Melaveikkojen 60-vuotisretki Helsinki - Tukholma

Perjantai 28.6.1996:

Helsingin edustalla 20km, Melaveikkojen vaja - Skorvö 26km (20+26=46km). Melontaa noin 7 tuntia 30 min.
Markku Heinonen oli lupautunut mulle kyytimieheksi Tukholman retkeä varten Valkeakoskelta Helsinkiin. Pakkasimme yhdessä retkivarusteeni aamulla hänen autoonsa. Kun kajakin kiinnitys auton katolla oli varmistettu, lähdimme ajamaan kohti Helsinkiä. Hietaniemen hautausmaan rannasta löytyi oiva paikka purkaa tavarat ja lastata ne. Melaveikkojen tukikohtakin oli siinä lähellä.
  Aluksi Markku hieman epäili varusteiden mahtumista pieneen alukseen ja sen kantavuutta. Eikä ihme, Kajakkiin oli todella hieman hankala laskeutua. Se oli niin täyteen kuormattu ja ui syvällä kuin uppotukki.
  Kello 11:45 irtaannuin rannasta ja kulutin aikaani Helsingin edustalla. Kiersin mm. Lehtisaaren kautta Lauttasaaren ja sitten Seurasaaren ympäri. Kävin myös Merimelojien vajan edustalla. Kello 15:00 jälkeen suunnistin Melaveikkojen vajalle. Tapasin ensin Markku Langin. Muitakin retkeläisiä saapui kajakkejaan pakkaamaan, mm. Lea Sääskilahti, Paula Kukkohovi, Leevi Jarva, Yrjö Lindroos ja Aleksi Airas. Pakkausta hidasti lyhytaikainen sadekuuro. Se viivästytti suuniteltua lähtöä puolituntia.
  Rannasta starttasi kello 17:30 Aleksi Airas ja Yrjö Lindroos sekä Irma ja Markku Lanki kaksikolla, Leevi Jarva, Mikko Jyväs, Paula Kukkohovi, Pekka Kukkonen, Anna-Leena Lind, Tuomo Orpana, Minna Reponen, Lea Sääskilahti, Tuulikki Telaranta, Pekka Jokinen ja minä yksiköllä. Retken vetäjänä toimi aluksi "vaari" Yrjö Lindroos, yhdessä hänen kipparinsa 12-vuotiaan tyttärenpoikansa Aleksi Airaksen kanssa. Aurinkoinen ilma saatteli matkaamme Skorvöseen Merimelojien vuokraomistusoikeudella olevalle saarelle. Joskin yksi sadepilvi vähän ropsautteli vettä niskaamme.
  Skorvööseen rantauduimme kello 22:00. Pystytin teltan rannan läheisyyteen ja keitin hernekeittoa. Nälkä kurni jo suolissa. Olin melonut pitkän päivän ja syönyt heikosti. Päivän mittaan vain pari banaania. Tein saareen vielä tutustumiskävelyn ja menin nukkumaan.

Lauantai 29.6.1996:

Skorvö - Elisaari (50km). Melontaa noin 10 tuntia.
Herätys klo 08:00. Laitoin valmiiksi pakatuista puuroannoksista yhden kiehumaan ja pakkasin teltan. Oli sevitty ensimmäisestä yöstä makuualustalla nukkuen. Aamu oli kirkas ja kaunis. Yksi kajakki lähti kotimatkalle, vieden Yrjön tavaroita mennessään. Skorvöstä matkaamme liittyi Jan ja Onni Liiman.
  Saapuessamme Porkkalan merivartioaseman kohdalle Yrjö haki rannalle edellisellä reisulla unohtamansa taakanpitokumin. Maisemat Skorvööstä Porkkalan kärkeen olivat upeita. Luonto oli lahjoittanut matkan varrelle myös hyvin erikoisen alastonta henkilöä "jostain päin" muistuttavan puun.
  Porkkalan selällä oli aluksi pientä maininkia joka suureni noin 80-100 cm korkuiseksi sivutuuleksi, noin 8m/s. Siinä oli mukava meloskella. Pidimme Vormossa kahden tunnin mittaisen maatauon ja aterioimme. Lihakeittopurkki höystettynä lenkkimakkaran pätkillä sai kelvata kauramoottorini voimalähteeksi sillä kertaa. Tietenkin oli näkkileipää ja sen päällä majoneesiä jota Pirjo oli matkaani varten ostanut.
  Vastatuuli 8m/s oli loppumatkan seuralaisemme Elisaareen saakka, jonne saavuimme noin 21:30. Elisaaren leiriytymisalue oli nurmikkopohjainen, tilava ja siten oikein sopiva leiriytymispaikaksi isollekin porukalle.
  Harmikseni sain todeta, että hunajapurkki oli kaatunut ja sotkenut ruokatarvikkeita sekä kajakin pohjan. Sotku oli melkoinen ja siivoamista riitti. Osa porukasta kävi yöllä saunassa, mutta minua nukutti niin paljon, että en ollut kiinnostunut saunomisista enää puolenyön jälkeen.

Sunnuntai 30.6.1996:

Elisaari - Modelmagan (35km). Melontaa noin 8 tuntia.
Suoritin ensimmäisen vesi-ja juomatankkauksen aamulla Elisaaresta, josta lähdimme noin klo 10:30. Elisaaren väylä oli upea ja laivaliikenne vilkasta. Pysähdyimme Barösundin lossin luona. Osa porukkaa kävi kaupassa tai kahvilla ja jätskillä paikallisessa rantarinne baarissa. Kuuluin jälkimmäisiin.
  Bylandissa pidimme maatauon ja söimme sekä loikoilimme kalliolla päivää paistatellen. Loppumatka Modelmaganiin oli melkein tyyntä ja aurinko porotti täydeltä taivaalta. Rusketuimme kuin pavut Hi! Monet ajattelivat, että kaunis säätyyppi jatkuu seuraavat kolme viikkoa, mutta erehtyivät pahan kerran. Modelmaganin saari tuli vastaamme klo 20:30. Löysin telttapaikan kalliolta aivan rannasta ja tietenkin laitoin heti perunat/lihapullat Trangiaan kypsymään.
  Tunnelma oli hyvä vaikkakin oikein hyvät telttapaikat rannan tuntumassa hakusessa. Kävin uimassa urheilukerrasto päällä. Veden lämpötila oli matalassa lahdessa lähellä 16 astetta, mutta kalliorinteestä irronnut töhnä samensi veden ikävän tuntuiseksi. Kävelin illan mittaan vielä saaren ympäri ja menin nukkumaan merisään jälkeen klo 22:20

Maanantai 1.7.1996:

Modelmagan - Jussarö - Modelmagan (20km). Melontaa noin 3 tuntia.
Aamulla 05:00 alkanut vesisade vähän himmensi ajatuksia. Sateen tauottua iltapäivällä, suuntasimme Mikon, Tuulikin, Tuomon, Onnin ja Jannen kanssa kajakkien nokat kohti Jussarön majakkaa/luonnonpuistoa joka sijaitsee noin 10 km päässä Modelmaganista.
  Kaksi kertaa kesässä Jussarön luonnonpuistossa käy opas, joka kertoo saaren historiasta. Tuolloin sinne on vapaa pääsy, muutoin saarelle on maihinnousu kielletty. Menimme Tuulikin ja Mikon kanssa luonnonpuistoa ihailemaan koska tämä harvinainen aukiolopäivä sattui meidän vapaapäivälle.
  Tuomo, Janne ja Onni menivät majakan henkilökuntaa jututtamaan. Heitä ei luonnonpuisto ihmeemmin kiinnostanut. Jussarössä on ollut mm. rautakaivos jo 1800-luvulla. Sittemmin saaren alle on muodostunut 300m syvä ja 500m etelään päin suuntautuva kaivoskuilu joka on täyttynyt vedellä, kaivostoiminnan loputtua. Saaren luonnonpuisto oli tietenkin luonnontilassa. Erikoisuutena suo, joka oli täynnä kelottuneita havupuita. Niin matka Jussarölle oli onnistunut ja mielenkiintoinen.
  Iltapalana söin hernekeittoa ja keittokinkkua näkkileivän kanssa noin klo 20:00. Vähän ennen klo 13:00 olin syönyt ison annoksen mysliä myöskin keittokinkun ja näkkileivän kera. Aamulla leivän päällä oli mennyt sardiinipurkillinen kalaa. Meloessa pureskelin pähkinöitä höystettyinä rusinoilla.
  Yrjö vaari antoi Aleksin koemaistaa Intian matkaltaan tuomaansa tulista maustetta. Aleksi taitavana näyttelijänä oli oksentavinaan Yrjön mausteaarteen. Hän kakoi kurkkuaan ja parkui; vaari yrittää myrkyttää mut. Samoin Markku toisteli vierestä; Yrjö yrittää myrkyttää Aleksin. Ja sitten me naurettiin....
  Modelmagan oli aika kaunis kallioinen saari luontopolkuineen, mutta mikään uimarin toivepaikka se ei ole. Joitakin mielenkiintoisia ajatuksia heräsi mieleeni Jussarön reisun aikana.

Tiistai 2.7.1996:

Modelmagan - Hanko (Tällholmarna) (28km). Melontaa noin 5 tuntia 30 min.
Yö oli ollut hyvin tuulinen ja sadettakin saatiin. Aamuherätys oli klo 07:40. Tein normaalit aamutoimet. Pekka Jokinen päätti lopettaa retken Modelmaganiin vedoten muihin kiireisiin. Osaltaan siihen vaikutti tietenkin huono sää. Hänen telttansa oli kastunut pahan kerran ja se uskoakseni vahvisti hänen ajatuksiaan retken keskeyttämisestä. Alunperin hänen piti meloa Hankoon asti.
  Lea (Ankka) oli loukannut nilkkansa Modelmaganissa edellisenä päivänä ja sanoi lopettavansa Hangossa. Kävely mäkisessä maastossa ei onnistunut ilman kavereiden apua. Eikä hän halunnut olla muille vaivaksi. Tosin nilkkakin oli todella kipeä.
  Lähdimme aamulla matkaan 10:00 jälkeen. Saavuimme 10:45 Rödjan nimiseen paikkaan, jonka talon historiaan tutustuimme jo tutuksi käyneen oppaan opastamana. Rödjan talosta oli aikoinaan maailmalle lähtenyt mm. Olympiakultamitalimeloja Thorvald Stömberg, joka oli harjoitellut aikoinaan Tammisaaren vesillä. Myös hänen kanoottinsa oli vajassa näytillä.
  Pysähdyimme ohikulkumatkalla Värminen meribiologiseen laitoksen eteen. Tuulikki tiedusteli kyläilymahdollisuudesta. Se meille suotiin olimmehan niin merellisen ja perin kummallisen näköisiä ja hajuisia, hyh hyh. Tuulikki oli aikoinaan kuluttanut jonkin aikaa laitoksen penkkejä, eli opiskellut siellä. Häntä oli myös pyydetty käymään mikäli paikalle sattuu.
  Pidimme vielä yhden maatauon 10km ennen Hankoa upealla hiekkarannalla. Vatsa sai ihmeteltäväkseen Mysliä maidon kera. Ennen Hankoa oli ehkä 8m/s laitavastaista ja paikoin vähän toista metriä korkeat nautinnolliset aallot. Niillä oli kiva ratsastella.
  Ennen rantautumista kohtasimme hankalan ja pitkän, osittain kivisenkin hiekkasärkän. Sen ylittämisessä piti olla tarkkana, ettei kolistellut itseään kiville tai kaatanut kajakkia särkän murtuvissa aalloissa. Poikittaiset melat rannassa osoittivat niiden neljän aamulla karkuun lähteneet kärkiryhmän telttapaikan jonne mekin sitten päätimme rantautua. Paikka oli kaunis hiekkaranta jolla kasvoi punaisia ja valkoisia ruusuja.
  Kannettuamme kajakit maihin pystytimme teltat täysin tietämättömänä, että rannalla oli telttailu kielletty. Hernekeiton syötyäni lähdin Mikon kanssa käymään kaupungilla ja soitin puhelinkopista kotiin noin klo 22:30.

Keskiviikko 3.7.1996:

välipäivä Hangossa.
Heräsin 09:30. Leirillämme kävi aamulla eräs "herrasmies", joka kertoi alueen telttailu kiellosta. Sanoi, että poliisi on ennenkin joutunut häätämään rannalta luvattomia telttailijoita ja että meilläkään ei ole oikeutta siihen. Kävi näet niin, että telttailukieltomerkkejä oli laitettu vain tien varrelle, eikä meidän näköpiiriimme rannalle. Matkan kippari, Yrjö, keskusteli herrasmiehen kanssa rauhalliseen sävyyn. Kertoi keitä olemme, minne olemme matkalla ja pyyteli anteeksi tapahtunutta ja sai sovituksi neuvottelukäynnin kaupungintalolle. Kaupungintalolla meitä pompotettiin paikasta toiseen. Toisin sanoen kaupungin viranhaltijat eivät uskaltaneet päättää mitä meidän "elintapaeskimoiden" kanssa tehdään. Viimein saimme Hangon kaupunginjohtajalta suullisen luvan telttailla kielletyllä rannalla seuraavaan päivään. Kaupungintalolla käyntiemme jälkeen tein Mikon kanssa kävellen kaupunkikierroksen ja kauppareissun. Ennen sitä kävimme Yrjön, Aleksin, Markun, Irman, Mikon, Onnin ja Jannen kanssa syömässä pitsat viljamakasiiniin tehdyssä pitseriassa.
  Näkymät Hangon vesitornista oli myös upeat. Jotkut meistä "elintapaeskimoista" vuokrasivat polkupyörän jolla liikkuivat vikkelämmin kuin me jalkamiehet. Saatavana oli myös kiinalaistyyppisiä katollisia nelipyöräisiä hauskoja poljettavia ajoneuvoja.

Torstai 4.7.1996:

Hanko - Hiittinen - Rosala - Vänö (54km). Melontaa noin 10 tuntia 30 min.
Hangosta liittyi seurueeseen, Heikki Hepo-oja, Esikko Mykkänen, retken toinen vetäjä, minulle edillisiltä reissuilta tuttu Matti Seppänen, Markku Soikkeli ja Vesa Tissari. Lähdimme aamulla noin klo 10:30 liikkeelle päivän tavoitteena Sommarö. Tuuli oli puuskainen. Pidimme maatauon (paikkaan muista?) jossa nautin kevyen mysliaterian. Toinen maatauko oli Hiittisissä. Kävin kaupassa ja ostin makkaraa, banaanin, munkin ja jäätelön. Osa porukasta kävi mahdollisten ruokaostosten lisäksi kahvilla. Sade siivitti matkaamme, mutta tuuli tyyntyi ja kävi myötäiseksi.
  Alli, Minna, Tuulikki, Mikko ja minä päätimme meloa Vänöön saakka koska sadekeli ei oikein houkutellut telttojen pystyttämiseen. Matkan aikana tuuli voimistui huomattavasti ja näkyvyys heikkeni sateesta johtuen. Suunnistaminen onnistui enää vain kompassin avulla.
  Mikko otti mielestään oikean kompassisuunnan lähtiessämme ylittämään tätä noin 10km Vänöön johtavaa tuulista selkää. Itäviitan sattuminen reittimme vasemmalle puolelle sai meidät hämilleen. Sen ei olisi pitänyt jäädä vasemmalle vaan mieluimmin oikealle. Olimmeko menossa väärään suuntaan? Hetken melonnan jälkeen tuli eteemme toinen reimari. Oli helppo päätellä, että olemme menossa Vänön ohi oikealta noin kaksi kilometriä ja että saari joka hieman häämötti vasemmalla täytyi kuulua Vänöön.
  Suunnistus saarelle olikin sitten helppoa, vaikka tuuli oli yltynyt aika hankalaksi. Naisilla oli jonkin verran vaikeuksia takaa tulevan aallokon suhteen koska olimme hieman väsyneitä pitkän päivätaipaleen takia. Rantautuminen noin klo 23:00 oli myös hankalaa kovassa tuulessa. Kajakit jäivät pohjastaan kiinni matalaan kalliorantaan, ja keikkuivat siinä edestakaisin. Pääsimme kuitenkin rannalle Minnan ja Tuulikin kanssa.
  Meidän pystyttäessä telttojamme Alli ja Mikko meloivat Vänön keskustaan ja kävivät koputtamassa erään talon ikkunaan josta näkyi valoa. Talon emännän aukaistua oven he kertoivat keitä olivat ja minne olivat matkalla, pitkästä päivämatkastamme, jne. Saivat emännän ymmärtämään, että olemme kipeästi saunan ja lämmön tarpeessa. Niinpä emäntä antoi oman saunansa, jonka Alli ja Mikko lämmittivät saman tien, meidän käyttöömme.
  Kaikkien saatua telttansa pystyyn lähdimme hortoilemaan läpi metsän tuota 800m päässä olevaa saunaa etsimään. Hortoilemaan, sillä matka kesti ainakin tunnin, tehdessämme ylimääräisiä kiemuroita, koska saarella oli jo pimeää eikä tajunta pelannut kunnolla. Sitten me saunottiin aina aamu kolmeen asti. Aamun sarastaessa kävelimme "sekopäisenä" kohti telttoja ja kävimme nukkumaan. Alli tosin oli niin poikki, ettei hän jaksanut lähteä saunareissuun vaan kävi jo aiemmin torkuille.
  Päivä oli ollut tosi rankka. Vänössä vasta söin lämpimän aterian yöllä. Vaatteet märkänä ja vähän väsymyksestä sekopäisenä osasimme silti ottaa kaiken huumorin kannalta. Ilmassa oli jos jonkinlaista vitsiä ja tunnelma hyvä.

Perjantai 5.7.1996:

vapaapäivä Vänössä.
Tein normaalit aamutoimet ja laitoin vaatteet kuivumaan. Vänön kaupalla kirjoitin kortit äidille, Katille ja Heinosille. Lisäksi join hopeateetä munkin kera. Soitin myös äidille 4mk puhelun. Pirjo ja Anna olivat tuolloin jo Norjassa. Sommörö'ön jääneet saapuivat Vänön keskustaan noin klo 14:00. Tuuli oli melko voimakas (14m/s). Istuimme tuolloin rantaterassilla. Raaputtelin eilisen ja tämän päivän tapahtumia paperille.
  Vesitankkauksen tein Vänön kaupan läheltä. Venevalkaman vesipisteessä oli iso säästöporsas ja kyltti, että vesi maksaa 5mk/10litraa. Saaristossa makea vesi on kortilla joten tietenkin maksoin vedestä sanotun summan. Ostin Vänön kaupasta mysliä (18.90mk) ja litran tuoremehua (4.80mk). Kävelin jonkin aikaa Vänössä ja ihailin kauniita saaristolaismaisemia ja Vänön erikoista pientä kappelia.
  Kaiken kaikkiaan Vänöön kannattaa pysähtyä jo pelkästään hyvän telttapaikan ja uimarannankin takia. Lisäksi on kaupat ja sun muut mitä joka saarella ei ole.
  Ruuaksi keitin klo 17:00-18.00 makaronia lihapullilla. Keräkaalia, jonka olin huomannut hyväksi kasvisretkiruuaksi, oli höysteeksi. Illalla ostin vielä litran piimää ja kävin porukan mukana iltaa istumassa paikallisessa baarissa heidän juodessaan pullot olutta.

Lauantai 6.7.1996:

Vänö - Borstö - Nötö (30km). Melontaa noin 6 tuntia.
Matti herätti meidät soitellen Irlantilaisella huilulla kauniin sävelmän klo 07:00. Sateli hiljalleen, mutta eilinen 14-15m/s tuuli oli tyyntynyt alle 10m/s joten jatkoimme matkaa välillä pysähdellen saaren suojiin. Kävimme maissa Borstön saaren kylän kohdalla missä oli joku museo.
  Erään selän ylityksen jälkeen Soikkelin Markkun Artisanin (kajakin) takaosa oli täyttynyt vedellä. Kajakki ui keula pystyssä. Tauolla Markku tyhjensi takaosan pumpulla. Vesi oli tullut sisään raolleen jääneestä pakkausluukusta.
  Päivä oli hyvin sateinen ja tuuli kylmää. Lähdin aamulla kaksi urheilukerraston paitaa ja melontapusero päällä melomaan. Lisäksi oli jalassa ulfrotee housut ja sadetakin housut sekä ulfrotee sukat. Maataukopaikalla lisäsin villapaidan ja melontapuseron päälle sadetakin puseron sekä laitoin saappaat jalkaan, että tarkenin. Kaikki vaatteet olivat jo ennestään märkiä ja olo sen mukainen.
  Rantautuminen noin 16:00 Nötöhön, missä oli erinomaiset telttailupaikat, kohtalainen hiekkaranta, sauna, tietysti kaivovesi ja keittokatos. Sekä jossain päin saarta kauppa, jossa en käynyt. Teltta oli ikävä pystyttää märkänä aamun sateen jäljiltä.
  Ruuaksi söin rannassa mysliä ja illalla noin klo 20:00 tillilihaa perunoiden ja sipulin kanssa. Tietysti näkkileipää meni monta palaa. Taisin syödä myös ananasta purkista ja puoli tölkkiä piimää ja vähän keräkaalia.
  Seuraavana päivänä oli tarkoitus mennä Kökarille asti. Säätiedotus antoi meille mahdollisuuden, 12m/s lounaasta. Niin kävimme saunassa klo 18:00-19:00 ja huusissakin tuli käytyä noin 21:45. Sitten menin nukkumaan.

Sunnuntai 7.7.1996:

Nötö - Aspo - Österkär - Kökar (55km). Melontaa noin 16 tuntia.
Herätys Matin huilun soitolla klo 05:00. Matkaan pääsimme 07:15. Aamu näytti hyvältä, aurinkoista säätä oli tulossa. Heikki jäi kajakin kanssa kivelle kohta lähdettyämme, mutta pahempia vauriota ei onneksi syntynyt.
  Pysähdyimme Aspoon kahville ja jotkut ostivat kämmenen kokoisia savustettuja kampeloita 5mk kappale. Istuin kajakissa, paistattelin kaunista aamupäivää ja odottelin toisia. Pysähdyimme sitten jonkin matkan päässä Asposta ihailemaan ison hiililaivan ohitusta väylän vieressä, ettemme olisi jääneet sen alle. Maatauon pidimme Österkärissä. Se oli kaunis karu saari jossa ei ollut ympärivuotista asutusta, mutta kylän entiset asukkaat viettivät vanhoissa asunnoissaan kesälomiaan ja eläkepäiviään. Lihasoppa makkaran siivuilla höystettyinä, lisäksi keräkaalia ja ne tavallisiksi käyneet leivät kuuluivat nyt monipuoliseen ateriavalikoimaani hi! Sitten puolen tunnin torkut päälle. Hyvin syöneenä ja levänneenä jatkoimme matkaa noin klo 17:30.
  Tuuli oli yltynyt ja oli noin 12m/s vastaista. Eteneminen porukassa oli hidasta, välillä vain 3km/h. Ennen Kökarin saariryhmää noin 5km selän ylityksessä Matti ja Markku tulivat huomattavasti porukan jäljessä joten rupesin ihmettelemään sitä. Sanoin Tissarin Vesalle, että menenkö katsomaan tarvitaanko siellä apua. Vesa sanoi, että kyllä ne sieltä tulee, mutta vähän hitaammin, ei siellä mitään isompaa hätää ole. Vesan puheista ymmärsin, että hän oli keskustellut Markun tai Matin kanssa aiemmin ja tunsi tilanteen, joten en siihen enempää reakoinut. Päästyämme yli selän Yrjökin ihmetteli heidän hidasta etenemistään. Hän kysyi; lähtisikö joku hyväkuntoinen yksikkö katsomaan hinausliina mukanaan mikä siellä on hätänä. Sanoin Yrjölle, että kyllä minä voin lähteä. Olin tuolloin noin kymmenen metrin päässä Yrjön rinnalla. Kesti jonkin aikaan päästä hänen vierelleen hinausliinaa hakemaan, kun Mikko joka oli aivan Yrjön vieressä sanoi, että kyllä hänkin voi lähteä. Joten sanoin, että ihan miten vaan. Mikko kävikin sitten hinaamassa Markun tuuliselta selältä sille kallioluodolle, missä odotimme heitä.
  Tilanne oli ollut hyvin vaarallinen. Oli todella onni, että Markku pysyi pystyssä. Hän olisi saattanut uupuneena kaatua eikä Matti yksin siinä tuulessa olisi pystynyt Markkua pelastamaan vaan todennäköisesti olisi kaatunut itsekin. Loppu hyvin kaikki hyvin. Markku oli aivan poikki. Osaltaan siihen vaikutti nestehukka joka oli lisännyt hänen uupumustaan. Niinpä hänen oli pakko jäädä läheiselle kallioluodolle yöksi. Markkua hoivaamaan jäivät Tuulikki, Alli ja Minna. Me muut jatkoimme matkaa noin klo 23:00 Kökarille.
  Matkan aikana oli komea auringon lasku ja puolikuu nousi komeana merestä. Aleksi teki uuden melontaennätyksensä ja valvomisennätyksensä. Markku ja Irma meloivat kilpaa merivilkun tahdissa hi!
  Saavuimme kohtalaisen uupuneena Kökarille 02:15. Päivä oli ollut pitkä. Oli hullun tuntuista kävellä kalliolla kun aallot päässä keinutti. Emme jaksaneet enää lähteä katselemaan leirintäalueen virallisia telttapaikkoja, vaan pystytimme teltat aivan Kökarin leirintäalueen rantaan. Pääsimme nukkumaan vasta noin klo 03:00. Tosin Paula ja jotkut hurjat, ehtivät ennen nukkumaan menoaan vielä saunoa "kylmässä höyrysaunassa".

Maanantai 8.7.1996:

Välipäivä Kökarissa.
Aamuaurinko herätteli klo 11:00. Oli tulossa kaunis päivä. Kökarin saarikin oli hyvin kaunis ja leirintäalueella "kaikki" palvelut. Pesimme Mikon ja Paulan kanssa meidän likaiset vaatteemme oikein pesukoneessa, mutta ei ne tainneet kovin puhtaaksi tulla. Päivä vierähti vaatteita kuivatellessa ja saarta kävellen katsellessa. Kolmen kilometrin päässä ( ?) kylästä soitin kotiin. Tapasin siellä myös edellisenä iltana luodolle jääneet Allin, Markun, Minnan ja Tuulikin, jotka olivat tehneet sinne välilaskun ruokailua varten. Myös Markku ja Irma olivat tulleet syömään ( ?) ravintolaan.
  Tein leirintäalueen keinussa marakatin eli voltin keinulaudan alta jaloilleni. Paikalla olleet lapset kiinnostuivat tempustani. Jouduin tekemään marakatin sitten monta kertaa. Lapset taputtivat innoissaan. Illalla eräs lapsista kysyi, eikö setä tekis vielä sitä temppua. Ja olihan se tehtävä.
  Ostimme Tuomon kanssa kimppaan eräältä leirintäalueelle tulleelta kalastajalta savustetun lohen kappaleen (22mk=70km/kg). Illalliseksi söin lihapullat ja ne tavalliset lisukkeet. Tiistaille oli luvattu 21m/s myrskyä joten sovimme herätyksen klo 04:00 ja lähdön kello 06:00. Illalla saunoimme vielä, kuinkas muuten. Menin telttaan pitkälleni 22:30 vaikka en unta saanutkaan. Lähistöllä olevat lapset pitivät kovaa meteliä. Sinä yönä nukkuminen jäi melko vähiin.

Tiistai 9.7.1996:

Kökar - Föglön Dergerby (32km). Melontaa noin 6 tuntia 30 min.
Markku ja Alli menivät laivalla Degerbystä Maarianhaminaan koska edellisiltana oli luvattu todella kovaa tuulta 18 m/s eikä kumpikaan ollut oikein hyvässä melontavireessä. Pientä vaivaa siellä täällä. Edellisenä iltana tehty päätös lähteä aikaisin oli järkevä. Pääsimme alkumatkan kohtuullisessa tuulessa ennen myrskyn puhkeamista. Olimme jo pienemmillä vesillä myrskytuulen halkoessa ilmaa.
  Matka Degerbyhyn oli myötäinen tai sivumyötäinen ja se sujui nopeasti. Puuskittainen tuuli kävi melaan kyllä voimakkaasti kiinni. Föglön salmissa tuuli olikin jo ehkä luvatut 18 m/s. Rantauduimme Degerbyn uimarannalle. Pidimme pukukopeissa sadetta ja ruokailimme. Vaikka olimmekin sateesta märkänä ja kylmissämme pienessä pukukopissa oli hauska tunnelma. Keitimme trangiallani vettä jota höystimme Paulan rommilla. Söimme Tuomon pähkinöitä sekä suklaata ja jollakin oli keksejä ym. Monenmoista herjaa oli ilmassa mm. Yrjön häntäluulaastarista vitsailtiin.
  Sillä välin Matti ja Esikko kävivät kävellen metsän halki hotelli Seagramissa katsomassa löytyisikö meille kohtuuhinnalla sisämajoitustilaa. Kun hinta tuntui sopivalta (50mk henkilö) päätimme mennä hotellin matkustajataloon yhdeksi yöksi. Kuivattelimme vaatteita ja saunoimme. Haju huoneissa oli mahtava kun märät urheilukerrastot ym. likaiset vaatteet kuivuivat pitkin tuolien selkänojia ja lämpöpattereita.
  Ennen saunaa kävimme syömässä hotellin seisovasta pöydästä kalapainotteisen hyvän illallisen, hinta 80mk. Päätimme nukkua pitkään ja lähteä seuraavana päivänä liikkeelle vasta, about 12:00. Osa porukkaa nukkui sängyssä osa lattialla. Olin lattiaporukassa.

Keskiviikko 10.7.1996:

Degerby - Maarianhamina (28km). Melontaa noin 5 tuntia.
"Hyvin nukutun" yön jälkeen söimme hotelli Seagramissa aamupalan. (30mk) Tyhjensimme aamiaispöydän moneen otteeseen henkilökunnan hakiessa autolla kesken kaiken ruokaa kaupasta. Taisimme olla viimeiset melojat heidän aamiaispöydässään Hi! Lähetin Hotelli Seagramin mainospostikortin kotiin sekä Eeva mummulle ja Raijalle.
  Lähdimme klo 12:00 kohti Maarianhaminaa myötätuuleen. Veden lämpötila 13 sekä ilman 13,5 ja vettä satoi, kuten tavallista. Leevillä oli lämpömittari jolla hän piti meidät "lämmön tasalla". Pidimme maatauon Lumbarlandin kaakkoisrannalla. Istuin maatauon kajakissa ja söin hieman pähkinä/rusinamössöä. Kuumaryhmä oli mennyt jo menojaan. Heikki ja Pekka lähtivät jonkin verran heidän jälkeensä. Lähdin pääporukan kanssa ylittämään Lumbarlahdin selkää. Koska oli kohtalainen myötätuuli sain välillä jonkinlaisen surfin ja samalla Heikin ja Pekan selän ylityksen jälkeen kiinni, Samoin Vesa. Maarianhaminan kanavassa oli jonkin verran vastavirtaa. Saavuimme Leirintäalueelle noin klo 17:00.
  Teltan pystytettyäni lämmitin kylmissäni hernekeittoa ja soitin kotiin. Pirjo kertoi Helsingissä sataneen ennätysmäisesti. Sadevesi oli tukkinut viemärit ja sen seurauksena likavedet virtasivat ihmisten kellariasuntoihin. Kello 19:50 leirintäalueen valvoja tarkasti oliko telttamaksut hoidettu. Ne oli monelta vielä maksamatta joten saimme äkäisen kehoituksen maksaa. Aikaa 10 minuuttia. Muuten oli edessä telttojen purku. Leirintämaksu telttaa kohti kahdelta päivältä ja yhdelta hengeltä oli 70mk.
  Illalla teimme pienen kaupunkikävelyn Mikon, Tuulikin ja Paulan kanssa sekä pydähdyimme rantaravintolaan iltajuomille...

Torstai 11.7.1996:

Välipäivä Maarianhaminassa.
Aamupalan syötyäni lähdin Tuulikin ja Paulan kanssa Maarianhaminan uimahalliin uimaan ja saunomaan. Uima-altaassa käytettiin merivettä.
  Uintini ohessa tein muutamia temppuja ponnahduslaudalla joka oli 1,5 metrin korkeudella veden pinnasta. Nousin laudalle käsinseisontaan, annoin jalkojen hiljaa kaatua ja sitten ponnistin käsillä ja syöksyin kädet ja pää edellä veteen. Temppu onnistui kohtalaisen hyvin. Uimahallista tullessa kävin Tuulikin kanssa paikallisessa Mustassa kissassa syömässä Ålands "pankaakkanin" ja juomassa hopeateetä. Tuulikki joi tietenkin kahvia.
  Ruokaostoksiin meni rahaa 129mk. Keitin sitten perunat lihapullien kera, mausteena valkosipulinkynsiä. Lisäksi Ahvenanmaan tummaa leipää, joka oli mielestäni hyvää. Rasvatonta piimää taisi olla pitkästä aikaa juomana. Toiset taisivat olla jossakin rantakuppilassa syömässä hienon aterian. Puolenpäivän jälkeen taivas oli kirkastunut, oli tullut kohtalainen kesäpäivä. Sain pitkästä aikaa vaatteeni kuivaksi.
  Maksoin Matille tulevan laivamatkan ja siellä illallisen sekä saunan, että kanoottien kuljetuksen yhteensä 555mk. Hinta oli kohtuullinen. Matti lupas lähettää maksusta myöhemmin kuitin kotiin ja sen hän tekikin.
  Klo 18:00 jälkeen tein yksistäni pienen kaupunkikierroksen. Kävin mm. vesitornilla, jonka juurella oli menossa jotkut iltamat. Lisäksi ostin rannasta savustetun ahvenen (5mk) ja myöhemmin jäätelön (4mk). Jo tavaksi tulleen iltapalaverin ja merisään jälkeen noin 22:30 kävin nukkumaan.

Perjantai 12.7.1996:

Maarianhamina - Degersant (31km). Melontaa noin 6 tuntia 30 min.
Lähtö Maarianhaminasta klo 11:00. Keli oli sumuinen koko päivän, lämpötila 13-15 astetta ja tuuli myötäinen 3-5m/s. Maarianhaminasta mukaan liittyi uudestaan Anna-Leena Lind (Alli) ja Markku Soikkeli sekä uusina tulokkaina Markun vaimo Riitta ja heidän tyttärensä Vilma Venesmaa sekä Sverre Slotte ja hänen kanssaan Vaasasta melonut ystävänsa Virpi Lahtinen.
  Matka sujui mukavasti. Pidimme maatauon Hammaruddassa jota osa porukkaa, Mikko, Minna, Tuulikki, ym. jäivät ihailemaan ja tulivat myöhemmin perässä. Rantautuessani leirintäalueelle olin varomattomuuttani kaatua matalan rannan kuohuviin aaltoihin kääntyessäni lähellä rantaa sivuaallokkoon. Leiriydyimme aluksi väärään paikkaan. Telttakylämme oli siirrettävä sata metriä länteen "oikealle" leirintäalueelle maanomistajan ja paikalle hälytetyn poliisin käskystä heh heh. Soitin viimeisen kerran suomen puolelta kotiin.
  Illalla kävimme leirintäalueen keskeneräisessä saunassa löylyttelemässä. Saunan ylälaude oli liian matalalla, mutta onneksi Markku Lanki oivalsi nostaa pesuhuoneesta penkin ylälauteiden päälle, ja avot, kyllä löylyä riitti.
  Illan merisään mukaan tuuli olisi aamulla 3-5 ja illalla 5-9m/s. Eli kohtuullinen. Edellisten päivien kovien koettelemuksien takia Matti halusi tuoda oman käsityksensä Ahvenanmeren ylitykseen liittyvistä vaaroista. Jokaisen oli mietittävä tykönään riittääkö kunto ja myöskin kantti, sillä luvassa oli tuulista säätä. Vaihtoehtona oli meloa suoraan Ekeröön ja siitä laivalla Grisslehamiin.
  Degersantin Leirintäalue oli ihan hyvä paitsi se sijaitsee tuulisella paikalla ja ne vessat, ihme kyllä, tällä kertaa lukossa. Leirintämaksu 35mk.

Lauantai 13.7.1996:

Degersand - Signilskär (18km). Melontaa noin 5 tuntia 30 min.
Herätys klo 07:00. Lauloimme Jan Liiman'ille aamulla paljon onnea vaan. Hän täytti 17-vuotta. Jan sai retkiläisiltä lahjaksi kirjan, joka oli varustettu retken osanottajien nimillä.
  Alli, Paula, Markku, Riitta ja Vilma olivat päättäneet mennä lautalla Ekeröstä yli Ahvenanmeren. Me muut lähdimme melomaan kohti Signilskäriä noin kello 9:00.
  Tuulikki oli aamulla kahden vaiheilla lähteäkö Ahvenanmeren ylitykseen vai Ekeröön sillä hänellä oli vielä osittain kajakki pakkaamatta, kun muut uhkuivat menohaluja kajakeissaan. Sanoin Tuulikille, että ei tässä mitään kiirettä ole, kyllä ne odottaa, keritään ihan hyvin, pakkaa rauhassa vaan. Auttelin häntä sitten tavaroiden ja kajakin kantamisessa.
  Oli vastatuulta 9-15m/s ja aallokko toista metriä. Pidimme Töllingarnassa puolen tunnin eväspaussin. Signilskäriin saavuimme kolmen aikoihin kuuden tunnin melonnan jälkeen. Tuulesta ja vasta- aallokosta johtuen matka oli suhteellisen raskas.
  Taivas kirkastui kun saavuimme saarelle. Aurinko lämmitti mukavasti. Signilskärillä on hyvä aallonmurtaja ja rantautumispaikka. Saari on aika karu, mutta siellä kasvaa kuitenkin lehtimetsää sekä kauniita kukkia ja mansikoita oli myös kohtalaisesti ja tietenkin tyrnipensaita.
  Teltan pystytettyäni söin makaronia ja minestron lihapullamössöä. Sen jälkeen kiersin saaren ympäri ja ihastelin sen karua kauneutta. Iso rusakko juoksi ohitseni ja olin astua kahden kyykäärmeen päälle. Aallonmurtajalla asusteli paljon riskilöitä, noita ihastuttavia pingviinin näköisiä, mutta paljon pienempiä, punaräpyläisiä lintuja valkoisine siipitäplineen.
  Illalliseksi söin puolilitraa mysliä ja paistoin ostamani makkaranpätkän rangialla. Seuraavaksi päiväksi luvattiin 17m/s joten päätimme pitää vapaapäivän. Nukkumaan klo 22:30.

Sunnuntai 14.7.1996:

Välipäivä Signilskärillä.
Heräsin noin kahdeksalta. Aamukävely tällä muuttolintujen ja Pentti Linkolan välietappisaarella tuotti näköhavaintona yhden kyykäärmeen ja jäniksen. Myöhemmin bongasin kaksi kyytä lisää. Toinen muistutti rantakäärmettä koska oli musta eikä sahalaitaa ollut selässä lainkaan. Tuulikki, biologian opettaja, tunnisti sen täysin varmasti kyyksi. Grisslehamnin masto erottui saarelle samoin Märketin majakka.
  Iltapäivällä erittäin voikakas raesade ja ukonilma pakotti telttaan sadetta pitämään. Rakeet olivat kynnenpään kokoisia. Kohta perään tuli toinen ukkoskuuro. Ei satanut rakeita, mutta tuuli oli niin voimakas, että oli kaataa teltan tohjoksi vaikka nojasin yhteen teltan kaareen selälläni ja kahdesta pidin käsilläni kiinni. Sateen loputtua täydensin retkipäiväkirjaani.
  Seuraavallekin päivälle oli luvattu kovaa tuulta 15-17m/s. Olimme saaren vankeja. Kulutin aikaani loikoilemalla ja maisemia katsellessa sekä tietenkin jutustelemalla muiden "eskimoiden" kanssa.
  Ilta oli kaunis ja aurinkoinen. En ole eläissäni nähnyt vaikuttavampaa auringon laskua sateenkaarineen, kuin sinä iltana Signilskärillä. Päätimme lähteä Ahvenanmeren ylitykseen aikaisin aamulla. Merisään mukaan tuuliolosuhteet 8-12m/s antoivat siihen kohtalaisen mahdollisuuden. Sovittiin myös, että Matti ja Yrjö tarkkailivat merta yöllä ja tekevät herätyksen jos keli on kohtuullinen.

Maanantai 15.7.1996:

Signilskär - Grisslehamn - Bergby (45km). Melontaa noin 9 tuntia.
Sään tarkkailijat antoivat herätys kello 2:30. Aamuhämärissä kello 4:35 lähdimme ylittämään Ahvenanmerta. Matti ilmoitti lähdöstämme Enskärin merivartioasemalle ja sieltä luvattiin seurata ylitystämme. Tuuli oli sivuvastainen ja noin 8m/s. Iltapäivän tuuliennustus 13m/s.
  Tuuli oli sivuvastainen ja aallokko nautinnollinen meloa - vain muutamia yli metrin aaltoja alkumatkasta. Aurinko nousi selkämme takaa siivittäen kulkuamme. Tunnelma oli korkealla. Jotkut lauloivat meriaiheisia lauluja melonnan tahtiin. Muutamia rahtilaivoja lipui ohitsemme. Suunnistus meren yli oli helppoa kirkkaalla säällä. Grislehamnin nuppipäinen masto näkyi alusta saakka samoin Märketin majakka.
  Ylitys sujui ongelmitta. Pidimme kolme lyhyttä kellunta-evästaukoa. Ylitimme ahvenanmeren salmiakkimuodostelmassa. Yrjö ja Aleksi toimivat keulakanoottina, Vesa ja Mikko sivuilla, Jan ja Onni tarkkailivat perässä. Rantauduimme Grislehmnin uimarannalle klo 10:30.
  Peseytyessämme Grislehamnin lautta ohitti meidät. Tuomo seisoi nakuna kivellä ja sai lautalta monta ihailijaa itselleen Hi! Syötyämme korkkasimme ylityksen kunniaksi neljä pulloa samppanjaa. Kävin jalkaisin Grislehamnissa täydentämässä ruokavarastoani Lepäilin ja otin aurinkoa.
  Jatkoimme matkaa Byholman kautta kiertäen Bergbyn leirintäalueelle, jonne saavuin Tuulikin kanssa noin klo 17:00. Leirintäalue oli siisti ja telttapaikkoja nurmikolla runsaasti. Saunottuani soitin kalliisti 10 kruunulla muutaman sekunnin puhelun kotiin ja kerroin, että Ahvenanmeri oli ylitetty onnistuneesti. Leirintäalueen lähellä oli joku pakolaiskeskus jossa kävi aika mekkala.

Tiistai 16.7.1996:

Bergby - Hummelvig - Gräddö (37km). Melontaa noin 6 tuntia.
Heräsin 8:30 ruotsin aikaan, ruotsissa kun oltiin. Lähtö klo 11:00. Sää oli pilvinen ja kohta vesille päästyämme alkoi sataa vettä. Osa eskimoista kävi Väddössä? Alstassa? kaupoissa ja asioillaan. Pääjoukko jatkoi Gräddöön välillä hyvään myötätuuleen surffaillen välillä antaen tuulen kuljettaa kajakkia omalla voimallaan. Aleksi käytti hyväkseen pyöröpurjetta eli päivänvarjoa, jonka tuuli sittemmin puhalsi säpäleiksi.
  Saavuin kärkiporukan kanssa leirintäalueelle noin klo 17. jotakin. En pitänyt pidempiä taukoja koska ilma oli kolea, 12 astetta, ja vettä satoi. Vesi Väddön kanavassa oli kylläkin jopa 17 astetta. Ympäristö päivän aikana oli kaunista ruotsalaismaisemaa kesämökkeineen. Joitakin eläimiä laidunsi vesistön äärellä, perinteisellä tavalla, pitäen sekametsän aluskasvillisuuden kurissa. Leirintäalue oli asuntovaunujen kansoittama. Rannassa asuntovaunuilla olevat olivat maksaneet näköalapaikasta merelle. Saimme kuitenkin rannalta käyttöömme pienen alueen leiriytymistä varten koska eräs asuntovaunua näköalapaikalla pitävä oli muutaman päivän sopivasti muualla. Eli saimme mennä tilapäisesti hänen vaununsa eteen. Muussa tapauksessa olisimme joutuneet kauemmaksi.
  Kävin Paulan ja Esikon kanssa Gräddö'ssä kaupassa täydentämässä ruokavarastoja noin klo 18:45-20:00. Ilta normaalia seurustelua ja Matin selvitys seuraavan päivän reittisuunnitelmasta. Sitten nukkumaan.

Keskiviikko 17.7.1996:

Hummelvig - Östra - Langö (38km). Melontaa noin 7 tuntia 30 min.
Heräsin ennen klo 8:00 ruotsin aikaa. Olo tuntui paremmalta kuin edellisenä aamuna. Silmät eivät olleet turvoksissa eikä nenä vuotanut.
  Pekka hermostui aamulla kun Tuomo kolisteli liian aikaisin trangiaansa; kuka P... siellä kolistelee tähän aikaan, hän huusi! Rupesin itsekin kokkaamaan kun ei ollut muutakaan tekemistä..
  Niin, aurinko paistoi pilvien lomasta. Jokohan se kesä alkaa, tuumin. Ei alkanut, mutta ilma oli kohtuullinen. Jonkin aikaa melottuamme saavuimme ruotsin laivojen Turku Tukholma reitille. Ohitse lipui Siljan ja Viking yhtiön laivoja. Niiden aiheuttamat aallot olivat noin 60-70cm ja melko loivia maininkimaisia sellaisia.
  Pysähdyimme ruokatauolle Blidösundin uimarannalle. Söin pika-aterian mysliä maidon kera sekä tomaatin. Tauolla tuli hieman kylmä. Olin lyhyet shortsit jalassa mikä riitti hyvin kajakissa, mutta ei merituulen vilvoittamalla rannalla. Siellä oli isoon mäntyyn yhdellä köydellä kiinnitetty keinu. Roikuin tuon keinun naruissa käsin hypäten jaloilla puuta vasten josta vauhtia ponkaisten puun eri puolille sain hengitykseni kiihtymään ja sitä kautta itseni lämpimäksi. Kylmissäni seisoin lisäksi laiturissa käsilläni. Svärre tahtoi kuvata minun käsillä seisonnan. Niinpä jouduin uusimaan tempun. Loppumatkasta saimme jälleen sadetta niskaamme.
  Leiriydyimme Östra Langön kallioiselle saarelle, jonka leiriytymisluvan Matti varmisti eräältä saaressa asuvalta mökkiläiseltä. Keitin kattilallisen perunoita, lisäsin siihen ruotsista ostamaani tillilihaa ja paljon valkosipulin kynsiä. Myöhemmin illalla söin saaren antimia, mustikoita. Telttailuun saari ei ollut paras mahdollinen, mutta tottuneina retkeilijöinä aina me jonkun kolon teltoille löysimme.
  Saarella oli joku vanha vaja missä oli sänky petivaatteineen kaikkineen ja unohdettu mandoliini joka oli jonkinlaisessa vireessä. Viritin mandoliinin kitaran neljän alimmaisten kielten mukaisesti. Soittelin, kun totuin vempeleeseen, muutaman kerran lännenlokaria. Lukuisten ehdotusten johdosta valitsimme seuraavan päivän lähtöajaksi humoristisen 9:30.

Torstai 18.7.1996:

Östra Langö - Eriksö - Waxholm (36km). Melontaa noin 8 tuntia 30 min.
Herätys aamulla klo 7:30 Matin kauniilla huilun soitolla. Lähtö tapahtui ajallaan, kukaan ei myöhästynyt paitsi "yllättäen" Mikko ja Minna jotka olivat löytäneet toisensa. He päättivät jäädä saarelle vielä "huilaamaan" meidän jatkaessa matkaamme.
  Päivä oli aurinkoinen. Ruotsin saaristo näytti parhaat puolensa. Meloimme pääväylältä sivussa puikkelehtien saariston kapeikoissa. Pysähdyimme Eriksöön kauniille kalliolle klo 13:00-16:00, ruokailemaan, uimaan ja ottamaan aurinkoa. Veden lämpö 14 astetta. Tuulikilla oli jäänyt edellisiltana paistamaansa lihaa ja pastaa. Hän halusi tarjota osan tuosta päivällisestään minulle, ettei ruokaa tarvinnut heittää hukkaan. Kaivoin trangian esille ja lämmitin Tuulikin ruuan jota oli niin paljon, että Allikin taisi syödä osan pastasta. Se oli oikein hyvää.
  Taivaanranta pilvistyi, päätimme lähteä kohti Waxholmia. Sitä ennen taivaalla leijui komea merikotka jota lokki yritti hätyytellä syöksyillään. Olimme jälleen isolla väylällä. Vesiliikenne oli erittäin vilkasta. Purjeveneitä saattoi nähdä kerralla jopa yli 30. Muitakin aluksia oli runsaasti. Waxholmin linna jäi vasemmalle mennessämme Waxholmin saaren kärjessä olevalle leirintäalueelle jonne saavuimme noin klo 18:00.
  Leirintäalue oli aivan surkea telttailijoita ajatellen. Meidän olisi pitänyt leiriytyä kivikkoiseen mäkeen. Vaikka olimme tottuneet olemaan huonollakin paikoilla päätin lähteä Tuulikin ja Allin kanssa katselemaan parempia telttapaikkoja. Tasainen kallio ym. löytyi aivan saaren kärjestä noin 300m leirintäalueelta. Paikka oli oikein viihtyisä ja kaunis sekä varustettu laavulla. Samalle alueelle tuli myöhemmin Soikkelin Markku perheineen.
  Iltapalan syötyäni lähdimme kuudestaan läheiseen pitsabaariin syömään pitsaa. Henkilökohtaisesti tyydyin pelkkään Coca Colaan, joka saattoi osaltaan aiheuttaa rauhattoman yöunen ja seuraavan päivän väsymyksen. Ennen "nukkumaan menoa" tarkistimme bussien aikataulut Tukholmaan.

Perjantai 19.7.1996:

Välipäivä Waxholmissa/Tukholmassa.
Syötyäni aamiaisen soitin Pirjolle. Hän kertoi Leenan ja Katin tulevan vastaan Olympiaterminaaliin kun aikanaan saavun Helsinkiin. Automaatti rosvosi kruunuja kuin pajatso ikään. Puhelu jäi lyhyeksi.
  Lähdimme 10:00 paikkeilla bussipysäkille ja hurautimme isolla joukolla Tukholmaan. Matka maksoi 26kr. Ostin päivälipun metroon (56kr), jolla ajoimme lähelle Tukholman suurinta ja ilmeisesti ainoata melontaliikettä. Kauppa oli suuri suomalaisiin verrattuna. Ihmeekseni sain todeta, että lajivalikoima kaupassa oli keskittynyt Artisaneihin, joita oli runsaasti. Toki muitakin merkkejä löytyi. Melontavarustevalikoima oli kattava, mutta en ostanut mitään samoin kuin en retkialan erikoisliikkeestäkään jossa seuraavaksi kävimme. Tutustuimme kuninkaanlinnan läheisyydessä kauppakatuihin ja kävimme syömässä pitsat, Yök! Sitä ennen tuli syödyksi kolme banaania välipalaksi. Aleksi steppaili taitavasti eräällä puusillalla kävelynsä lomassa. Sadekuuro, kuinkas muuten, yllätti pariin otteeseen Tukholmassakin vaikka muuten päivä oli aurinkoinen ja lämmin. Olimme sateensuojassa mm. eräässä kahvila laivassa.
  Päivä Tukholmassa kului nopeasti. Takaisin Waxholmiin matkustimme hyvin nopealla reittilaivalla. Matka maksoi 35kr. Aleksi ja vaari tulivat seuraavalla laivalla perässä koska myöhästyivät laivasta Aleksin parturissa käynnin takia. Laivamatkan aikana kolme melojaa oli jäädä meitä kuljettaneen laivan alle "ruikkaavan" patsaan luona.
  Kävimme sitten Waxholmin keskustassa kaupassa, josta ostin mm. kananmunia. Saimme myös nauttia rytmikkäästä elävästä musiikista, jazzista, jota eräs bändi soitteli paikallisen katukahvilan edessä. Tulimme kävellen saaren halki teltoille.
  Olimme Tukholmassa koko päivän, Yrjön, Aleksin, Leevin, Markun, Irman, Onnin, Janin, Paulan, ja Tuomon kanssa. Tuulikki, Alli ym. olivat omilla teillään. Olin kylläkin sopinut syöväni heidän kanssaan. En vain huomannut seurata ajan kulkua, kun kelloni oli rikki. Niinpä tapaaminen meni ohi ja oli tyydyttävä sitten siihen pitsaan.
  Tuulikki ja Alli ostivat kumpikin laadukkaan kahden hengen teltan ym. tarpeellista alennusmyynnistä. Matti kävi illalla kyselemässä sopiiko minulle, että olen Tuomon ja Pekan kanssa samassa hytissä laivamatkan. Ja sopihan se.

Lauantai 20.7.1996:

Waxholm - Värtahamn/Silja Symphony (19km). Melontaa noin 4 tuntia.
Nukuin yön erinomaisesti; olin nähnyt mielenkiintoisia unia. Heräsimme klo 07:00. Kävin sitten uimassa kuten edellisenäkin aamuna. Pakkasin kajakin viimeisen kerran tällä reissulla. Aamu oli tyyni ja aurinkoinen, tunnelma hyvä. Ennen lähtöä Paula otti Vaxholmin uimarannalla retkiporukasta ryhmäkuvan kajakeissaan.
  Melominen kohti Tukholmaa alkoi klo 10:00. Matka sujui leppoisasti komeita ruotsalaismaisemia ihaillen. Meloin ylävartalo paljaana ilman pelastusliivejä. Nautin auringosta. Oli kesä, kesä, kesä... ja veneliikenne erittäin vilkasta. Saavuimme Tukholmaan Värtahamnin satamaan ennen klo 14:00. Kajakkien kantaminen satama-altaasta laiturille ja laivaan sujui ammattitaidolla, eli helposti. Saimme mukana olleille 20 kajakille hyvät tilat autopaikoilta seinän vierestä. Onni, mm. varmisti meidän kajakkien kiinnityksen sitomalla ne vielä hihnoilla toisiinsa.
  Matti oli varannut laivasta saunan klo 16:00. Saunominen taisi olla ainoa oikea tapa aloittaa kotimatka Helsinkiin, koska haisimme laivan henkilökunnan mielestä hyvin epämiellyttävälle.
  Saunassa ja etenkin porealtaassa oli hieno tunnelma. Naiset olivat uimapuvuissaan ja miehet nakuina. Poreallas oli eskimoita täynnä ja istuinpaikkaa vaihdettiin kiertämällä allasta. Naurua ja vitsejä piisas. Meillä kaikilla oli niin mukavaa. Useimmat joivat olutta altaassa ollessaan. Minunkin tuli jano. Rahaa haettuani istuin baaritiskille ja tilasin lasin fanttaa. Ihmettelin miksi porealtaassa löhöilevät nauroivat minulle. Ymmärsin syyn kun kuvittelin miltä näytin baaritiskin jakkaralla alastomana fanttalasi kourassa. Vilma puolestaan laittoi jalkansa niskan taakse porealtaassa, sirkuskoululainen kun oli. Tuomon ehdotuksesta päätimme tehdä seuraavan Helsinki-Tukholma melontaretken niin, että laitamme autolautan perään lämpimällä vedellä täytetyn suurehkon kylpyammeen jossa sitten meloskelemme edes takaisin. Hi! Saunan jälkeen menimme nauttimaan seisovan pöydän antimista. Lopuksi meidät poloiset häädettiin ruokapöydästä, että henkilökunta pääsi tekemään uutta kattausta. Syötyäni ostin laivalta puhelinkortin 30kr/3min. Soitin Pirjolle kertoakseni hänelle tarkemmin tulostani Helsinkiin. Ostin lapsille tuliaisiksi suklaata ja kävin ottamassa hytissä ruokanokoset.
  Olimme sopineet tapaamisen kävelykadulle josta siirryimme yläkerroksiin iltaa istumaan karaokelaulun säestyksellä. Kello 12:00 siirryimme tanssiparketin puolelle.
  Tanssin Tuulikin kanssa muutaman kappaleen. Tanssitaitoni oli vähän ruosteessa kun en ollut tassinut sitten nuoruusvuosien. Ihmeekseni en jännittänyt parketilla pyörähtelyä, vaikka minulla oli lisäksi hieman sopimaton asu; veryttelyhousut, lenkkitossut ja T-paita. Tuulikki on sentään harrastanut kilpatanssia ja sittemmin toiminut mm. tanssinopettajana. Hänellä oli lisäksi illallispöydässä jalassaan komeat korkokengät, mutta vaihtoi ne päivätorkkujen jälkeen matalampaan malliin. Kajakkiin kun mahtuu kaikenlaista. Menimme nukkumaan noin klo 03:00.

Sunnuntai 21.7.1996:

Eteläsatama - Valkeakoski.
Heräsin laivan kolistellessa Helsingin Olympiaterminaalin satama-allasta. Kävin nopeasti aamupalalla ja sitten ryntäsin autokannelle. Melaveikkojen kajakkitraileri ajoi laivan uumeniin. Varusteiden pakkaaminen oli alkamassa. Lähdin katsomaan joko Leena ja Kati ovat saapuneet satamaan, mutta samalla hekin hurauttivat autonsa laivan sisuksiin.
  Pakattuamme varusteeni kävin hyvästelemässä lämpimästi meriretkiystäväni. Sovimme, että tapaamme syksyn aikana Melaveikkojen järjestämässä Tukholman retkeä koskevassa viihteellisessä valokuvaillassa.
  Kohta lähdettyämme kotimatkalle auton katolta kuului kolinaa. Silmäys ikkunasta paljasti kattotelineiden kiinnitysruuvien olevan löysällä ja kiristyksen tarpeessa.
  Kotimatka sujui muuten leppoisasti. Kerroin Tukholman retkestäni, Leena ja Kati omia kuulumisiaan. Äite soitteli pari kertaa Katin kännykkään ja tiedusteli milloin olemme kotona. Niinpä kotiin saavuttuamme pääsimme heti ruokapöytään.
  Pirjo ja äiti olivat kattaneet meille ruuan sireenimajan pöydille. Herkkua oli monenlaista: lohipasteijaa, silakkapihvejä, lihapullia, täytekakkua, yms... Illalla pääsin lisäksi vielä saunaan. Mikäs siinä oli ollessa!


Reittimme oli lyhykäisyydessään seuraava:

Helsinki-Skorvö-Elisaari-Modelmagan-Jussarö-Modelmagan-Hanko-Hiittinen-Rosala-Vänö- Borstö-Nötö-Aspo-Österkär-Kökar-Degerby-Maarianhamina-Degersand-Singnilskär-Grisslehamn-Bergby- Hummelvig, Gräddö-Östra Langö-Eriksö-Vaxholm-Värtahamn/Silja Symphony; yhteensä 602 km.

Retkelle osallistuivat:

Helsingin Hietaniemen rannasta kaksikolla: Aleksi Airas (MeVe, VeSa) ja Yrjö Lindroos (MeVe, M) sekä Irma Lanki (MeVe) ja Markku Lanki (MeVe, M), yksiköllä: Leevi Jarva (MeVe, MaMe), Pekka Jokinen (MaMe), Mikko Jyväs (SMM), Paula Kukkohovi (MeVe, HeMe), Pekka Kukkonen (M), Anna-Leena Lind (MeMe, HeMe), Tuomo Orpana (M), Minna Reponen (MeVe, HeMe), Lea Sääskilahti (MeVe), Tuulikki Telaranta (M) ja minä Kari Paunasalo (KaMe).
  Skorvöstä matkaamme liittyi Jan ja Onni Liiman (C). Hangosta, Heikki Hepo-oja (MeVe, M), Esikko Mykkänen (HeMe, DPK, HKK), Matti Seppänen (MeVe, HKK), Markku Soikkeli (MaMe) (joka on kirjoittanut hyvän retkimelontaa käsittelevän, Retkimelonta-nimisen kirjan) ja Vesa Tissari (MeVe, TuusMe).
  Maarianhaminasta Marku Soikkelin puoliso Riitta Venesmaa (MaMe) ja tytär Vilma Venesmaa MaMe) sekä Sverre Slotte (MeVe, HKK) ja hänen kanssaan Vaasasta melonut ystävänsa Virpi Lahtinen (HKK).
  Ruotsin puolella mukaan liittyi Jukka Lampinen (HeMe).
  Retken johtajana toimi Hankoon asti "vaari" Yrjö Lindroos, yhdessä kipparinsa 12- vuotiaan tyttärenpoikansa Aleksi Airaksen kanssa ja siitä eteenpäin Matti Seppänen. Retken suunnittelussa oli vahvasti osallisena myös Anna-Leena Lind.

Olosuhteet melontaretkellämme olivat välillä vaativia, mutta selvitimme karikot hyvällä huumorilla. Melontaporukka tuli keskenään erittäin hyvin toimeen. Kelpasi siinä joukossa järvimelojankin meloskella.

Teksti: Kari Paunasalo