Majalle. Lokit järvellä jo hyökkäsivät. Kanadanhanhellakin näkyi olevan pesä, melontalenkiltä palaava Raimo Luoto kertoo alkukesän havainnoistaan.

Melonta vie mukanaan

Harrastus     Kuntoa, luontoa, kavereita tai yksinoloakin hienoissa järvimaisemissa

Mikä on melojan suosikkisää? Ei ainakaan rasvatyyni hellesää, sillä kajakissa, aukkopeitteen alla, tulee silloin hiki.
  Koskilaisen Melontaseuran Mallasveden Melojien puheenjohtajan Matti Kalliomäen mukaan paras on pieni vastatuuli, se kun vilvoittaa mukavasti.
  Seuran varapuheenjohtaja Kalle koenkytö aloitti melontaharrastuksen vasta kuusikymppisenä, tykästyi ja jäi. Ensimmäinen kesä oli kuusi vuotta sitten. Harrastus tekee hyvää keholle ja virkistää mieltä.
  - Kun aloittaa, menevät niska ja hartiat jumiin. Kun vähän aikaa jatkaa, nekin ovat loistavassa kunnossa. Aloittelija voi pelätä kaatumista. - Oikeastaan kajakki ei kaadu juuri millään.

Apua, sivutuuli

Toinen kauhun paikka voi olla edessä, kun menee ensimmäisen kerran sivutuuleen, sillä kajakki kääntää keulaa vastatuuleen. Tuntuu vaikealta saada kajakkia tottelemaan.
  Mallasveden Melojilla on kesän alussa noin 80 jäsentä. - Kun melontakoulut on käyty, nousee jäsenmäärä lähelle sataa, Koenkytö tietää.
  Seuran tämän kesän melontakouluista toinen osuu viikolle 23. Pääsyvaatimuksena ovat vähintään 12 vuoden ikä ja uimataito. Kolmen kerran jälkeen untuvikkokin on valmis osallistumaan yhteisiin melontoihin. Tiistaimelonnoissa matka on lyhyempi, torstaisin hiukan pidempi ja vauhtikin reippaampi. Tiistaimelonnoissa tutustutaan myös rantautumispaikkoihin ja paistetaan nuotiolla makkaraa.
  Joka vuosi melontakouluista jää aktiiviharrastajiksi 3-4 ihmistä. Majaa seura pitää Apian leirintäalueelle Pirkan Helmen EU-rahatuella rakentamassaan vajassa. Vajan kalustosta noin puolet on seuran omia ja sitten jäsenten käytössä.
  Jos ei hanki omia välineitä, selviää harrastuksesta Koskissa pienin kuluin, muutamilla kympeillä.

Yksin ja porukalla

Kokeneet melojat lähtevät järvelle usein yksin. Kännykän voi laittaa vesitiiviiseen koteloon. Kovaan keliin ei vähin taidoin kannata uskaltautua. riskiaikaa on kevät ja syksy, jolloin veden varaan joutunutta uhkaa hypötermia.
  Yhdeksän kymmenestä melojasta harrastaa nimenomaan retkimelontaa. Myös Koskista on käyty melontaretkellä pikku porukoilla keväästä lähtien.
  Toisen kerran seurasta osallistutaan myös Suomi meloo -tapahtumaan. Se vie 12.-18. kesäkuuta Lammilta Poriin ja kulkee myös Valkeakosken kautta. Ennakkoon tähän kanoottiviestiin ilmoittautui Koskista 14 melojaa.

Pakolliset varusteet

Lähde: Valkeakosken Sanomat 5.6.2010.
Teksti: Eila Saukkonen.
Kuvat: Mika Seppänen