Sukuviesti 3/1995 (s.20). Forssa 1995
Jöran Bertelinpojan eli Yrjö Pertunpojan isästä ja sisaruksista on ollut kiistaa tutkijoiden välillä. On mahdollista, että Yrjön isä ja samalla sukumme kantaisä ei olisikaan Bertel Matinpoika (Backman) vaan luutnantti Bertel Antinpoika Vaismaa Backman.
Professori Armas Luukko mainitsee Vaasan pitäjänhistoriassa s. 63, että "Isokyröläisiä edusti Vaasassa mm. Yrjö Pertunpoika, joka vannoi vuonna 1664 porvarisvalan kauppiaaksi. Hän oli Isonkyrön Tuuralan kylän Pakkalassa asuneen luutnantti Perttu Antinpoika-vainajan (Vaismaa) poika. Hänen kolme veljeään, mm. Vaasan pormestarina toiminut Kristian Backman, käytti kotitalon mukaan otettua sukunimeä Backman, samoin hänen Vaasaan jäänyt poikansa Samuel Yrjönpoika Backman".
Luukon tulkinta Yrjön isästä ja veljistä on siis erilainen kuin aiemmin Backman -sukua tutkineen tohtori K. V. Åkerblomin ja myöhemmin samasta aiheesta tutkimuksen kirjoittaneen kamarineuvos Erik Olof Söderströmin. Voidaan kuitenkin olettaa, että he tarkoittavat Yrjö (Jöran) Backmanilla samaa henkilöä, koska tuskinpa kaksi saman nimistä kauppiasta olisi vannonut valan samaan aikaan 1664 Vaasassa.
Bertel Antinpoika Vaismaa Backman oli avioliitossa Elisabeth Filipintyttären kanssa. Bertelin eli Pertun kaaduttua 30-vuotisessa sodassa 1643 tai 1644 Elisabeth Filipintytär meni toiseen avioliittoon lainlukija Matti Paavalinpoika Wiikin kanssa 1646.
Tulkitsemista mutkistaa kuitenkin se, että mm. SSV:sa 39, (1963-69) 1970 julkaistun, Erik Olof Söderströmin tekemän, Backman tutkimuksen mukaan Matilla ja Elisabethilla oli viisi lasta: pojat Samuel, Filip ja Kristian sekä kaksi tytärtä Elisabeth ja Margareta. Jaakko Laurila (Kytösavut X, s.158) pitää näiden lasten isänä Bertel Antinpoika Vaismaa Backmania, mutta kuten mainitsin Åkerblom ja Söderström eivät näe Backman tutkimuksissaan tälläistä yhtäläisyyttä. Luukon mukaan ainakin Jaakko, Kristian, Yrjö sekä mahdollisesti Matti Backman kuuluivat samaan veljessarjaan ja olivat Perttu Antinpoika Vaismaa Backmanin poikia. Tulkintaa ei helpota sekään, että Bertelillä ja Elisabetilla oli poikia, joiden nimiä ei mainita edes holhouspäätöksessä.
Eino Kontsas kirjoitti 1966 Eteläpohjanmaan maakuntaliiton julkaisussa Kytösavut X, s.164, professori Paul Nybergin hyväksyneen Jaakko Laurilan tutkimustuloksen, että Backman suvun kantaisä on ollut Elisabethin ensimmäinen mies Bertel Vaismaa-Backman. Kontsas kirjoittaa, että tätä tukee jo se seikka, että Bertelin kaaduttua 30-vuotisessa sodassa lasten holhoojaksi määrättiin heidän setänsä Simo Vaismaa. Matti Wiik saa Pakkalan tilan nimiinsä v. 1649 nimenomaan lasten holhoojan Simo Vaismaan suostumuksella. Tästä on tuomikirjoissa merkintä. Laihian kirkonarkistossa on merkintä, että Samuel Backman kuoli v. 1712, 77 vuoden ikäisenä. Hänen on siis täytynyt olla syntynyt 1635 ja Matti Wiik ja Elisabeth menivät naimisiin vasta 1646. Outoa olisi myös, että lapset olisivat ottaneet sukunimensä äitinsä ensimmäisen miehen mukaan. Olihan Matti Wiik hyvin arvostettu ja ansioitunut mies.
Edellä olevan perusteella on vaikea varmuudella sanoa ketkä olivat Bertel Antinpoika Vaismaan-Backmanin lapsia, ketkä Matti Paavalinpoika Wiikin?
Kaksi isää yksi äiti
Olettamuksiahan voi aina esittää, mutta suoria lainauksia ei kenenkään tutkimuksista näköjään kannata tehdä, paitsi jos on tarkistanut asiat alkuperäislähteistä. Onko siis Isonkyrön Tuuralankylän Pakkalasta polveutunut kaksi Backman sukua, joilla on yhteinen kantaäiti Elisabeth Filipintytär? Jos näin on, kuka oli kenenkin isä? Vai onko niin, että Matti Paavalinpoika Wiikin ja Elisabeth Filipintyttären mahdolliset yhteiset lapset eivät olleet Backman nimisiä ja kysymys on yhdestä Backman suvusta? Jos Luukon mielipide on oikea, kuka oli Åkerblomin (Vasa-Släkten Backman, SSV 14-15 (1930-31), s.76) mainitsema Bertil Matinpoika (Backman)? Entä hänen mahdolliset lapsensa? Backman sukua on myös allekirjoittanut käsitellyt kirjassa Esipolvia II, s. 44-136.
Kun Isonkyrön pitäjänhistoria aikanaan valmistuu, varmistuu ehkä samalla, kuka oli Backman sukumme todellinen kantaisä. Tietysti toivon, että näiden asioiden selvittämiseen pystyvä historiantutkija innostuu aiheesta jo aiemmin.
Kari Paunasalo