13/1891-1892 12/945 taulu 11/473
Kolmastoista sukupolvi
Pentti Hokaninpoika
( taulu )
k. Sääksmäki 1658.
- Sääksmäen Lantoisten Penttilän kirjuri ja isäntä 1602-1635, Roukon Mäenpään eli Furunäsin ratsumies 1636-(1648),
Mutin Suojalan isäntä noin 1618-1620, Pukkilan noin vuodesta 1628- ja Kauppilan isäntä.
Puoliso
Margareeta Fransentytär Penttilä
( Vanhemmat - taulu )
k. Sääksmäki 1666.
XII Lapsia:
- Hans Penttilä - Valkeakosken Roukon ratsumies.
Puoliso Anna Matintytär
- Molemmat mainitaan Apian mylläreiden itsellisenä 1634-1635.
- Heikki Penttilä, Mattila k. Sääksmäki ennen 1664. - Lempäälän Lipon Mattilan isäntä 1649-1658.
- Kaarina Penttilä - Mainitaan tyttärenä 1634-1639.
- Riitta Penttilä k. Sääksmäki 1669.
- Mainitaan tyttärenä 1634. Asui vuodesta 1655 tyttärensä Kaarina luona. Kaarina oli Huittulan Raijan ratsutilan emäntä.
Puoliso Sääksmäki noin 1630 Heikki Simonpoika
- Korpraali. Omisti Sääksmäen Mutin Suojalan noin vuodesta 1628-.
- Elisabet Penttilä - Mainitaan tyttärenä 1634.
- Margareeta Penttilä s. Sääksmäki noin 1612, h. siellä 28.11.1697.
- Mainitaan tyttärenä 1634-1639 ja leskenä Lantoisen Penttilässä 1665-1670.
Puoliso Sääksmäki noin 1639 Leonhard Pastell
k. Sääksmäki noin 1662.
- Mainitaan ensimmäisen kerran manttaaliluettelossa 1641 Sääksmäen Roukon Mäenpään eli Furunäsin omistajana,
jonka hän omisti avioliittonsa kautta, ja josta suoritti myös ratsupalvelusta.
Manttaaliluettelossa hänet mainitaan Lennart Tysk-nimellä ja suku on todennäköisesti vierasmaalainen.
Korpraali 1642, luutnantti Banérin komppaniassa 1649 ja ratsumestari 1653.
Sai kuningatar Kristiinalta 19.10.1650 elinaikaiseen läänitykseen
Pälkäneen Painon Jussilan sekä Sääksmäen Lantoisten Penttilän ja Rekolan sekä Valkeakosken Salonkylän Kaivannon myllyn,
jotka aikaisemmin olivat olleet läänitettynä hänen apelleen. Syyskuussa 1651 luutnantti
Pastell sai lain vahvistuksen Sääksmäen Roukon omistukseen.
Luovutettuaan aikanaan Roukon isännyyden pojalleen siirtyi Leonhard Pastell 1660-luvun alussa viettämään vanhuudenpäiviään Sääksmäen Lantoisiin. Hänen kuolemansa jälkeen eivät perheen varat kuitenkaan riittäneet kartanon asianomaiseen kunnossapitoon, mutta Leonhard Pastellin leski Margareeta nautti Lantoisten Penttilässä rälssioikeutta aina isoon reduktioon saakka. Läänitysten peruutus onkin ollut kartanolle lähes kuolinisku, sillä viimeisinä vuosinaan Margareeta-vanhus on merkitty henkikirjoissa köyhäksi.
- Peata Penttilä - Mainitaan tyttärenä 1636-1638.
- Sofia Penttilä s. Sääksmäki noin 1620, k. siellä noin 1654. - Mainitaan tyttärenä 1636-1639.