen 1933-38. Savonlinnan lastenhuoltolautakunnan puheenjohtaja 1931-36. Lotta-Svärdyhdistyksen Savonlinnan paikallisosaston puheenjohtaja 1919-38, Mikkelin piirin piirijohtokunnan jäsen 1921-37 ja kunniajäsen 1937. Sk. Ansioristi 1937. Julkaisuja: Kaarinan kouravuodet (nuorisokertomus, nimellä Armi Vainio) 1909. Piirteitä Kuopion lääninsairaalan vaiheista (yhdessä miehensä kanssa) 1914. Piirteitä suomalaisuuden nousuajalta Viipurissa (Muistikuvia II, Otava) 1946. Naisylioppilaat De kvinnliga 18931895 (Muistikuvia III) 1956. Kirjoituksia sanoma- ja aikakauslehdissä. Runoja, mm. Karjalan jääkärien marssi.
    Puoliso Viipuri 17.4.1897 Adolf Johannes Hällström s. Varkaus 19.8.1869, k. Taipalsaari 18.5.1947, vanh filosofian kandidaatti, lääketieteen tohtori, piirilääkäri Sannfrid Theostron Hällström ja Anna Katarina Lovisa Hällström. - Ylioppilas Mikkelin lyseosta 9.6.1887. Lääketieteen kandidaatti 1893, lääketieteen lisenssiaatti 1898, lääketieteen tohtori 1907. Kunnan- ja sairaalanlääkäri, viimeksi Savonlinnan yleisen sairaalan lääkäri 1913-36 ja Savonlinnan synnytyslaitoksen omistaja ja lääkäri 1914-38. Kunnallismies.

VI Lapsia:

1. Heikki Valio Hällström s. Mäntyharju 19.1.1898, k. Helsinki 15.11.1898.
2. Arvo Juhani Hällström s. Mäntyharju 13.10.1899, k. Helsinki 19.1.1920.
3. Anni Elina Helasvuo s. Heinola 8.5.1901, k. Helsinki 11.2.1994. - Musiikinopettaja.
4. Jorma Taneli Helasvuo s. Heinola 25.5.1903.
5. Taina Tellervo Helasvuo s. Heinola 8.12.1904.
6. Kerttu Kaarina Hällström s. Heinola 7.6.1907, k. Kuopio 17.10.1911.
7. Kaarlo Antero Helasvuo s. Heinola 30.11.1909.
8. Veikko Olavi Helasvuo s. Savonlinna 2.10.1916, k. 17.7.1993.

VI Jorma Taneli Adolfinpoika Helasvuo Vanhemmat s. Heinola 25.5.1903. Lääninrovasti, Keravan kirkkoherra, Kerava.
    Puoliso 29.3.1832 Anna Milka Elisabet Rainio, Helasvuo s. Merimasku 4.12.1900, k. Kerava 3.3.1989, vanh Robert Söderbom ja Lydia Nyman. - Räisälän kansanopiston talousopettaja ja apulaisjohtaja.

VII Lapsia:

1. Heikki Johannes Helasvuo s. Räisälä 16.5.1933.
2. Liisa Kaarina Helasvuo s. Räisälä 10.2.1935.
3. Erkki Olavi Helasvuo s. Räisälä 30.9.1936.
4. Hannu Taneli Helasvuo s. Räisälä 28.8.1939.

VI Taina Tellervo Adolfintytär Helasvuo, Juntunen Vanhemmat s. Heinola 8.12.1904. - Filosofian maisteri ja kansakoulunopettaja Helsingissä.
    Puoliso Savonlinna 29.12.1935 Arvo Erland Juntunen s. Kajaanin mlk 6.10.1905, k. Helsinki 24.12.1980, vanh Juho Emil Juntunen ja Ida Maria Tervonen. - Kansakoulunopettaja.

VII Lapsia:

1. Kaisu Maria Juntunen s. Helsinki 4.1.1937.
2. Olli Juhani Juntunen s. Helsinki 9.1.1939.
3. Seppo Arvo Pellervo Juntunen s. Helsinki 19.1.1942. - Varatuomari Helsigissä.
4. Markku Hannes Juntunen s. Helsinki 13.1.1952.

VI Kaarlo Antero Adolfinpoika Helasvuo Vanhemmat s. Heinola 30.11.1909. - Filosofian maisteri ja sosiaalineuvos Helsingissä.
    Puoliso Kulosaari 12.8.1940 Siiri Maria Elisabet Järnefeld, Helasvuo s. 9.12.1911. - Lastentarhanopettaja.

VII Lapsia:

1. Antero Armas Juhani Helasvuo s. Helsinki 19.6.1941.
2. Esa Matti Helasvuo s. Helsinki 9.3.1945.
3. Heidi Elina Helasvuo s. Helsinki 1.7.1946.
4. Pekka Taneli Helasvuo s. Helsinki 1.8.1948.

VII Antero Armas Juhani Kaarlonpoika Helasvuo Vanhemmat s. Helsinki 19.6.1941. - Suomentaja.
    Puoliso 1:o Helsinki 10.12.1981 Juliana Amalia Louisa Ong A Ban, Helasvuo s. Rotterdam, Hollanti 25.1.1936, k. Helsinki 17.6.1987.
    Puoliso 2:o Helsinki 31.3.1989 Tuula Helena Tetri Pöyhönen, Helasvuo s. Helsinki 5.1.1950. - Arkkitehti.

VIII Lapsia:

1. Siiri Missouri Helasvuo s. Espoo 12.10.1973.

VII Esa Matti Kaarlonpoika Helasvuo Vanhemmat s. Helsinki 9.3.1945. - Pianisti ja säveltäjä. On esiintynyt sekä soolopianistina että monissa jazz-yhtyeissä. Hän on säveltänyt jazz- ja rock-sävyistä näyttämö näyttämö- ja elokuvamusiikkia.
    Puoliso 9.12.1967 Pirjo Sisko Kaarina Kakkuri, Helasvuo s. Helsinki 17.1.1947. - Musiikinopettaja, rehtori.

VIII Lapsia:

1. Susanne Kaarina Helasvuo s. Helsinki 24.5.1968.
2. Timo Johann Sebastian Helasvuo s. Espoo 2.4.1979.

VII Heidi Elina Kaarlontytär Helasvuo, Kajander Vanhemmat s. Helsinki 1.7.1946. - Taiteilija.
    Puoliso Helsinki 12.2.1967 Jouko Kalevi Kajander s. Loviisa 5.8.1943. - Insinööri, markkinointipäällikkö.

VIII Lapsia:

1. Laura Elina Kajander s. Helsinki 23.9.1967.
2. Irja Ellen Kajander s. Helsingin mlk 31.5.1970.

VII Pekka Taneli Kaarlonpoika Helasvuo Vanhemmat s. Helsinki 1.8.1948. - Kapellimestari.
    Puoliso 6.6.1969 Seija Inkeri Airola, Helasvuo s. Helsinki 14.3.1947. - Rakennuspiirtäjä.

VIII Lapsia:

1. Ville Aleksanteri Helasvuo s. Helsinki 29.3.1971, k. Fuengirola, Espanja 29.7.1991.
2. Vappu Adalmiina Helasvuo s. Vantaa 28.11.1978.

VI Veikko Olavi Adolfinpoika Helasvuo Vanhemmat s. Savonlinna 2.10.1916, k. 17.7.1993. - Sibelius-Akatemian lehtori 1948-59, vararehtori 1959, rehtori (prof.) 1971-81. - Teoksia: Sibelius and the Music of Finland 1952, 2. painos 1961, Musiikin historia 1953, Kuorolaulun vaiheet 1963.
    Puoliso Helsinki 9.6.1943 Maili Dolores Kourujärvi (Karlström), Helasvuo s. Rauma 8.11.1913, isä Erik-William Karlström, Kourujärvi. Pianisti, Sibelius-Akatemian lehtori.

VII Lapsia:

1. Outi Kaarina Helasvuo s. Helsinki 1.5.1944.
2. Eeva Annika Helasvuo s. Helsinki 7.2.1946.
3. Mikael Johannes Helasvuo s. Helsinki 23.7.1948.
4. Laura Henrika Helasvuo s. Helsinki 1.12.1950.

VII Mikael Johannes Veikonpoika Helasvuo Vanhemmat s. Helsinki 23.7.1948. - Huilutaiteilija. Helasvuo on vuodesta 1976 ollut Radion sinfoniaorkesterin soolohuilistina ja vuodesta 1977 Sibelius-Akatemian huilumusiikin lehtorina.
    Puoliso Helsinki 1.4.1972 rja Marita Sjöman, Helasvuo s. Helsinki 10.12.1946. - Lehtori.

VIII Lapsia:

1. Sonja Petronella Helasvuo s. 21.12.1973.
2. Kristo Heemuel Helasvuo s. 31.10.1975.

V Helmi Danielintytär Åkerman, Kuusisto Vanhemmat s. Viipuri 14.10.1876, k. Pirkkala 22.2.1920. - Ylioppilas Helsingin Suomalaiseta Yhteiskoulusta 14.6.1895.
    Puoliso Taipalsaari 29.6.1899 Antti William Granholm, Kuusisto (hänen 1. aviossaan) s. Ullava 10.10.1875, k. Helsinki 16.3.1947, vanh kansakoulunopettaja Anders Granholm ja Johanna Lovisa Videnoja. - Ylioppilas Viipurin Klassillisesta Lyseosta 1894. Filosofian kandidaatti 1898. Teologinen erotutkinto, vihitty papiksi 1901. Teologian tohtori h.c. 1942. Opettaja Virolahden Kansanopistossa 1899. Kirkkoherranapulainen Viipurin suomen-ruotsalaisessa srk:ssa 1901. Virallinen apulainen Helsingin suomen-ruotsalaisessa srk:ssa 1903, eteläisen suomen srk:ssa 1906, kappalainen siellä 1908. Uskelan kirkkoherra 1916. Savonlinna-Säämingin kirkkoherra ja tuomiorovasti 1920. Helsingin pohjoisen suomalaisen, sittemmin Keski-Helsingin srk:n kirkkoherra 1926. Keski-Helsingin srk:n kirkkoherra 1926.
    Antin 2. puoliso Helsinki 6.4.1931 Siiri Kaarina Järnefeld s. Helsinki 13.12.1901, k. siellä 14.4.1977, vanh Armas Gideon Järnefelt ja Siiri Kerstin Järnefeld.

VI Lapsia:

1. Paavo Antero Kuusisto s. Helsinki 4.10.1900, k. 30.11.1981.
2. Helvi Kuusisto s. Helsinki 24.3.1902, k. 15.5.1995.
3. Hanna Kuusisto, Korte s. Helsinki 7.7.1903, k. 9.3.1981.
4. Taneli Kuusisto s. Helsinki 19.6.1905, k. siellä 30.3.1988.
5. Armo Päiviö Kuusisto s. Rautalampi 9.7.1906, k. 6.3.1940.
6. Viljo Eljas Kuusisto s. Helsinki 13.1.1908, k. Lahti 30.1.1999.

1. Kirsti Kaarina Kuusisto s. .

VI Paavo Antero Antinpoika Kuusisto Vanhemmat s. Helsinki 4.10.1900, k. 30.11.1981. - Ylioppas 1919, lääketieteen kandidaatti 1924, lisenssiaatti 1932. Opintomatkoja Yhdysvaltoihin 1949, Englantiin 1952. - Savitaipaleen ja Lemin kunnan-lääkääri 1932-39. Viipurin kaupungin kansakoulun lääkäri 1939-40. Suomen huollon lääkäri 1940-50. Lääkintöhallituksen vt. sairaahoidon tarkastaja 1944-46, vt. lääkintöneuvos 1946 ja 1948. - Mannerheimliiton ylilääkäri 1945-49. Suomen punaisen ristin keskushallinnon lääkäri 1946-. Yhteiskunnallisen korkeakoulun tuntiopettaja 1947-. UNRRA-toimikunnan lääkäriasiantuntuntija 1946, Ulkomaisen avun toimikunnan 1947-50. Helsingin kaupungin terveydenhuoltolääkäri 1950-. Reumaliiton sihteeri 1952-. - Mannerheimliiton Savitaipaleen os. puheenjohtaja 1934-39, lastenkotikomitean jäsen 1946-47, Yhdistyneiden kansakuntien lastenavun rahaston Suomen toimikunnan 1947-52. - VR. 4 m. k. - Harrastukset: musiikki.
    Puoliso 1.7.1928 Myrtha Salome Lindeberg s. Helsinki 15.4.1907, k. 9.7.1986, vanh liikemies Hjalmar Wilhelm Lindeberg ja Huda Emilia Wallin.

VII Lapsia:

1. Pekka Antero Kuusisto s. 1932.
2. Milja Myrtha Kuusisto s. 1934.
3. Paula Kuusisto s. 1944.

VI Hanna Antintytär Kuusisto, Korte Vanhemmat s. Helsinki 7.7.1903, k. 9.3.1981.
    Puoliso 20.3.1932 Heikki Eero Juhani Forstadius, Korte s. 22.7.1905, k. 28.11.1938, vanh Juhani Emil Forstadius ja Hilda Penttinen.

VII Lapsia:

VI Taneli Antinpoika Kuusisto Vanhemmat s. Helsinki 19.6.1905, k. siellä 30.3.1988. - Ylioppilas Savonlinnan lyseosta 1923. Filosofian kandidaatti 1928, filosofian maisteri 1936. Opiskeli Helsingin konservatoriossa Ilmari Hannikaisen, Erkki Melartinin ja Elis Mårtensonin oppilaana 1923–35. Sävellys- ja urkudiplomi 1935. Opintomatkoja Keski-Eurooppaan viidesti 1934-53, mm. Pariisi, Leipzig ja Stuttgart, Yhdysvaltoihin 1960.
    Suomalaisen Oopperan kuoronjohtaja 1936–39. Helsingin pohjoisen suomalaisen seurakunnan Töölön kirkon urkuri ja laulunjohtohtaja 1930. Töölön seurakunnan urkuri 1943–63. Yleisradion musiikkipäällikön apulainen 1936-39 ja 1940-41. Suomen oopperan kuoronjohtaja 1942-46. Viipurin Lauluveikkojen kuoronjohtaja 1945–51. Opetti Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1948 ja toimi kirkkomusiikkiosaston johtajana 1955–57, akatemian vararehtorina 1956–59, rehtorina ja professorina 1959–71.
    Säveltänyt yksin- ja kuorolauluja, liturgista musiikkia, piano- ja urkukappaleita, kamarimusiikkia, orkesterikappaleita, kantaatteja, elokuvamusiikkia ym. Sävellys-ensikonsertti 1933. Pianolle sävelletty C-duuri-sonatiini 1933. Sinfoninen balladi Laatokka 1944. Toccata orkesterille 1953. Kenties kuuluisin hänen sävellyksistään on Uuno Kailaan runoon tehty virsi 584 Siunaa ja varjele meitä (Suomalainen rukous) 1939. Esiintyi konserttipianistina urkurina ja säestäjänä.
    Opetustyö jätti säveltämisen taka-alalle, mutta musiikkikirjoittajan ura oli tuottelias: Hän oli Suomen Sosialidemokraatin musiikin arvostelija 1927-29, Suomenmaan 1930-33, Suomen Yleisradio-Radiomaailman 1931-32 ja kirjoitti muun muassa arvosteluja Uuteen Suomeen 1952–56.
    Kirkolliskokouksen 1958 asettama kirkkokäsikirja -komitean jäsen, valtion taidekomitean 1962-65, sotilassoittotoimikunnan puheenjohtaja 1962-64. Uuden suomalaisen koraalikirjan, Musiikin tietokirjan ja Messusävelmistön toimituskunnan johtaja. Musiikin toimituskunnan 1933-51. Uuden Musiikkilehden 1954-57. Valtion säveltaide-lautakunnan jäsen 1945-65, puheenjohta 1960-65. Anni ja Antti Niklanderin säätiön hallituksen varapuheenjohtaja 1952-56, puheenjohtaja 1956-76. Suomen säveltaiteen 1. puheenjohtaja 1953-59. Sibelius-seuran hallituksen varapuheenjohtaja 1958-73. Suomen säveltaiteen tukisäätiön halllituksen puheenjohtaja 1958-. Kirkon musiikkitoimikunnan varapuheenjohtaja 1961-70. Kirkkomuusikkovirkojen selvittely toimikunnan jäsen 1967-72. Euroopan musiikkikorkeakoulun 1. hallituksessa 1967-72. - Kyrkomusikerföreningenin kunniajäsen 1958, kamarikuoro Cantemuksen 1965, Sibeliusakatemian oppilaskunnan 1971, Jyväskylän konservatorion 1969, Satakunnan killan 1976, Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian 1967. Dir. musices 1944. Teologian kunniatohttori 1967. Presidiumin 1969-72, kunniajäsen 1972. - SL K, O ar. I. Wihurin kunniapalkinto 1966.
    Nils-Eric Ringbomin väitöskirja Über die Deutbarkeit der Tonkunst 1955 sai alkunsa Kuusiston ja Ringbomin keskusteluista. Julkaisut: mm. Kaiu, kannel, Nuorten virsiaarre, Kirkkolauluja, Koraalialkusoittoja I-, In dulci jubilo (Lauri Solanterän kanssa), esseekokoelma Musiikkimme eilispäivää 1965. - Pro Finlandia-mitali 1950, professorin arvonimi 1959. Teologian kunniatohtori Helsingissä 1967. Viipurin Lauluveikkojen kuoron kunniajäsen 1992.
    Puoliso 14.4.1929 Taimi Helmi Kyllikki Valtonen s. Eura 3.12.1901, k. 2000, vanh kauppias Johan Wilhelm Kordelin ja Olivia Grönlöf. - Laulajatar, hammaslääkäri.

VII Lapsia:

1. Helmi Irma Irmeli* Kaarina Kuusisto, Niemi s. Helsinki 3.2.1931, k. Sauvo 27.5.2008.
2. Ilkka Taneli Kuusisto s. Helsinki 26.4.1933.
3. Anja Kyllikki Kuusisto, Suojasalmi s. Helsinki 1937.
4. Marja-Tuulikki Kuusisto, Närhinsalo s. Helsinki 16.10.1945.

VII Helmi Irma Irmeli* Kaarina Tanelintytär Kuusisto, Niemi Vanhemmat s. Helsinki 3.2.1931, k. Sauvo 27.5.2008. - Teatterin ja kirjallisuuden tutkija ja kirjallisuustieteen professori Turun yliopistossa. - Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja ja opetusministeriön kulttuuriosaston ylijohtaja. Finland Festivalsin puheenjohtaja ja sen neuvottelukunnan jäsen. Oli erityisesti teatteritutkimuksen uranuurtaja. Hänen johtamansa komitea rakensi teattereiden, museoiden ja orkesterien valtionosuusjärjestelmän. Myös vapaat teatteriryhmät alkoivat saada julkista rahoitusta.
    Puoliso 1953 Mikko Ilmari Niemi s. Turku 13.9.1929, k. 1999, vanh sähköteknikko Aimo Nestor Niemi ja Esteri Emilia Lehto. - Ylioppilas 1948, lääketieteen kandidaatti 1951, lisenssiaatti 1955, lääketieteen ja kirurgian tohtori 1958 (Hki). Opintomatkoja Englantiin 1958-59, Ruotsiin 1965-66. Työterveyslaitoksen fysiologi 1956-57, Helgingin yliopiston anatomian laitoksen assistentti 1956-60, patologian anatomian laitosen 1960-63, mikroskooppi anatomian dosentti 1960-, patologisen anatomian 1964-, Turun yliopiston anatomian professori 1965-95:
    Loi Turun yliopistoon kansainvälisesti tunnetun miesten hedelmällisyyden tutkimuskeskuksen, spermanäytteiden palvelututkimuslaitoksen ja spermapankin. Opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeosaston osastopäällikkö 1973-, Tampereen yliopiston lääketieteen tiedekunnan vanhempi dekaani 1972-73. Hoiti professorin virkaa Kuala Lumpurin yliopistossa.
    Valtion lääketieteen toimikunnan sihteeri 1961-65, korkeakoulun neuvoston puheenjohtaja 1972-73, Työterveys-säätiön hallituksen puheenjohtaja 1972-76, Veikkaus Oy:n johtokunnan jäsen 1911-. Julkaisuja: Cytophotometry by Silver Analysis of Photomicrographs (väitösk.) 1958, Solubiologia (L.K. Korhosen kanssa) 1969. Sosialidemokraatti. - Harrastukset: lampaanhoito Sauvossa.

VIII Lapsia:

1. Jaana Niemi s. Turku 1954.
2. Tiina Niemi s. Turku 1955.
3. Veli-Mikko Niemi s. Turku 1961.

VII Ilkka Taneli Tanelinpoika Kuusisto Vanhemmat s. Helsinki 26.4.1933. - Kanttoriurkuri 1954, musiikinopettaja Sibelius-Akatemiasta 1958. Sävellystä opettivat mm. Aarre Merikanto ja Nils-Eric Fougstedt. Yleisradion apulaismusiikkipäällikkö 1960–63, Meilahden seurakunnan kanttori-urkurina 1963–72, Suomen kansallisoopperan pääjohtaja 1984–92. Suomen kansallisoopperan kuoronjohta 1963–65, Helsingin kaupunginteatterin kapellimestari 1965–68 ja 1971–75, Musiikki Fazerin taiteellinen johtaja 1982–84, Klemetti-opiston rehtori 1969–71, Radion sinfoniakuoron johtaja 1968–77 ja Sibelius-Akatemian lehtori 1975–84.
    Säveltänyt muun muassa oopperoita, kuten Muumiooppera 1974, Pierrot ja yön salaisuudet 1991 ja Miehen kylkiluu 1977. Hänen säveltäjäntyölleen on ominaista musiikillisten raja-aitojen yli hyppiminen. Mieskuoro Laulu-Miehet julkaisi 95-vuotisjuhlakonsertissaan 2009 Taneli ja Ilkka Kuusiston mieskuoromusiikkia sisältävän tallenteen Kuusisto. Professorin arvonimi 1992.
    Puoliso 1953

VIII Lapsia:

1. Jaakko Ilkka Kuusisto s. Helsinki 17.1.1974. Viulisti, säveltäjä ja kapellimestari.
2. Pekka Taneli Kuusisto s. Espoo 7.10.1976. Tunnetuimpia suomalaisa viulisteja.

VII Marja-Tuulikki* Tanelintytär Kuusisto, Närhinsalo Vanhemmat s. Helsinki 16.10.1945. - Valmistui pianonsoiton opettajaksi Sibeliusakatemiasta. Joutsenon ja Lappeenrannan musiikkiopistojen pianonsoiton opettaja, Lappeenrannan laulukilpailun toiminnanjohtaja ja kaupunginorkesterin intendentti. Suomen Kansallisoopperan taiteellinen suunnittelupäällikö. Lisäksi kaikilla asuinpaikkakunnillaan hän on on ollut pianonsoitonopettaja, kuoronjohtaja ja arvostettu maakuntalehtien musiikkikriitikko. - Lappeenrannan Killan Pro Lappeenranta -mitali 28.3.2004.
    Puoliso Närhisalo

VIII Lapsia:

1. Matti Närhisalo - Huilisti.

VI Armo Päiviö Antinpoika Kuusisto Vanhemmat s. Rautalampi 9.7.1906, k. kaatui Pitkärannan Petäjäsaari 6.3.1940, kranaattitulessa ja jäi kentälle. Siunattu Helsingissä. - Ylioppilas Savonlinnan lyseosta 1925, kirjoittautui ml-os. sl 1925 (SavO). Filosofian kandidaatti (eläint.) 1930, filosofian maisteri 1932, kasvatusopin tohtori 1937, lintutieteen väitöskirja julkaistu kuoleman jälkeen. Savonlinnan lyseon luonnonhistorian ja maantieteen vanhempi lehtori 1932-. - Suomen lintutieteellisen yhdistyksen sihteeri 1928-29, Ornis Fennican toimituskunnan jäsen 1931, Ylioppilaslehden johtokunnan jäsen 1929-30, Savonlinnan ja Helsingin sk.
    Varusmiespalvelu 1931-32 KKK/SVK, RUK 22 (kk krh), Hamina, resesrvin vänrikki 1932, luutnantti 1940. Talvisota kk-joukkueenjohtaja ja komppanian varapäällikkö; Kollaanjoki, Impilahti, Hippola, Hippolanjärvi-Ruokolahti, Pitkärannan saaristo.
    Puoliso 1935 Hilkka Hellikki Lumme, vanh ehkä vahtimestari David Aleksi Lumme ja Hilma Amanda Nummela.
    Hilkan 2. puoliso ehkä 1943 Eero Tuomas Paavola s. Luopioinen 15.1.1916, k. 15.2.2003 - Metsäopiston johtaja ja metsäneuvos, Lammi.

VII Lapsia:

1. Poika Kuusisto s. .
2. Tytär Kuusisto s. .

VI Viljo Eljas Antinpoika Kuusisto Vanhemmat s. Helsinki 13.1.1908, k. Lahti 30.1.1999. - Ylioppilas 1926. Lääketieteen kandidaatti 1932 ja lisenssiaatti 1938. Hermo- ja mielitautautien erikoislääkäri 1948. Opintomatka Ruotsiin 1937. - Mikkelin piirimielisairaalan alilääkäri 1939-40, Kellokosken sairaalan 3. alilääkäri 1940-46, Tuusulan aivovammasairaalan lääkäri 1946-47, Lapinlahden sairaalan apulaislääkäri 1947-48, Kellokosken sairaara 1. alilääkäri 1948-49, apulaisylilääkäri 1949-53, Halikon piirisairaalan ylilääkäri 1953-. - VR. 3 ja 4 m. k. - Harrastukset: musiikki.
    Puoliso Marja Sirkka Margareta Forstén, Karajärvi, Kuusisto s. 3.12.1917, k. 6.7.1974, vanh tilanomistaja Karl Ragnar Forstén ja Anna af Hällström.

VII Lapsia:

1. Anna-Liisa Kuusisto, Kärki s. 1942.
2. Heikki Kuusisto s. 1957.

V Lauri Danielinpoika Åkerman, Voipio Vanhemmat s. Viipuri 9.12.1879, k. Taipalsaari 28.6.1927. - Ylioppilas Viipurin Klassillisesta Lyseosta 1898. Lakitieteen kandidaatti 1904. Varatuomari 1906. Opintomatka Saksaan. Savonlinnan tuomiokapitulin sihteeri 1911. Viipurin hovioikeuden asessori 1913 ja hovioikeudenneuvos 1914. Sai pyynnöstä eron 1917, kun venäläisten viranomaisten erottamat virkamiehet saivat palata hovioikeuteen. Nimitettiin jälleen asessoriksi 1917 ja hovioikeudenneuvokseksi 1919. Iisalmen tuomiokunnan tuomari 1920-27. Korkeimman oikeuden apujäsen 1923-27. Eduskunnan työväenasiainvaliokunnan sihteeri 1909. Viipurin kaupungin köyhäinhoitohallituksen jäsen 1919-20. Iisalmen kaupunginvaltuuston jäsen ja varapuheenjohtaja 1922. Kirkkoneuvoston jäsen Viipurissa 1917-20 ja Iisalmessa 1922. Suomen Kirkon Seurakuntatyön Keskusliiton valtuuskunnan jäsen 1917-27. Kirkolliskokouksessa 1918 Viipurin ja 1923 Iisalmen rovastikunnan edustaja.
    Iisalmessa asuessaan liittyi herännäisyyteen ja toimi seurapuhujana. Helsingin Seuratupayhdistyksen perustajia ja johtokunnan jäsen 1925-27. - Harrastukset viulunsoitto. Julkaissut oikeudenkäyntiä ja kirkollisia aiheita koskevia artikkeleita sekä hartauskirjoituksia aikakaus- ja sanomalehdissä.
    Puoliso 1:o Mäntyharju 8.7.1911 Helmi Johanna Saarinen s. Spankkova, Inkerinmaa 1.6.1887, k. Savonlinna 8.5.1912, vanh rovasti Juho Saarinen ja Selma Maria Broms. Ylioppilas Viipurin Suomalaiseta Jatko-opistosta 1908. Opiskeli Helsingin Yliopistossa alempaa hallintotutkintoa varten.
    Puoliso 2:o Parikkala 14.9.1916 Elna Lovisa Teittinen, Voipio s. Joensuu 21.4.1886, k. Helsinki 23.5.1960, vanh Kaarlo Antero Teittinen ja Anna Emilia Sillfors. - Ylioppilas Helsingin Suomalaiseta Yhteiskoulusta 1905. Filosofian kandidaatti 1911, filosofian maisteri 1914. Opintomatkoja Saksaan ja Ranskaan. Joensuun Yhteiskoulun saksan, ranskan ja englannin kielen opettaja 1911-16. Tuntiopettaja Viipurin Suomalaisessa Tyttökoulussa 1917-20, Helsingin Toisessa Suomalaisessa Tyttökoulussa 1927-31, Suomalaisessa Normaalilyseossa 1927-29, Tyttölukiossa 1929-30. Otavan Ison Tietosanakirjan korrehtuurin tarkastaja (erit. vieraat kielet) 1931-39. Suomensi useita kirjoja, mm. Wirâen, Esikartanoissa III; Björkqvist, Eros ja persoonallisuus; Mangs, Ihmisiä taistelun helteessä; Podmaniczky, Vapautettu elämä.

VI Lapsia:

1. Pentti Johannes Voipio s. Savonlinna 8.5.1912, k. Helsinki 6.12.2001.
2. Kuolleena syntynyt poika s. Savonlinna 8.5.1912.
3. Rauha Voipio-Vaalas s. Viipuri 12.7.1917, k. Helsinki 2.9.2010. Vuonna 1946 lähetyskurssilta valmistunut nuorien teologien joukko suuntasi Ambomaalle. Lähes puoli vuotta kestänyt matka purjelaiva Vikingillä vei kuukausiksi avomerelle ja koviin myrskyihin. Lähetystyö oli kutsumustyötä: palkka maksettiin taskurahaluonteisena neljä kertaa vuodessa, lomalle Suomeen päästiin noin viiden vuoden välein. Rauhan sadat kirjeet kotimaahan ovat ainutlaatuinen dokumentti Namibian oloista 1940-luvulta 1970-luvulle asti.
       Toimittuaan opettajana Ambomaalla Voipio sai kutsun pappisseminaarin opettajaksi. Työ jatkui korkeakoulutasoisessa kirkkojen yhteisessä Paulineumissa Otjimbinguessa. Saksalaiset työtoverit oudoksuivat aluksi naista dosenttina, mutta pian Rauha valittiin oppilaitoksen rehtoriksi. Opetustyön ohessa hän toimitti afrikaansinkielistä teologista kirjallisuutta ja kirjoitti siirtotyöläisten asemaa käsittelevän kirjan, joka apartheidin maassa päätyi lehtiotsikoihin: "Valkoisen naisen aivot kaivostyöläisten lakon takana". Lähetystyöntekijät olivat namibialaisille merkittävä tuki maan demokratian ja itsenäisyyden rakentamisessa. Viime syksynä Suomessa vieraillessaan Ondonga-heimon kuningas halusi ehdottomasti tavata vanhan opettajansa Rauha Voipion. Hän palasi Suomeen 1974.
       Rauha toimi Suomen Lähetysseuran Lähetysopistossa opettajana ja rehtorina sekä Helsingin yliopistossa bantukielten lehtorina ja dongan kielen opettajana. Luonteeltaan valoisana ihmisenä Voipio-Vaalas koki iloisen, leikinlaskuun taipuvaisen namibialaiskulttuurin tutuksi. Vakava kutsumustietoisuus yhdistyneenä lämpimään huumorintajuun teki hänestä rakastetun hahmon niin työssä kuin suvun kesken.
       Puoliso 1983 Pauli Vaalas s. 12.10.1906. - Rovasti.
4. Kaarlo Lauri Voldemar Voipio s. Iisalmi 12.3.1919, k. 2002.
5. Voitto Immanuel Voipio s. Iisalmi 21.3.1921.
6. Jaakko Eenok Voipio s. Iisalmi 3.1.1923, k. Helsinki 18.4.2008.

VI Pentti Johannes Laurinpoika Voipio Vanhemmat s. Savonlinna 8.5.1912, k. Helsinki 6.12.2001, haudattu Taipalsaari. - Ylioppilas Helsingin normaalisyseosta 1930. Lakitieteen sisenssiaatti 1937. Suojärven Tuomiokunnan tuomari. Korpiselän ja Soanlahden piirin nimismies 1.9.1939. Ylimääräinen reviisori Viipurin lääninhallituksessa Kotkassa 1940. - Helsingin raastuvanoikeuden oikeusneuvosmies 1951-. - Asevelvollisuus Laatokan rannikkotykistössä.
    Pentillä oli yksi harrastus ylitse muiden, sukututkimus. Hän teki kaksi elämäntyötä, tuomarin virkauran sekä sen ohessa yli 70 vuotta kestäneen sukutukijan uran. Jo nuorena Pentti oli kiinnostunut sukututkimuksesta. Hän muisteli astuneensa Valtionarkiston, nykyisen Kansallisarkiston, vanhaan tutkijasaliin ensimmäisen kerran 18-vuotiaana. Isänpuoleisen Åkerman-sukunsa Pentti jäljitti 1600-luvun puoliväliin saakka Ruotsin Boråsiin. Hän teki sukututkimuksen, kokosi sukutoimikunnan ja toimitti sukulehteä. Viimein tulokset julkaistiin sukututkimusseuran lehdessä. Oman suvun tutkimisen lisäksi harrastus laajeni koskemaan sukututkimusta yleisemminkin. Pentin kynästä on lähtenyt lukuisa määrä artikkeleita ja käytännön neuvoja esimerkkeineen alan lehtiin. Hänen pari vuosikymmentä kestänyt päätyönsä sukututkimuksen alalla oli vuonna 1994 ilmestynyt kartoitus kaikista Kekkos-suvuista. "Kekkoset Suomen asuttajina" on selvitys, jossa sukututkimus laajenee väestö- ja sosiaalihistorialliseksi tutkielmaksi.
    Europaeus-suvun tutkimiseen Pentti antoi oman panoksensa varhaispolvien selvittämisessä ja hän erityisesti avusti "Liperin rovasti Anders Josef Europaeus" -kirjan aineiston hankkimisessa. Henkilökohtaisesti Pentille oli tärkeä hänen viimeiseksi julkaisukseen jäänyt suuri työ, äidin puoleisen isoisänsä Juho Saarisen sukuselvitys, sekä hänen perheensä kirjeenvaihtoon pohjautuva kertomus "Katovuosista kumousvuosiin" ja "Kirjeitä Inkerinmaalta ja Pietarista ja Suomesta".
    Vuonna 1966 syntyi Pentin ja Pirkon ensimmäisen lapsenlapsi, Ville. Samalla Pentistä tuli Vaari. Toistakymmentä lastenlasta oppi tuntemaan hänet Vaarina, joka jakeli aina omaperäisiä ja mieleenpainuvia Vaarin neuvoja sekä elämänviisauksia.
    Pentti kuoli rauhallisesti läheisten ympäröimänä Helsingissä Laakson sairaalassa itsenäisyyspäivänä 2001, kirkkaana talvipäivänä, itsenäisen Suomen siniristilippujen liehuessa. Hänet laskettiin Taipalsaaren sukuhautaan isänsä ja isoisänsä vierelle. Pentti eli pitkän ja rikkaan elämän, lähes 90-vuotiaaksi. Se on paljon mieheltä, jota 18-vuotiaana pidettiin niin heikkona, ettei annettu henkivakuutusta.
    Puoliso Sortavala 26.12.1939 Birgitta (Pirkko) Maria Hällström, Pankakoski, Voipio s. Helsinki 21.9.1914, vanh filosofian maisteri Sortavalan Seminaarin lehtori ja johtaja Karl Herman Hällström, Pankakoski ja Selma Sofia Kristina Europaeus, Äyräpää. - Filosofian kandidaatti, englanninkielen lehtori.

VII Lapsia:

1. Heikki Johannes Voipio s. Jyväskylä 14.9.1941.
2. Jukka Taneli Voipio s. Helsinki 4.10.1944.
3. Antti Lauri Voipio s. Helsinki 13.1.1846.
4. Risto Jaakko Voipio s. Helsinki 11.9.1948.

VII Heikki Johannes Pentinpoika Voipio Vanhemmat s. Jyväskylä 14.9.1941. - Filosofian maisteri.
    Puoliso 1:o, ero Marja Helena Sallinen, Voipio s. Vantaa 12.2.1944. - Terveydenhoitaja.
    Puoliso 2:o, ero Kaija Leena Kauppila, Voipio s. Turku 4.3.1951. - Yo-merkonomi.
    Avopuoliso 3:o Tina Taivaloja, Voipio

VIII Lapsia:

1. Ville Heikki Johannes Voipio s. Vantaa 6.7.1966.
2. Miikka Ilmo Antero Voipio s. Vantaa 2.8.1969.
3. Elna Laila Maria Voipio s. Turku 28.3.1983.
4. Inga Sinikka Henriikka Voipio s. Helsinki 29.6.1992.

VII Jukka Taneli Pentinpoika Voipio Vanhemmat s. Helsinki 4.10.1944. - Ye-everstiluutnantti.
    Puoliso 1967 Tuula Marjatta Nordström, Voipio s. Kajaani 21.6.1944. - Kenttäsihteeri.

VIII Lapsia:

1. Tiia Maria Voipio s. Helsinki 4.10.1965.
2. Jasu Jarkko Jukanpoika Voipio s. Helsinki 24.12.1968.
3. Titi Anna Jukantytär Voipio s. Helsinki 12.4.1970.

VII Antti Lauri Pentinpoika Voipio Vanhemmat s. Helsinki 13.1.1846. - Arkkitehti.
    Puoliso Kalajoki 31.12.1969 Eila Sinikka Tuura, Voipio s. Kalajoki 9.3.1947. - Röntgenhoitaja.

VIII Lapsia:

1. Piritta Eila Johanna Voipio s. Helsinki 25.8.1972.

VII Risto Jaakko Pentinpoika Voipio Vanhemmat s. Helsinki 11.9.1948. - Varatuomari, kirkkoneuvos.
    Puoliso Hamina 19.6.1971 Raili Kyllikki Väyrynen, Voipio s. Kuusankoski 18.8.1949. - Filosofian kandidaatti.

VIII Lapsia:

1. Annu Kristiina Voipio s. Helsinki 5.2.1975.
2. Lasse Johannes Voipio s. Helsinki 9.12.1977.
3. Jussi Kimmo Kristian Voipio s. Helsinki 2.3.1981.

VI Kaarlo Lauri Voldemar Laurinpoika Voipio Vanhemmat s. Iisalmi 12.3.1919, k. 2002. - Opiskeli Urkujen soittoa Sibelius-Akatemiassa. Hämeenlinnan kanttori ja säveltäjä.
    Puoliso Aili Margareta* Fabritius, Voipio s. 4.9.1925. - Hämeenlinnan varuskunnan päiväkodin opettaja 1964-85. Hän on säveltänyt useita lastenlauluja.

VII Lapsia:

1. Kirsti Voipio s. Hämeenlinna .
2. Lauri Voipio s. Hämeenlinna 1949. Sellotaiteilija. Opiskeli sellonsoittoa ensin Hämeenlinnan musiikkiopistossa David Rubinsteinin oppilaana ja Sibelius Akatemiassa Erkki Raution ja Arto Noraksen johdolla 1966-76. Lisäksi hän on osallistunut mm. Enrico Mainardin ja Mihail Homizerin mestarikurssille. Sijoittui 4. sijalle Turun sellokilpailussa 1972. Hän on esiintynyt orkestereiden solistina sekä soolo että kamarimuusikkona. Lauri on työskennellyt Tampereen konservatoriossa sellonsoiton lehtorina vuosina 1972-92 ja yliopettajana 1992 lähtien. Kotimaan konserttien lisäksi Lauri on esiintynyt muissa Pohjoismaissa, myös Saksassa, Belgiassa, Ukrainassa ja Sveitsissä.
3. Anja Helena Voipio-Mansnerus s. Hämeenlinna 9.2.1953. - Huilunsoiton lehtori, huilutaiteilija. Toteuttanut useita näyttämöllisiä huilukonsertteja Metropolia Ammattikorkeakoulussa.
       Puoliso Ilpo Mansnerus - Aloitti huilunsoiton Jyväskylässä Armas Liukkosen johdolla. Vuodesta 1960 hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa opettajanaan Juho Alvas ja aloitti musiikkitieteen, estetiikan ja filosofian opinnot Helsingin Yliopistossa. Vuosina 1963-1966 hän opiskeli Berliinissä Saksan valtion apurahan turvin, opettajinaan Aurele Nicolet ja Karlheinz Zöller. Berliinissä Mansnerus aloitti myös kapellimestariopintonsa ja jatkoi myöhemmin Helsingissä Jorma Panulan johdolla. Vuonna 1966 Ilpo Mansnerus sai paikan Radion Sinfoniaorkesterin soolohuilistina. Samana vuonna hän oli myös Jyväskylän ensimmäinen "Vuoden debytantti".
       Sibelius-Akatemian huilunsoiton lehtori 1968-78, Suomen Kansallisoopperan Kapellimestari 1976-1986 ja johti Savonlinnan oopperajuhlilla Lentävän Hollantilaisen esitykset vuosina 1981-85. Monia konsertteja Suomessa ja Pohjoismaissa sekä huilistina että Kapellimestarina. Vuodesta 1986 Ilpo Mansnerus on ollut vapaa taitelija.
4. Rauha Voipio s. Hämeenlinna .
5. Aino Margareta Voipio, Järvinen s. Hämeenlinna .
       Puoliso Pentti Juhani Järvinen

VI Voitto Immanuel Laurinpoika Voipio Vanhemmat s. Iisalmi 21.3.1921. - Ylioppilas Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta 1941. Teologian erotutkinto Helsingin yliopistossa 1949. Tampereen Kalevan kirkkoherra, rovasti. Kirjoittanut romaanin Vaara ohi, Helsinki 1945.
    Puoliso 1949 Ulla-Maija Tuuri, Voipio, s. , vanh Aleksi Tuuri ja Vieno Kullaa. - Filosofian maisteri.

1. Liisa-Maria Voipio, Voipio-Pulkki s. Helsinki 4.4.1955. - Lääketieteen ja kirurgian tohtori. Sosiaali- ja terveysministeriön terveyspalveluryhmän johtaja 2010-.
2. Juha Tuuri Immanuel Voipio s. Mikkeli 13.6.1957. - Helsingin yliopiston Biotieteellisen tiedekunnan professori.

VI Jaakko Eenok Laurinpoika Voipio Vanhemmat s. Iisalmi 3.1.1923, k. Helsinki 18.4.2008. Yksi Suomen johtavia vero-oikeuden asiantuntijoita. - Ylioppilas Helsingin Normaalilyseota 1941, lakitieteen kandidaatti ja lisenssiaatti 1954, oikeustieteen tohtori 1968 (Hki), varatuomari 1951. Tutkimustyötä Saksassa 1955, Ruotsissa 1957 ja Yhdysvalloissa 1964.
    Korkeimman hallinto-oikeuden notaari 1954-55, nuorenpi hallintosihteeri 1955-58, ylimääräinen hallintoneuvos 1969 ja hallintoneuvos 1971-72. Yhteiskunnallisen korkeakoulun, nykysin Tamreen yliopiston kunnallisoikeuden yliopettaja 1958-62, vero-oikeuden lehtori 1962-70, julkisoikeuden apulaisprofessori 1970. Kauppakorkeakoulun, nykyisin Helgingin kauppakorkeakoulun julkisoikeuden professori 1972-86, Helsingin yliopiston finanssioikeuden dosentti 1969-86. Sinä aikana hänen näkemyksensä vero-oikeudesta vaikutti merkittävästi talouselämään.
    Asevelvollisuus talvisodassa vapaaehtoisena. Jatkosodan alussa rajalla Imatran seudulla. Reserviupseerikoulu Niinisalossa ja marraskuussa 1941 vänrikkinä Maaselän rintamalle. Osallistui vuoden 1942 alkupuolella Krivin taisteluihin JR 5:n I pataljoonan riveissä. Oli keväällä jonkin aikaa Kuopion koulutuskeskuksessa ja siirtyi asemasodan vuosiksi Syvärin voimalaitoksen rintamalle JR 2:n I pataljoonaan. Osallistui kesällä 1944 vetäytymisvaiheen taisteluihin Aunuksessa, luutnantiksi ylennettynä. Haavoittui vaikeasti Rajakonnun–Manssilan tienoilla 1.7.1944. Hänen vasen jalkansa amputoitiin reidestä. Oli sotasairaaloissa syystalveen 1944, mutta pääsi marraskuussa 1944 jatkamaan jatkosodan aikana aloittamiaan oikeustieteen opintoja Helsingin yliopistossa. - Yliluutnantti 1957.
    Karjalaisen osakunnan kuraattori 1955, Helsingin ev.lut. srk. kirkkovaltuuston jäsen 1954-56, Tampereen 1966-71. Julkaisuja: mm. Verotapausten käsikirja I-II 1967, Verotuksen kiertämisestä (väitösk.) 1968, Peitelty voitonsiirto ja kunnallisverotus 1971, Liikeverotuksen ongelmia 1975 (2. p. 1976), Valittamisesta yliopistojen ja korkeakoulujen hallinnossa 1977. - VR 3 ja 4 mk., SL K, Svm. Keskustapuolueen jäsen.
    Eläkepäivinään hän suuntautui tutkimaan kirkkoa koskevaa lainsäädäntöä ja osallistui uuden kirkkolain valmisteluun. - Kirjoitti 1990-luvulla sotakokemuksistaan henkilökohtaisen tilityksen "Liian nuori sotaan" ja sodanjälkeisiltä vuosilta muistelmat "Vaaran vuosien ylioppilas". - Vaikeasti sotavammaisen monialainen osallistuminen, vaikuttaminen sekä opetus- ja tutkimustyö pohjasivat Elli-puolisolta saatuun tukeen.
    Puoliso 1956 Elli Kaarina Nevalainen, Voipio, vanh pankinjohtaja Matti Nevalainen ja Aili Elsa Maria Kakkinen. - Humanististen tiedeiden kandidaatti.

1. Kaisa Anna* Marjatta Voipio, Voipio-Lahti s. Helsinki 24.8.1958.
2. Timo Voipio s. 1961.
3. Sanna Voipio s. 1971.

V Onni Danielinpoika Åkerman, Voipio Vanhemmat s. Savitaipale 14.7.1881, k. Viipuri 23.10.1937. - Yiioppilas Viipurin Suomalaisesta Klassilliseta Lyseosta 1899. Oikeustutkinto 1904. Varatuomari 1907. Asianajaja Viipurissa 1907-13. Viipurin hovioikeuden notaari 1913, asessori 1913, hovioikeudenneuvos 1916. Sai pyynnöstä eron 1917, kun venäläisten viranomaisten erottamat virkamiehet saivat palata hovioikeuteen. Nimitettiin jälleen asessoriksi 1919 ja hovioikeudenneuvokseksi 1927. Korkeimman oikeuden apujäsen 1926-30. Oikeusneuvos 1930. Viipurin tuomiokunnan tuomari 1932. Jälleen oikeusneuvos 1935. Viipurin tuomiokunnan tuomari 1936.
    Aktiivinen jäsen Nuorten Nuijassa ylioppilasaikana ja Viipurissa. Wiipuri-lehden johtokunnan puheenjohtaja useita vuosia, ajoittain päätoimittaja. Viipurin kaupungin valtuuston jäsen 1911-13. Kristillisen Taideseuran Viipurin paikallisyhdistyksen puheenjohtaja 1922. Omisti Taipalsaaren pitäjän Jauhialan kylässä vuodesta 1912 Kirjamoinniemen tilan, jonka pellot raivasi suoraan metsästä, saaden aikaan mallikelpoisen maanviljelystilan. Laulusuomennoksia ja -sovituksia. - Harrastukset: musiikki, erityisesti kuorolaulu.
    Puoliso Taipalsaari 14.7.1905 Ida Kohonen s. Impilahti 6.6.1878, k. Lappeenranta 21.3.1959, vanh Mikko Mikonpoika Kohonen ja Anna Hirvonen. - Heinolan seminaari 1904. Opettaja Lappeen Haapajärven kansakoulussa 1904-05. Opettajan sijaisuuksia Viipurin kansakouluissa. Hoiti Kirjamoinniemen tilaa 1943-53. Viipurin naisyhdistyksen puheenjohtaja 1906-15. Viipurin yhteiskoulun johtokunnan jäsen 1909-26.

VI Lapsia:

1. Anni Voipio, Nylund s. Viipuri 10.7.1906, k. Helsinki 30.11.1983.
2. Väinö Voipio s. Viipuri 4.3.1908, k. Helsinki 20.11.1953.
3. Toini Voipio s. Viipuri 22.5.1910. - Arkistonhoitaja.
4. Iikko Voipio s. Viipuri 16.9.1912, k. 23.10.1943. - Agronomi.
5. Maija Voipio, Heiro s. Viipuri 1913, k. 27.8.1954.
6. Eevi Voipio, Cronvall s. Viipuri 1916, k. 2009.
7. Niilo Voipio s. Viipuri 10.5.1921.

VI Anni Onnintytär Voipio, Voipio-Nylund, Voipio-Juvas Vanhemmat s. Viipuri 10.7.1906, k. Helsinki 30.11.1983. - Ylioppilas 1925, filosofian kandidaatti ja maisteri 1929. Opinto- ja kongressimatkoja useisiin Euroopan maihin ja Yhdysvaltoihin. - Uuden Suomen toiminnan johtaja 1926-42, Vapaussodan Invaliidin päätoimittaja 1928-45, Suomen Punaisen Ristin 1930-50, Suomen Naisen 1932-40. Suomen Punaisen Ristin tiedoituspäällikkö 1942-50. Suomen ulkomaankauppaliiton julkaisuosaston päällikkö 1950-52. Suomen Punaisen Ristin naiskomitean jäsen 1943-48. Liike- ja virkanaisten 1. puheenjohtaja 1931-34 ja 1937-46, varapuheenjohtaja 1934-37. Liike- ja virkanaisten kansallisliiton puheenjohtaja 1946-. Mannerheimliiton liittoneuvoston jäsen 1939-. Allergiatutkimussäätiön hallituksen 1947-53. Helsingin kaupungin valtuuston jäsen 1948-, sairaalalautakunnan 1948-50, suomenkielisen kansakoulun johtokunnan 1951-, kirjastolautakunnan 1952-, kansanhuoltolautakunnan 1952-.
    Suomen sanomalehtimiesten 1. hallituksen jäsen 1948-. Naistoimittajakerhon puheenjohtaja 1946-50, Suomi-Ranska yhdistyksen hallituksen jäsen 1947-, varapuheenjohtaja 1952-. International Alliance of Women for Suffrage and Equal Citizens hipin johtokunnan jäsen 1937-39, The International Federation of Business and Professional Womenin puheenjohtajaneuvos 1937-47, liiton varapresidentti 1947-. - Julkaisut: Suomen Marsalkka 1942 (ruots.). - VR. 4 pun. r. k. Kokoomuksen jäsen.
    Puoliso 1:o Helsinki 4.10.1930, ero 1937 Georg August Nylund s. Helsinki 22.1.1894, k. siellä 22.11.1946, vanh Valtion rautateiden virkamies August Emil Nylund ja Helga Charlotta Josefina Cronström. - Hammaslääkäri.
    Puoliso 2:o Helsinki 17.12.1944, ero 1959 Martti Guseff, Juvas (hänen 2. aviossaan) s. Kuopio 17.9.1898, k. 30.6.1977, vanh Kihlakunnan tuomari Heliodorus Guseff ja Hanna Helena Levander.
    Martin 1. puoliso 20.3.1933 Astrid Milda Reponen s. Urjala 3.7.1905, k. Helsinki 12.11.1940. - Toimittaja ja Uuden Suomen ulkomaanosaston päällikkö.

VI Eevi Onnintytär Voipio Vanhemmat s. Viipuri 6.5.1916, k. Helsinki 5.7.2009. Pianotaiteilija - Ylioppilastutkinto 1934. Opiskeli pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa mm. Kerttu Bernhardin johdolla 1934–41 ja yksityisesti Timo Mikkilän johdolla 1950–57. Menestyksekkään ensikonserttinsa hän piti Helsingissä 1951. Konsertoi eri puolilla Suomea ja esiintyi Radion sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin sekä maamme useiden muiden kaupunginorkestereiden solistina ja kamarimuusikkona.
    Hän toimi myös yksityisenä pianonsoitonopettajana Helsingissä 1936–65. Sibelius-Akatemian opettajana ja lehtorina 1962–83. - Esiintyi miehensä kanssa duona eri puolilla Suomea, tekivät radionauhoituksia ja esiintyivät myös muun muassa Sibelius-viikolla. Hän oli myös monien ystävistä, taiteilijakollegoista ja solistivieraista koostuvien illalliskutsujen loistava emäntä. Eevi oli aina tyylikäs, huoliteltu ja elegantti. Hän nautti myös roolistaan lastenlasten ja heidän lastensa parissa.
    Puoliso 1938 Erik Johan Cronvall s. Helsinki 3.4.1904, k. siellä 5.9.1979, vanh soittotaiteilija Johan Arthur Cronvall ja Elfriede Vilhelmene Helene Krehm. - Ylioppilas 1924. Opiskelisi viulunsoittoa Helsingin musiikkiopistossa 1914-23. Opintomatkoja Pariisiin 1929, 1932 ja 1938 (opett. J. Boucherit ja L. Nauwinck), Berliiniin 1935, Wieniin 1956, 1959 ja 1964.
    Radio-orkesterin viulisti ja 1. konserttimestari 1927-53. Radion sinfoniaorkesterin kapellimestari 1944-70. Sibelius-kvartetin ensiviulu 1927-. Trio Linko-Cronvall-Selin jäsen 1933-60. Sibelius-akatemian viulun ja yhteissoiton opettettaja 1932-, lehtori 1952-74. - Helsingin yliopiston Uusmaalaisen osakunnan orkesterin johtaja 1926-46, Ylioppilaskunnan soittajien johtaja 1946-66, kunniajohtaja 1966. Kokkolan orkesterin johtaja 1972-74. Opettaja Wegelius-opiston kesäkursseilla 1957-67.
    Suomen muusikkojen 1. varapuheenjohtaja 1932, puheenjohtaja 1933-35. Suomen muusikkojen 1. ja Suomen kamarimusiikin seuran kunniajäsen. Johtanut orkestereja, konsertteja ja esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona kotimaassa, Berliinissä, Tallinnassa, Wienissä ja Skandinaviassa. Esiintynyt pohjoismaisilla musikkijuhlilla 1929-56. - Professori 1968. - Vääpeli. Helsingin kaupungin tunnustuspalkinto 1968. - PF-mit., SVR R, TDR R, KKK (20 v., 25 v. 30 v., 40 v.). Harrastukset: sakkipeli ja penkkiurheilu.
    Erikin 1. puoliso 1932 Aira Tuulikki Gustafsson s. 1932, k. 1936, vanh sahanhoitaja Kalr Gustafsson ja Johanna Karolina Egblom.

VII Lapsia:

1. Eero Cronvall s. 1939, k. noin 1959.
2. Tuulikki Cronvall, Kaarlas s. 1941.
3. Aarno Cronvall s. Helsinki 2.11.1945. - Klassiseen musiikkiin erikoistunut toimittaja, tuotta ja kulttuurivaikuttaja.

VI Väinö Onninpoika Voipio Vanhemmat s. Viipuri 4.3.1908, k. Helsinki 20.11.1953. Varatuomari, toimitusjohtaja.
    Puoliso 1:o Helsinki 6.10.1935, ero Hilja Tellervo Piekiäinen (hänen 1. aviossaan) s. Kangasniemi 23.7.1910, k. 10.11.1993, vanh maanvilhelinä Otto Piekiäinen ja Hilja Helena Tissari.
    Hiljan 2. Puoliso ennen 1942 Kaarlo Armas Tilander, Telaranta s. Viipuri 19.12.1915, k. Tampere 4.7.2002, vanh sähköttäjä Armas Aleksander Tilahder ja Kirsti Sipponen. - Helsingin kauppakorkeakoulun kauppaoikeuden dosentti 1954-62 vt. professori 1957-62, professori 1962.
    Puoliso 2:o 21.11.1943 Kerttu Sofia Holopainen s. Porvoo 31.1.1913, k. siellä 22.9.2009, vanh Karl Alfred Holopainen ja Ingrid Sofia Ekman.

VII Lapsia:

1. Pertti Voipio s. .
2. Liisa Voipio s. .

VI Maija Onnintytär Voipio, Heiro Vanhemmat s. Viipuri 1913, k. 27.8.1954. - Lääketieteen lisenssiaatti.
    Puoliso 1946 Niilo Kullervo Henriksson, Heiro (hänen 2. aviossaan) s. Helsinki 6.6.1899, k. 3.1.1959, vanh kauppias Karl Emil Henriksson ja Anna Olivia Fredriksson. - Ylioppilas 1919, kadettikoulu 1919-21, Ruotsin merisotakorkeakoulu 1929-31. Opintomatkoja Englantiin 1937 ja 1939.
    Rannikkotykistörykmenti 1 :n yleisesikuntaupseeri 1931-36, teknnillisen toimiston päällikkö 1936-37, merivoimien esikunnan sotatoimipäällikkö 1938, sotatoimiosaston päällikkö 1939, Turun lohkon komentaja 1939-40, sk:ain yliesikunnan sotilastarkastaja ja meritoiminnan päällikkö 1940-41. Jatkosodassa prikaatin komentaja. - Eversti.
    Merisotakoulun opettaja 1935, sotakorkeakorkeakoulun opettaja 1935-37. - Chymos oy: n myynnintarkastaja 1950-. - Rannikkotykistörykmenti l:n puheenjohtaja 1932-36, kunnianeuvos. Upseeriliiton hallituksen jäsen 1935-45, Kadettikunnan johtokunnan jäsen 1938-44. - VR. 2 tl. k., VR, 2 ja 3, R, SVR. 1.
    Niilon 1. puoliso 1924-46 Gerda Fredrika Gustafsson, vanh yli-insinööri Alfred Gustafsson ja Anna Bränder

VII Lapsia:

1. Elina Anna-Maija Heiro s. 1948. - Etelä-Karjalan keskussairaalan ylilääkäri Lappeenrannassa.

VI Niilo Onninpoika Voipio Vanhemmat s. Viipuri 10.5.1921. - Ylioppilas 1939, filosofian kandidaatti 1946, maisteri 1947 (Hki). Opintomatkkoja Euroopan maihin ja Amerikkaan. Kansanavun mainospäällikkö -1947, johtaja 1948-49. Suomen huolto ry:n tiedotuspäällikkö 1947-48. Suomen syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön neuvottelukunnan sihteeri 1949-52, Suomen syöpäyhdistyksen asiamies ja Syöpäsäätiön sihteeri 52-58, molempien pääsihteeri 1958-, Syöpätautien tutkimussäätiön sihteeri 1969-. Kansainvälisen syöpäunionin komitean jäsen 1963-66, Pohjoismaiden syöpäunionin hallituksen 1953-. Paasikiven rahaston hoitokunnan sihteeri 1950-, Pohjoismaiden taidelaitoksen Suomen osaston sihteeri 1949-56, rahastonhoitaja 1952-62, liittoneuvoston jäsen 1949-55. Pohjoismaiden taidelaitoksen rahastonhoitaja 1975-, Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen 1971-76. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen neuvottelukunnan puheenjohtaja 1974-77. Suomen radiologiyhdistyksen kirjeenvaihtaja. - Kanslianeuvos 1972. - Yliluutnantti 1955. - VR 4 tlk.
    Puoliso 1943 Synnöve Eleonora Nordberg vanh konttoristi Carl Einar Nordberg ja käsityönopettaja Astri Ahlfors

VII Lapsia:

1. Iikko Voipio s. 1946.
2. Merja Voipio, Iho s. 1947.
3. Eeva Voipio, Ikonen s. 1949.

V Väinö Taneli Dadielinpoika Åkerman, Voipio Vanhemmat s. Viipuri 11.12.1884, k. Helsinki 9.4.1974. - Ylioppilas Viipurin Suomalaisesta Klassillisesta Lyseosta 1903. Oikeustutkinto 1909. Varatuomari 1912. Opintomatka Saksaan. Viipuri-lehden päätoimittaja 1913-14. Viipurin hovioikeuden kanslisti 1915-16. Toiminut asianajajana Viipurissa 1914-32, Helsingissä 1932-34. Nuorempi oikeuskanslerinsihteeri 1934. Viipurin hovioikeuden asessori 1937. Pielaveden, sittemmin Nilsiän tuomiokunnan tuomari 1942. Siirtyi eläkkeelle 1954. Viipurin kaupungin valtuuston jäsen 1929-31, Kuopion 1953-55. Kuopion Yhteisteatterin johtokunnan jäsen. Kuopion taiteilijaseuran johtokunnan jäsen ja puheenjohtaja. Vapaa-ajattelijain Liiton puheenjohtaja 1958-63.
    - Harrastukset: sosiologia ja uskontotiede. Julkaisuja: Eri leireistä (nimellä Teodor Varjola) 1919. Puolitie 1934. Yli lain ja kaikkien tuomioiden 1947. Ihmisen käskynhaltija 1958. Useita näytelmiä, mm. Lönnrot on tulossa 1923, Pariisiin 1924, Kalliita jyviä 1941, Kolmas Virtanen 1952, Pelastus 1957, Aurinkohetki 1960. Poika ja isä 1964. Ulosmittaus 1964. Useita radiokuunnelmia ja kuulokuvia. Uskontohistoriallinen tutkielma Jumalan puolustus 1961. Lainopillisia, kulttuuriaiheisia ja uskontokriitillisiä artikkeleita.
    Vappa-Ajattelija lehdessä ilmestyi 1956-76 yli 60 Voipion kirjoitusta tai hänestä tehtyä haastattelua. Vapaa-ajattelijain liitto lanseerasi vuonna 1993 Väinö Voipion nimeä kantavan tunnustuspalkinnon. Palkinnon saajalle annettavassa palkintokirjassa on teksti: ”työstä auktoriteettiuskosta vapaan, järkeä, kokemusta ja tieteellistä ajattelua arvostavan ajattelutavan edistämiseksi sekä toiminnasta humanistisen elämänasenteen puolesta.” Ensimmäisen Väinö Voipio tunnustuspalkinnon sai 1993 neurologian professori kirjailija Jorma Palo.
    Puoliso Sortavala 8.8.1912 serkkunsa Elsi Åkerman, Orkamo s. Salmi 16.11.1886, k. 17.12.1969, vanh henkikirjoittaja Johan Alrik Åkerman ja Hilda Elise Eugenie Renfors. - Ylioppilas Viipurin Suomalaisesta Jatko-opistosta 1907. Opintomatkoja Saksaan ja Ranskaan. Saksankielen vt opettaja Viipurin Tyttökoulussa 1911-13. Ranskankielen opettaja Kuopion kansalaisopistossa 1950-55. Viipurin Naisyhdistyksen puheenjohtaja 3 vuotta.

VI Lapsia:

1. Paavo Taneli Voipio s. Viipuri 19.6.1913, k. Helsinki 23.1.2006.
2. Tuovi Voipio s. Viipuri 16.6.1918, k. 29.7.2003. - Musiikin opettaja.
3. Katri Voipio s. Viipuri 17.7.1919, k. Taipalsaari 24.101980. Musiikin opettaja.
4. Eero Voipio s. Viipuri 16.5.1922, k. 30.8.1942.

VI Paavo Taneli Väinönpoika Voipio Vanhemmat s. Viipuri 19.6.1913. - Ylioppilas 1933, filosofian kandidaatti 1945, lisenssiaatti 1951, tohtori 1952 (Hki). Opinto-ja tutkimusmatkatkoja Euroopan eri maihin, Yhdysvaltoihin ja Meksikoon. Helsingin yliopiston eläinmuseon ylimääräinen virastoapulainen, amanuenssin vs. ja vt. amanuenssi 1945-47, amanuenssi 1948-53, museonhoitaja 1954-58, dosentti 1951-67. Turun yliopiston eläintieteenlaitoksen professori 1958-77. Kalifornian valtion yliopiston (Los Angeles) biologian- ja eläintieteen vieraileva professori 1970-71. Suomen riistanhoitosäätiön riistantutkimuslaitoksen assistentti 1945-51. Työväen akatemian luonnontiedon opettaja 1950-62.
    Suomen lintutieteellisen yhdistyksen sihteeri. Ornis Fennican päätoimittaja 1948-56, toimituskunnan jäsen 1956-72. Turun eläin- ja Kasvitieteellisen seuran varapuheenjohtaja 1959-, puheenjohtaja 1966-68. Turun yliopiston Savokarjala osakunnan inspehtori 1960-65, kunniajäsen 1969. Turun musiikkiopiston johtokunnan varapuheenjohtaja 1964-76.
    Julkaisut: Evolution at the Population Level with Special Refe-rence to Game Animals jne. (väitösk.) 1950, Subspecific Boundaries and Geno-dynamics of Populations in Mammals and Birds 1952, über die gelbfüssigen Silbermöwen Nordwesteuropas 1954, The Biological Zonation of Finland as Reflec-ted in Zootaxonomy 1956, Uber die Poly-morphie von Sciurus vulgaris L. in Finnland 1957, Multiple Phaneromorphism in the European Slow-worm (Anguis fragi-lis) 1962, Variation of the Headshield Pat-tern in Lacerta vivipara Jacq. 1968, Some Ecological Aspects of Polymorphism in the Red Squirrel (Sciurus vulgaris L.) in Northern Europé 1969. Ym. tutkimuksia eläintieteestä eri aloilta; suomentanut: J. Huxleyn Luova kehitys 1956, J. Augustan Muinaisajan eläimiä 1960. - SL K, Vm. 2.
    Puoliso 1938 Meri Elisabeth Toivonen, vanh kauppias Seth Johannes Toivonen ja Ida Maria Rautiainen.

VII Lapsia:

1. Mervi Voipio, Häsänen s. 1938.
2. Ilkka Voipio s. 1946.
3. Arja Voipio, Lehtonen s. 1948.
4. Inari Voipio, Järvelä s. 1949.

V Ilmo Danielinpoika Åkerman, Voipio Vanhemmat s. Viipuri 13.2.1889, k. 25.12.1968. - Ylioppilas Suomalaisesta Normaalilyseosta 1907. Agronomitutkinto 1912. Filosofisia opintoja 1912-15. Piirustus- ja maalausopintoja Helsingin Yliopistossa ja Ateneumissa. Viulunsoitto-opintoja Filharmonisessa orkesterikoulussa 1905-08. Backas-virkatalon vuokraaja Helsingin pitäjässä 1917-24. Lahden kansanopiston maatalouden opettaja 1924-25. Uuden Suomen toimittaja 1925-26. Viulunsoittaja eri elokuvateattereissa 1927-30. Viljellyt Nikin tilaa vuodesta 1930, tilan omistaja 1931.
    Harrastukset: ateismi. Julkaissut filosofisia artikkeleita aikakauslehdessä Vapaa-ajattelija. Kirjoittanut näytelmät Passacaglia (esitetty Lappeenrannassa), Pastorale, De Gustibus ja Tuntematon kuningasvierailu. Maalannut muotokuvia ammattimaisesti. Pitänyt taidenäyttelyjä Lappeenrannassa neljästi, viimeksi 1964, ja Helsingissä 1955, 1957.
    Puoliso Helsinki 22.11.1932 Ainikki Sarvi s. Oulu 14.3.1904, k. Helsinki 16.4.2001, vanh Todellinen valtioneuvos Otto Savander, Sarvi ja Gisela Ottilia Eneberg. - Ylioppilas Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1922. Opiskellut Helsingin Yliopistossa ja stipendiaattina 1930-32 Vassar-Collegessa Yhdysvalloissa. Bachelor of Arts 1932. Virkailija Kansallis-Osake-Pankissa 1922-24, Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankissa 1924-30. Työntekijä-harjoittelija New-York-State Training School'ssa Hudson-N.Y. kesällä 1931 ja 1932. Saimaan kansalaisopiston iltakeskikoulun englanninkielen opettaja vuodesta 1958, Lappeenrannan Työväenopiston iltakeskikoulun vuodesta 1963. Taipalsaaren Vapaan Huollon sihteeri 1941-48.
    Mannerheimliiton Taipalsaaren osaston johtokunnan jäsen 1941-60, puheenjohtaja vuodesta 1960. Finnish-British Society of Lappeenranta ry:n johtokunnan jäsen vuodesta 1945, puheenjohtaja 1945-48, 1949-60. Lappeenrannan kirjallisen kerhon johtokunnan jäsen vuodesta 1952, puheenjohtaja 1959-64. Taipalsaaren Kokoomuksen Naisten puheenjohtaja 1948-64, Taipalsaaren Kansallisseuran johtokunnan jäsen vuodesta 1949. Kokoomuksen Naisten Karjalan piirin Maakuntaliiton johtokunnan jäsen perustamisesta lähtien, varapuheenjohtaja 1960-64. Karjalan Kansallisliiton hallituksen jäsen 1963-64. Etelä-Karjalan Sydäntautiyhdistys ry:n johtokunnan jäsen perustamisesta lähtien. - Harrastukset: psykologia, kirjallisuus, englanti.

VI Lapsia:

1. Viljo Johannes Voipio s. Helsinki 7.11.1923.

V Aarni Danielinpoika Åkerman, Voipio Vanhemmat s. Viipuri 10.2.1891, k. Helsinki 30.1.1965. - Ylioppilas Suomalaisesta Normaalilyseosta 1909. Filosofian kandidaatti 1912, teolologian kandidaatti. Vihitty papiksi 1918. Filosofian lisenssiaatti 1922, teologian lisenssiaatti 1923, teologian tohtori 1924, filosofian tohtori 1927. Opintomatkoja lukuisiin Euroopan maihin ja Yhdysvaltoihin. Helsingin Yliopiston teologisten esikäsitteiden vt apulainen 1919-22, vakinainen 1922-35, käytännöllisen teologian professori 1935-55.
    Helsingin koelyseon vt. uskonnon lehtori 1924, 1927-28 ja 1930, Helsingin tyttölyseon 1924-25. Suomen kirkkohistoriallisen seuran rahastonhoitaja 1924-28. Ylioppilaiden raittiusyhdistyksen puheenjohtaja 1920-22, Raittiuden Ystävien 1927, Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton 1930-34, Akateemisen Raittiusliiton 1937-45, Suomen Pyhäkouluyhdistyksen 1945-52. - Harrastukset: sävellys.
    Julkaisuja: Unissasaarnaaminen suggestio- ja uskonnollisena ilmiönä III (väitöskirjat) 1921-22. Laulava seurakunta IIII 1927-40, Profeettoja ja valheprofeettoja 1927, Virsikirjakysymys 1931, Ihmisen kallein asia 1938, Virsiemme synty ja olemus 1940, Virsien pyhä runous 1941, Mikael Soinisen elämä 1944, Nuori saarnamies 1946, Lasten sunnuntai IIII 1947-49, Virsien runousoppi 1948, Taivainen sointu 1953, Rippikoulun opetusopas I11 1953-54, Från kyrka till församling 1957, Elämäni 1960, oppikirjoja, matkakuvauksia.
    Sävellyksiä: Pianomuunnelmia hengellisistä lauluista. Pienoismessu. Opin sauna. Andante cantabile (viululle). Motetti, Jeesus on minun Herrani.
    Puoliso 1:o Helsingin pitäjä, Pukinmäki 12.5.1915 Elma Charlotta Johnsson, Soininen Helsinki 21.12.1886, k. siellä 2.2.1959, vanh Kouluhallituksen pääjohtaja August Mikael Johnsson, Soininen ja Elin Forsius - Ylioppilas Porvoon Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1905. Filosofian kandidaatti 1913, filosofian maisteri 1914. Saanut kansakoulunopettajan pätevyyden. Toiminut Pukinmäen kokeilukansakoulun opettajana ja tuntiopettajana eri oppikouluissa.
    Puoliso 2:o Helsinki 4.8.1960 Tilda Lempinen s. Sortavala msk. 24.9.1918, vanh maanviljelijä Juho Lempinen ja Anna Pirinen.

VI Lapsia:

1. Martti Voipio s. Helsinki 19.2.1916.
2. Erkki Voipio s. Helsinki 1.11.1917.
3. Hannu Volmari Voipio s. Savonlinna 21.6.1920.
4. Osmo Voipio s. Helsinki 10.1.1923, k. 2.7.1974.
5. Aarno Veikko Voipio s. Helsinki 18.8.1928, k. 11.2.1990.

VI Martti Aarninpoika Voipio Vanhemmat s. Helsinki 19.2.1916. - Ylioppas 1935, teologinen erotutkinto 1940 (Hki). Opintomatkoja Unkariin 1936-37 ja Yhdysvaltoihin 1952-53. Raittiuden ystävien nuorisotyösihteeri 1940-44, apulais-sihteeri 1944-46. Suomen akatemisen raittiusliikkeen sihteeri 1946-57. Suomen raittiusjärjestön 1. pääsihteeri 1957-. Alkoholikysymyksen toimituksen sihteeri 1948-57, päätoimittaja 1966-. Suomen yleiskirkollisen toimikunnan rahastonhoitaja 1954-58. Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1954-56, raittiuslautakunna puheenjohtaja 1954-77. Pohjoismaisen raittiuskomitean jäsen 1958-, sihteeri 1964-75. Kansainvälisen raittius-ja alkoholineuvoston hallituksen jäsen 1960-. Vakuutus ARA:n hallituksen puheenjohtaja 1965-77. Valtion raittius-ja alkoholiasiain neuvottelukunnan jäsen 1975-. Rovasti 1970, sosiaalineuvos 1973. - VR 4, mk., SVR R. Liberaali.
    Puoliso 1:o 1940 Terttu Marjatta Makkonen, k. 1966, vanh käsityönopettaja Juhani Makkonen ja Ellen Irene Kuusela. - Terveyssisar.
    Puoliso 2:o 1967 Lahja Maria Haukka, vanh terveystarkastaja Stefan Haukka ja Aura Karoliina Gustafsson. - Sairaanhoitaja.

VII Lapsia:

1. Marja Voipio, Reima s. 1941.
2. Airi Voipio, Niemi s. 1944.
3. Juhani Voipio s. 1945.
4. Kaarina Voipio, Kauhanen s. 1946.
5. Ilja Voipio s. 1947, k. .
6. Pekka Voipio s. 1952.
7. Matti Voipio s. 1955.
8. Pentti Voipio s. 1963.

VI Erkki Aarninpoika Voipio Vanhemmat s. Helsinki 1.11.1917. - Ylioppilas 1936, diplomi-insinööri 1943 (TKK), ekononi 1946 (Hki), tekniikan lisenssiaatti 1950, tohtori Tukholman teknillisestä korkeakoulusta 1955. ASEA:n laboratorioinsööri Västeräsissa 1945-55. Imatran voima oy:n tutkimusinsinööri 1955-57. Teknillisen korkeakolun teoreettisen sähkötekniikan professori 1957-. Julkaisut: The Influence of Magnetic Saturation on Transients and Voltage Regulating Properties of Synchronous Alternators (väitösk.) 1955. Oppikirjoja. - SL K, Vm. 1.
    Puoliso 1944 Meri Vuokko Tuulikki Soiva, vanh neuvos Martti Soiva ja Elli Amanda Rautell. - Lastentarhanopettaja.

VII Lapsia:

1. Seppo Voipio s. 1946, k. .
2. Jouko Voipio s. 1947.
3. Veli-Erkki Voipio s. Helsinki 20.8.1950.
4. Päivi Voipio s. 1953.

VI Hannu Volmari Aarninpoika Voipio Vanhemmat s. Savonlinna 21.6.1920. - Ylioppilas Helsingissä 1938. Lääketieteen lisenssiaatti 1948, lääketieteen ja kirurgian tohtori 1961. - Silmätautien erikoislääkäri 1953, silmätautiopin apulaisprofessori 1970. Ut. apulaislääkäri Helsingin yleisen sairaalan silmätautiosastolla 1949-51, apulääkäri 1952-54, Kivelän silmätautiosastolla 1955. Vt. silmäklinikalla KSS I 1951-54.
    Tuntiopettaja Etelä-Saimaan sairaanhoitokoulussa 1955-62. Ylilääkäri Etelä-Saimaan keskussairaalan silmäosastolla 1955-62. Apuopettaja Helsingin yliopiston silmätautien klinikalla 1962-71. Erikoislääkäri Helsingin yleisen keskussairaalan silmätautiklinikalla 1971-83. Helsingin Yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan silmätautiopin dosentti 1971-83. Yksityislääkäri 1953-71 ja 1977-90.
    - Yleisen sairaalan sihteeri 1945-46, Suomen silmätautiyhdistyksen sihteeri 1953-55, varapuheenjohtaja 1964-65, puheenjohtaja 1966-67. Asiantuntija Taljan liikennelääketieteellisessä neuvottelukunnassa 1964-65. Vaisala Oy:n hallituksen puheenjohtaja 1969-90. - Julkaisut: oftalmoligian eli silmätautien mm. oppikirjoja, Viuluniekka silmälääkärinä 2010. - HYKS:n kultainen amr 30 1983, SL I R 1983, SLTAR suuri ar 1985, m.m. 1939-40 ja 1941-44. - Harrastukset: Klassinen musiikki ja radioamatööritoiminta oh3ng/oh2bkt.
    Puoliso 1944 Aino Inkeri* Väisälä, Voipio, s. 1922, k. 2009, vanh matemaatikko Vaisala Oy toimitusjohtaja Vilho Väisälä ja Aino Maria Fredrika Blomqvist. - Pianotaiteilija.

VII Lapsia:

1. Tauno Sakari Voipio s. Helsinki 1946.
2. Anja Voipio s. Helsinki 1950.
3. Vilho Voipio s. Helsinki 1953.
4. Raimo Hannes Voipio s. Lappeenranta 1955.
5. Mikko Volmari Voipio s. Lappeenranta 1960.

VI Osmo Mikael Aarninpoika Voipio Vanhemmat s. Helsinki 10.1.1923, k. 2.7.1974. - Ekonomi.
   

VII Lapsia:

VI Aarno Veikko Aarninpoika Voipio Vanhemmat s. Helsinki 18.8.1928, k. siellä 11.2.1990. - Ylioppilas 1947, filosofian kandidaatti 1954, lisenssiaatti 1958, tohtori 1959 (Hki). Helsingin yliopiston assistentti 1955-58, Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan fysikaalisen kemian dosentti 1962-70. Merentutkimuslaitoksen assistentti 1957-72, yleisen meritieteen osastonjohtaja 1972-75, ylijohtaja, professori 1975-90. - Suomen Kemistilehden päätoimittaja 1964-67, Suomenlahti-toimikunnan puheenjohtaja 1971-76, Itämeren väliaikaisen suojelukomission tieteellisteknillisen työryhmän puheenjohtaja 1975-77. - Julkaisuja: fysikaalisen kemian merentutkimus ja vesiensuojelun alalta. - SL R I. Harrastukset: musiikki.
    Aarnon osuus oli ratkaiseva merentutkimusalus Arandan rakentamisessa vuosina 1988-89 sekä Suomen ensimmäisen Antarktikselle suuntautuneen tutkimusmatkan organisoinnissa 1989. Hän oli arvostettu ja yksi merkittävin Itämeren tutkijoista ja oli monessa mukana kansainvälisestikin. Aarno oli aloitteellinen johtaja ja lähdekriittinen tutkija. Tutkimusten tulosten välillä esiintyvät ristiriitaisuudet oli hänen mielestään ratkaistava ohjaamalla tutkimusta tarpeen mukaan ongelmien ja ristiriistaisuuksien ratkaisemiseksi. - Taidemaalari Antti Matinlaurin Aarno Voipiosta maalaamat muotokuvat paljastettiin Merentutkimuslaitoksella 8.11.2001.
    Puoliso 1952 Raija Hillervo Kivi-Koskinen, s. 1928, vanh varatuomari Juho Konstantin Koskinen, Kivi-Koskinen ja Salli Sofia Niku. - Lääketieteen lisenssiaatti.

VII Lapsia:

1. Armi (Temmes) Voipio s. 1956.
2. Jarmo Voipio s. 1960.
3. Varpu Voipio s. 1962.

V Toivo Danielinpoika Åkerman, Voipio Vanhemmat s. Viipuri 4.4.1894, k. 11.12.1970. - Ylioppilas Suomalaisesta Normaalilyseosta 1912. Teolologinen erotutkinto, vihitty papiksi 1919. Opiskellut Helsingin Filharmonisen seuran orkesterikoulussa 1913-14 ja Helsingin Musiikkiopistossa 1914-15. Uskelan vt kirkkoherra 1919-21. Hangon jakamattoman srk:n vt komministeri 1922, vakinainen 1923, kirkkoherra 1952. Hangon suomalaisen srk:n kirkkoherra 1962. Siirtyi eläkkeelle 1964.
    Toimi Hangon alueen ollessa vuokrattuna Helsingin kaupungin seurakuntien 2. sairaalasaarnaajana 1940-43. Hangon Suomalaisen Yhteiskoulun uskonnonopettaja 1922-52. Hangon srk:n taloudenhoitaja 1935-48. Sotilaspastori Hangossa 1922-23, 1948-51. Hangon kaupungin kansakoulujen johtokunnan jäsen 1931-45, vt kansakoulujen tarkastaja 1951-58. Hangon kaupunginvaltuuston jäsen 1927-40, 1950-52. Hangon kirkkovaltuuston jäsen 1927-40, 1950-52. Kotimaa-lehden asiamies. Rovasti 1951.
    Osallistui joukkueenjohtajana Vapaussotaan. - Harrastukset: musiikki, sellonsoitto ja sävellys, virsirunous, kodeissakäynti, polkupyöräily, sanaleikit. Kantaatti Elämän tie 1947 ym. sävellyksiä, joita esitetty Hangossa.
    Puoliso Sääminki 18.4.1922 Lempi Sigrid (Siiri) Granholm, Kuusisto s. Savitaipale 27.2.1892, k. 1.2.1969, vanh kansakoulunopettaja Anders Granholm ja Johanna Lovisa Videnoja. - Viipurin Suomalainen Tyttökoulu. Diakonissa Viipurin Diakonissalaitokselta. - Harrastuksetn: seurakuntatyö.

VI Lapsia:

1. Aune Maria Voipio

III Henrik Gottlieb Perander Vanhemmat s. Liperi 29.1.1818, k. Helsinki (Sammatti) 10.6.1883. - Kuopion triviaalikoulun oppilas 18.2.1826-31. Porvoon lukion oppilas 4.2.1832-35. Ylioppilas Helsingissä 28.4.1835 Savokarjalaisen osakunnan jäsen. Tuli Kuopion kouluun v. 1826 talvella; erosi 1831 syksyllä. Tuli Porvoon Lukioon (Gymn.) helmikuussa v. 1832, erkeni sieltä v. 1835 talvella. Väiteli pro exercitio 1/12 1838. Kirjoitti "pro Gradu" /6 1839, päätös: Approbatur. Viisausopin kokelas 6/3 1840, päätös: 18 huutoa; on siis "admodum dignus".
    Sai 3 laudatur: 1:nen Viisausoppissa 2:nen Puheisuuessa ja Runolisuuessa 3:as Grekan Kirjallisuuessa. Filosofian kandidaatti 6.3.1840. Filosofian maisteri 20.7.1840. — Opettajana Helsingin, Kuopion ja Heinolan kouluissa. Kuopion yläalkeiskoulun vt. konrehtori 1848, vakinainen 1849, vt. rehtori s.v., vakinainen 1851. Kuopion lukion latinan kielen lehtori 1855, ero 1880. - Helsinkiin 1.10.1881.
    Puoliso Liperi 24.6.1850 Johanna Sofia Nilsson s. Liperi 10.1.1825, k. Kuopio 30.3.1859, vanh Suomen jääkärirykmentin majuri Henrik Bogislaus Jurvelin, Nilsson ja Johanna Elisabet Floman.

IV Lapsia:

1. Henrik Johan Rudolf Perander s. Kuopio 27.11.1851, k. Viitasaari 12.8.1927.
2. Johanna Charlotta Perander s. Kuopio 27.8.1854, k. siellä 1854-59?.
3. Erik Vilhelm Hugo Perander s. Kuopio 12.12.1856, k. siellä 25.8.1858.

IV Henrik Johan Rudolf Perander Vanhemmat s. Kuopio 27.11.1851, k. Viitasaari 12.8.1927. - Ylioppilas Kuopion lukiosta. Metsänhoitaja Evon Metsähoitolaitoksesta 1886. Aluemetsänhoitaja (Ii, Viitasaari) 1898-1922.
    Puoliso Helsinki 7.6.1891 Ellen Terese Paul, Perander s. Helsinki 14.4.1864, k. siellä 1.5.1939, vanh Saksan kielen lehtori Herman Daniel Paul ja Evelina Lovisa Albertina Bondsdorff.

V Lapsia:

1. Harry Rudolf Perander s. Pudasjärvi 25.4.1895.

III Eva Vilhelmina Perander Vanhemmat s. Liperi 28.1.1827, k. Helsinki 5.7.1853.
    Puoliso Helsinki 5.2.1850 Erik Alexander Ingman (hänen 2. aviossaan) s. Lohtaja 14.2.1810, k. Helsinki 14.5.1858, vanh Vaasan läänin komissiomaanmittari Henrik Johan Ingman ja Brita Magdalena Cajanus. - Oulun triviaalikoulun oppilas 9.10.1819. Vaasan triviaalikoulun oppilas 7.10.1822 – 14.6.1827. Pääsykuulustelu 22.6.1827. Ylioppilas Turussa 22.6.1827. Pohjalaisen osakunnan jäsen 23.6.1827. Respondentti 3.3.1832 pro exercitio, pr. Karl Niklas Keckman 12230. Stipendiaattiteesi 19.9.1832, pr. Karl Gustaf Sjöstedt 13288.
    Filosofian kandidaatti 17.6.1833. Lääketieteen kandidaatti 13.6.1836. Filosofian maisteri 21.6.1836. Lääketieteen lisenssiaatti 30.4.1838. Lääketieteen tohtori 18.7.1840. Tieteellisiä matkoja Ruotsiin, Saksaan, Ranskaan ja Englantiin 1842–43 sekä Saksaan, Unkariin, Italiaan ja Ranskaan 1847–48. Väitöskirja 9.12.1857 pro munere. — Pohjalaisen osakunnan kuraattori 1849–52. — Lääkintöylihallituksen kanslisti 1835. Kristiinankaupungin kaupunginlääkäri 1838–42.
    Aleksanterin yliopiston kirurgian ja synnytysopin apulainen 1842, ajoittain farmakologian ja farmasian sekä kirurgian ja synnytysopin vt. professorina. Professorin arvonimi 1856. Yliopiston synnytysopin ja lastentautien hoidon professori 1858. Samalla Helsingin yleisen sairaalan synnytysosaston vt. lääkäri ja kätilöiden vt. opettaja 1843–47. Suomen kielen ja runouden harrastaja.
    Erikin 1. puoliso Laukaa 9.9.1838 Vilhelmina Sofia Albertina Schildt s. Laukaa 5.4.1812, k. Helsinki 1.3.1849, vanh Uudenmaan jalkaväkirykmentin kapteeni Wolmar Johan Schildt ja Eva Frederika Wadenstierna.

IV Lapsia:

1. Anna Ingman s. Helsinki 30.4.1851, k. Dresden Saksa 1917. - Soitonopettaja. Anna ja Eva jäivät orvoiksi äitinsä ja isänsä kuoltua. Isänsä toivomusta noudattaen hänen hyvä ystävänsä Elias Lönnrot ryhtyi lasten holhoojaksi ja osti heitä varten Karjalohjan Härjänvatsan kylässä olleen Pelli-nimisen ratsutilan. Erik oli määrännyt heidän holhoojakseen puolisonsa sisaren Amalia Peranderin. Vuoden 1868 jälkeen Lönnrot huolehti Sammatista käsin myös tilan maatöiden johtamisesta. Hänen tehtävänsä holhoojana päättyi vuonna 1873, mutta senkin jälkeen hän hoiti vielä Pellin tilan myynnin.
       Anna ja Eva Ingman asuivat tai olivat ainakin kirjoilla Pellin ratsutilalla tätiensä Amalia ja Sofia Peranderin kanssa 1861-83. Rippikirjassa ei tosin ole ehtoolliskäyntejä vuosina 1877-78, 1880-81 eikä 1883 jälkeen, mutta ainakin vuoden 1893-99 rippikirjaan Amalia, Anna ja Eva on merkitty vielä Pellin ratsutilalalle.
       Anna kävi Helsingin ruotsalaisen tyttökoulun. Valmistaui myöhemmin soitonopettajaksi. Amalia täti seurasi tietysti holhokkejaan Helsinkiin ja järjesti heille siellä koulukortteerin. Sisarukset matkustivat Amalian kanssa käymään Saksassa Dresdenissä. Asuivat myöhemmin lopun elämäänsä Dresdenissä. Helsingissä opiskellessaan heillä oli parhaat opettajat, mitä siihen aikaan oli saatavissa. Anna rupesi antamaan soittotunteja, sillä oppilaista ei ollut koskaan puutetta, ja sitäpaitsi hänestä aikaa myöten tuli suurien amerikalaisten ja europalaisten musiikkilehtien kirjeenvaihtaja. Anna ja Eva Ingmanin kodista Dresdenissä tuli kiintopiste, jossa pohjoismaalaiset ja suomalaiset opiskelijat ja vierailijat mielellään pistäytyivät.
2. Eva Vilhelmiina Ingman s. Helsinki 22.6.1853, k. Dresden Saksa 18.12.1914. - Taidemaalari. - Kävi Helsingin ruotsalaisen tyttökoulun. Opiskeli sitten Helsingissä Alexandra Frosterus-Såltinin johdolla 1865–66 ja B. Reinholdin johdolla 1869–71. Jatkoi taideopintoja Saksassa Weimarissa ja Dresdenissä Th. von Oerin, Z. von Suchovolskin ja C. Bautzerin johdolla 1871-. Täydensi opintojaan vielä Italiassa, Münchenissä ja Lontoossa. Hänen erikoisalakseen tuli muotokuvamaalaus. Asui 1870-luvulla jonkin aikaa Suomessa toimien muotokuvamaalarina. Muutti soitonopettajana toimineen sisarensa Anna Ingmanin ja tätinsä Amalia Peranderin kanssa pysyvästi Dresdeniin. Eva Ingman maalasi Saksassa muotokuvia ja myös jäljensi taideteoksia. Omaisuutensa sisarukset testamenttasivat Suomalaiselle Tiedeakatemialle.