Valkeakosken Sanomat 13.11.1995

Lotilan notkon alikulkutunnelin toteutus ihmetyttää

Seminmutkan oikaisu on herättänyt ansaittua huomiota mm. tien kapeuden sekä Valkeakoskelta Tampereen suuntaan että Mäntylän asuntoalueelta tultaessa ns. kääntymiskaistojen puuttumisen takia. Kovin paljon ei ole kirjoitettu uudesta kevyen liikenteen alikulkutunnelista, joka rakennettiin Lotilan notkoon. Paikka on ollut ongelmallinen jo vuosien ajan vilkkaan ajoneuvo- ja kevyen liikenteen vuoksi.

Alikulkutunnelin rakentaminen oli perusteltua, mutta toteus ihmetyttää monia. Eikä turhaan. Tunnelin ympäristö muistuttaa nyt lähinnä Särkänniemen vuoristorataa monine mutkineen ja mahdollisuuksineen. Turvallisuuden lisääntymisestä alueen kevytliikenneväylillä ei voi puhua, paitsi jossain määrin Matinmäen ja Vääränkoivun kioskin välillä.

Tunnelin käyttäjät joutuvat ylittämään Matinmäkeen johtavan, johonkin aikaan päivästä, kohtalaisen vilkkaankin maantien. Ongelmaa ei olisi tullut jos tunneli olisi tehty Matinmäen liittymän Antinniemen puolelle.

Lisäksi Mäntylästä ja Väärältäkoivulta kaupungille polkupyörällä ajaessa tulee puolessa välissä Vääränkoivunmäkeä eteen erittäin vaarallinen oikealle kaartuva mutka. Siitä tie jatkuu mäkeä alas loivasti vasempaan kaartaen alikulkutunnelin päälle, sitten jyrkästi vasemmalle ja taas oikealle.
    Tuo Vääränkoivun mäeltä tuleva kevytliikenteen väylä voidaan vieläkin muuttaa ja tehdä lähes suorana Lotilan notkoon asti ilman vaarallisen jyrkkiä mutkia. Nimenomaan Lotilan notkoon, eikä alikulkutunnelin päälle ollenkaan. Näin pakotettaisiin tien toiselle puolelle aikovat käyttämään tunnelia. Nyt alikulkutunnelin päältä oikaistaan suruttomasti enemmän tai vähemmän kovalla vauhdilla yli tien. Saattaapa joku liukkaan kelin aikana luiskahtaa tunnelin päälle tullessaan tahtomattaankin ajoradalle. Etukäteen pelkään etenkin lapsien puolesta. Heillä ei ole malttia liikkua rauhallisesti.

Tunnelia ei kannata siirtää, mutta tulee mieleen Lempääläntien leventäminen tunnelin levyiseksi Pispantallille saakka tulevaisuudessa, sekä Matinmäen liittymän siirtäminen toiseen paikkaan. Eräs vaihtoehto on Seminmutka. Vaikka se ei olekaan välttämättä paras, sitäkin kannattaa pohtia.
    Rakentamalla Seminmutka leveämmäksi kunnon liittymillä saataisiin pohjoisesta päin tulijoille suora ja lyhyt reitti teknilliselle koululle ja Lotilaan. Toki siinäkin omat ongelmansa on; kukaan ei halua "ylimääräistä tietä " nurkkiinsa ja jo ennestäänkin hankalaan paikkaan tulee yksi liittymä lisää. Asiassa kannattaa kääntyä Matinmäessä asuvien puoleen. Ssiantuntemusta löytyy varmasti riittävästi.

Tekee mieleni vielä pohtia valkoiseksi maalattujen hidasteraitojen tarvetta kaupungissamme. Taajamien ulkopuolella niitä on käytetty menestyksellisesti mm. herättämään autoilija pitkän ajotaipaleen jälkeen hänen lähestyessään T-risteystä. Varmasti Valkeakoskella on paikkoja missä jonkinlainen hidaste on paikallaan, mutta toteutus on väärä ja kohta niitä on joka paikassa.
    Nämä töyssyt, ikävä kyllä, saavat aikaan päinvastaisen reaktion; lisätään vauhtia hidasteen kohdalla jos mahdollista. Auto tärisee huomattavasti vähemmän kuin hitaasti ajaessa. Nopeusrajoitus, esim. 10-20 km tunnissa toimii paremmin, tai ainakin se velvoittaa ajamaan hitaammin. Töyssyt eivät velvoita mihinkään, ainoastaan ärsyttävät montaa autoilijaa.

Älkäämme koskaan rakentako Valkeakoskelle Kangasalla nyt muotiin tulleita liikenneympyröitä, jos haluamme, että liike-elämä kukoistaa ja loistaa eikä kuten saattaa käydä; tukoistuu ja poistuu.

Kari Paunasalo