Terveysliikunta retuperällä

Koko väestön terveysliikunta on jäänyt pahasti retuperälle. Asiantuntijoiden mukaan jopa 70 prosenttia suomalaisista on huonokuntoisia. Koululiikuntaa on karsittu, lasten pihapelit ovat hävinneet ja liikunta on yliorganisoitua. Teholiikkujat treenaavat pakonomaisesti ja urheilijat syövät lääkkeitä 2-4 kertaa muuta väestöä enemmän.
Liikuntatutkimuksen mukaan vain kolmannes suomalaisista liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Yli kaksi miljoonaa suomalaista ei liiku lainkaan tai liikkuu liian harvoin tai tehottomasti, sanoo Suomen Kuntoliikunnan hallituksen puheenjohtaja, dosentti Timo Sahi.
Kun suomalaisilta itseltään kysytään, sohvaperunoiksi eli korkeintaan satunnaisesti liikkuviksi tunnustautuu vain kahdeksan prosenttia. Toisaalta himoliikkujat harrastavat yhä useampia liikuntalajeja samanaikaisesti.

Pätkäliikunta ei riitä

Koko väestön terveysliikunta on jäänyt retuperälle ja huomiota on kiinnitetty vain liikunnallisesti lahjakkaiden teholiikkujien ohjaukseen, sanoo työuransa aikana 150 000 suomalaiselle kuntotestin tehnyt testipäällikkö Matti Heikkilä Suomen Urheiluopistosta.
Valtava määrä suomalaisia on tosi huonokuntoisia. Kroppa ei kerro enää ihmisille, että se kaipaa jotain. Huonosta kunnosta johtuvat sydämen lisälyönnit hyväksytään, vaikka uni ei tule ja rasittunut sydän rauhoittuu vasta aamuyöllä.
Heikkilä mielestä puolen tunnin pätkäliikunta aamuin illoin ei riitä kunnon kohentamiseen. Hän vaatii kunnolla hikeä pintaan. Liikuntareseptit voivat Heikkilän mukaan olla hyviä, jos ne perustuvat kunnon analyysiin. Jos reseptissä lukee tunti liikuntaa kolme kertaa viikossa, on sama kuin kirjoittaisi "mene apteekkiin ja osta mitä tahansa lääkettä.

Liikunnasta pakkomielle

Liikunnasta voi tulla myös pakkomielle. Lenkille on pakko mennä flunssassa ja krapulassa, vaikka sydän ei kestäisi. Vammojenkaan kanssa ei voi levätä, vaikka oma urheilu-ura tuhoutuisi, sanoo professori, psykiatri Matti O. Huttunen. Kehonrakentajissa pakkobodareita on aika paljon, ja siinä jengissä on myös paljon hormonien käyttäjiä.
Huttusen mukaan ongelmaa väheksytään, vaikka se voi olla iso ongelma perhepiirissä. Erään tutkimuksen mukaan viidesosa opiskelijoita, jotka harjoittelivat yli kuusi tuntia viikossa, oirehti ainakin yhdellä pakonomaisuuteen viittaavalla oireella.
Säännöllisen liikunnan lopettaminen aiheuttaa yleensä vieroitusoireita, ärtymystä, masennusta tai unettomuutta. Liikunta-addiktiosta on kyse silloin jos vieroitusoireet ovat niin voimakkaat, että ne haittaavat toimintakykyä.
Murtumiaan paikkaavat urheilijat käyttävät myös 3-4 kertaa muita enemmän kipulääkkeitä, vaikka ne saattavat jopa hidastaa murtumien paranemista ja aiheuttaa muita vakaviakin terveyshaittoja. Erityisen hanakasti niitä popsivat nopeus- ja voimalajien edustajat. He käyttävät kipulääkkeitä yli yhdeksän kertaa muuta väestöä enemmän, sanoo viime kuussa urheilijoiden lääkkeiden käytöstä väitellyt farmasian tohtori Antti Alaranta.
Liikunnan ja terveyden asiantuntijat pohtivat terveysliikunnan tilaa Lääkäriliiton, Apteekkariliiton, Lääketietokeskuksen ja Lääketieteen toimittajien seminaarissa Heinolassa

Lähde: Valkeakosken Sanomat 13.6.2006.
Kuva: Aki Vaani (Siltojen soutu 11.8.2002)