Neljästoista sukupolvi

Antti Erikinpoika (Hjerta, Cajanus) ( taulu ) s. Kirkkonummi? 1602, k. Paltamo 1657. - Kajaanin pitäjän nimismies vuodesta 1632. Kajaanin vapaaherrakunnan eli Kajaanin, Paltamon, Sotkamon ja Pielisen pitäjien vouti viimeistään vuodesta 1651.
    Paltamon Säräisniemen (Juusola) nimismiehentalon isäntä ainakin vuodesta 1633. Omisti mm. Paltaniemeltä Sutelan eli Ollikkalan nimisen talon, jonka oli ostanut Sigfred Sussie nimiseltä talonpojalta 400 taalerilla 29.8.1633.
    Anders yritti edistää 1653 perustetun Brahean kaupungin kasvua ja rakennutti sinne kaksi tupaa. Vouti Anders Erikinpoika poistui Braheasta 1.7.1656, sissijoukko saapui sinne 13.7.1656 ja seudun asukkaat vannoivat itsensä ”kepeästi” Moskovan suuriruhtinaan alamaisiksi. Venäläiset polttivat Brahean syksyllä 1656 ja siitä tuli tavallinen kylä, myöhemmin Lieksan kauppala. Brahean kaupunki lakkautettiin 1682.
    Anders Erikinpoika ei näytä käyttäneen missään allekirjoituksissaan ja esiintymisissään lisänimeä, vaan Cajanus-sukunimi tuli käyttöön vasta hänen pojillaan Johan, Erik, Anders, Gustaf ja Samuel
    Puoliso 1:o
Agneta Matintytär (Latikatar) ( taulu ) s. Oulu 1606, k. Paltamo 1649, isän ehkä Oululainen porvari Matti Sipinpoika.
    Puoliso 2:o noin 1655-57
Brita Simontytär (Judia?) s. Marttila? 1600, k. Paltamo 1672, vanh Marttilan kappalainen Simon Sigfridinpoika Juuti eli Judius ja Margareta Matintytär Rynkö?, eli Marttila.

XIII Lapsia:

1. Johan Cajanus s. Paltamo 19.12.1626, k. siellä 15.4.1703. - Oulun pedagogion oppilas 1636. Ylioppilas Uppsalassa 27.11.1642. Ylioppilas Turussa sl. 1648. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 14.12.1648. - Paltamon pitäjänapulainen, sitten kappalainen 1651, kirkkoherra 1660. Koko kreivi Per Brahen (1602-1680) vapaaherrakunnan (Kajaanin lääni, Salo, Siikajoki, Pielinen, Kuopio ja Iisalmi) lääninrovasti 1665, mutta vuodesta 1680 alkaen vastuualue käsitti vain Kajaanin läänin.
       Tunnettu ylläpitämänsä ankaran kirkkokurin takia kansan keskuudessa nimellä Lylyhammas. Saarnaaja pappeinkokouksessa Oulussa 1670. Valtiopäivämies 1672 Tukhomassa. Oli vielä pappeinkokouksessa 1702 Oulussa. Teki vielä marraskuussa 1702 tiedustelumatkan Kuusamoon, Lapin ja Venäjän rajalle.
       Omisti Paltamon Paltaniemen Sutelan ainakin vuodesta 1673. Käytti ensimmäisenä Kainuu-nimeä nykyisestä Kainuun maakunnasta vuonna 1663 kirjoittamassaan pitäjänkertomuksessa
       Puoliso 1:o 2.12.1649 Catharina Paldanius s. noin 1626, k. Paltamo 18.9.1650, vanh Paltamon kirkkoherra Samuel Tuomaanpoika Paldanius ja Brita Matintytär Björneburgensis, Tammelin.
       Puoliso 2:o 18.1.1652 Anna Mathesius s. Pyhäjoki noin 1632, k. Paltamo 6.3.1668, vanh Pyhäjoen kirkkoherra Johan Matinpoika Mathesius ja Anna Josefintytär Lithovius.
       Puoliso 3:o 17.1.1669 Elisabet Witting (hänen 2. aviossaan) s. noin 1635, k. Paltamo 25.5.1692, vanh Lohtajan kirkkoherra Gustaf Cnutinpoika Witting ja Brita Hannuntytär Nycarla.
       Elisabetin 1. puoliso Lars Lochtovius, Granberg s. noin 1626, k. Lohtaja 1667. - Lohtajan kappalainen.
2. Erik Cajanus s. Paltamo 1628, k. Sotkamo 1691.
3. Anders Cajanus s. Paltamo noin 1630 k. Pielisjärvi 11.1657. - Ylioppilas Uppsalassa 28.9.1648. Ylioppilas Turussa sl. 1650 - Pielisjärven kirkkoherra 1653. Pakeni Kaarle X Kustaan Venäjän-sodan ns. ”toisen karkuvuoden” aikana 1656 Ouluun.
       Puoliso 1650 Anna Kauhanen (hänen 1. aviossaan) s. Oulu noin 1630, k. Paltamo viimeistään 1667, vanh kauppias ja raatimies Oulussa Henrik Sigfridinpoika Kauhanen ja Catharina Larsintytär Kataja.
       Anna 2. puoliso Johan Paldanius s. noin 1637, k. Paltamo 1672. - Paltamon kappalainen.
4. Jeremias Hjerta s. Paltamo noin 1630, k. siellä viimeistään 1670. - Paltamon nimismies 1651. Kajaanin vouti 1656. Paltamon ja Sotkamon vouti 1659-61. Ei näytä muiden veljien tapaan käyttäneen Cajanus-sukunimiä. Osoittautui veljensä Gustafin tapaiseksi riitapukariksi osallistumalla innokkaasti Kajaanin kaupungissa sattuneihin rettelöihin ja mellasteluihin.
       Matkusti joulukuussa 1662 Viipuriin myymään hevosia rästien maksamiseksi. Väärensi erään oululaisen porvarin takuutodistuksen pitkittääkseen maksujen lykkäystä, jonka paljastuttua rästit ulosmitattiin kesäkuussa 1663 hänen omistamaltaan Säräisniemen sukutilalta ja tila julistettiin vapaaherrakunnan omaisuudeksi. Jeremias sai kuitenkin ennen pitkää rästinsä maksetuksi ja tilansa takaisin. Otti oululaiselta suurkauppiaalta Johan Bockmölleriltä suuren 1179 kuparitaalarin 15 äyrin lainan poikkeuksellisen kovalla 8 % korolla (päivätty 30.10.1667 Tukholma). Vielä vuosikymmen Jeremiaan kuoleman jälkeen vuonna 1680 velasta oli jäljellä korkoineen 900 taalaria.
       Puoliso Maria Danielintytär Kröger s. Ruotsin Länsipohja noin 1635, k. Paltamo 1678-80, vanh Oulun pormestari Daniel Bertilinpoika Kröger ja Maria Danielintytär Neuman.
5. Beata Cajanus s. Paltamo noin 1732, h. Oulu 30.4.1699.
       Puoliso noin 1655 Caspar Forbus s. Oulu 1633, k. Raahe 28.2.1664, vanh Oulun raatimies, myöhemmin Iin nimismies Caspar Hansinpoika Forbus ja Brita Johanintytär Limingia. - Ylioppilas Uppsalassa 6.11.1651. Raahen kappalainen ja koulumestari 1654. Raahen kirkkoherra 1662.
6. Felicia Cajanus s. Paltamo noin 1734, Kajaani noin 1666-72.
       Puoliso viimeistään 1653 Johan Curnovius s. Pori noin 1620, k. Kajaani 6.1665, vanh Porin pormestari ja lainlukija Henrik Tuomaanpoika Curnovius ja Gertrud Simonintytär. - Ylioppias Turussa sl. 1640. Turun hovioikeuden auskultantti n. 1647. Kajaanin vapaaherrakunnan kihlakunnantuomari 1653–65, samalla Kajaanin pormestari 1.2.1659–65. Muutamia vuosia myös kaupunginkirjurina. Per Brahe lupasi painattaa hänen Ruotsin lakia koskevan tutkimuksen, mikä kuitenkin jäi tekemättä kuoleman johdosta.
7. Samuel Cajanus s. Paltamo noin 1638, k. isonvihan aikana ennen 1722. - Opiskelijana Tukholmassa 1660-luvun alussa. Muutti Sotkamon Alasotkamosta 1670-luvun lopussa Iisalmeen. Iisalmen nimismies 1679-1711, jolloin myös riidoissa Iisalmen kirkkoherran Henrik Hoffreniuksen (n. 1629-1710) kanssa. Mainitaan vielä 1712 syyskäräjillä läsnäolevaksi.
       Puoliso viimeistään 1671 Anna Laukkanen. Elossa Iisalmella 1745, isä porvari ja raatimies Kajaanissa 1659-72 Matti Laurinpoika Laukkanen.
8. Gustaf Cajanus s. Paltamo noin 1642, k. Lohtaja 1710. - Ylioppilas Uppsalassa 17.10.1655. Ylioppilas Turussa sl. 1659 - Kajaanin koulumestari 1661–62. Lohtajan kappalainen 1669. Kälviän kirkkoherra 1686 (ei ottanut virkaa vastaan). Lohtajan kirkkoherra 1687.
       Osoittautui veljensä Jeremiaan tapaiseksi riitapukariksi osallistumalla innokkaasti Kajaanin kaupungissa sattuneihin rettelöihin ja mellasteluihin. Joutui erinäisten kiistojen jälkeen jättämään koulumestarin virkansa Kajaanissa jo vuoden kuluttua.
       Puoliso 1:o noin 1660 Margareta (Tegelsten) s. Tegelsmora noin 1640, k. Lohtaja noin 1685, vanh Tegelsmoran kirkkoherra Jonas Johaninpoika Tegelsten ja Karin Larsintytär Gestricia.
       Puoliso 2:o viimeistään 1686 Elisabet Cronbäck s. Uusikaarlepyy 1665, k. Lohtaja noin 1702, vanh Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun apologista Jakob Jeremianpoika Cronbäck eli Crunovius ja Susanna Gustafintytär Witting.
       Puoliso 3:o 1703 Brita Grandell (hänen 2. aviossaan) s. Uusikaarlepyy noin 1674, k. Lokalahti 19.2.1738, vanh Uudenkaarlepyyn kirkkoherra Johan Johaninpoika Grandelius ja Christina Cortintytär Bockmöller. - Isovihan aikana pakolaisena Ruotsissa kolmen lapsensa kanssa. Hautauksen yhteydessä 1738 ilmoitetussa iässä 64 vuotta täytyy olla virhe, sillä hänen äitinsä kuoli jo 1670 eli neljä vuotta aikaisemmin.
       Britan 1. puoliso viimeistään 1695 Johan Mathesius s. Pyhäjoki noin 1670 k. Kannus 1702. - Apulaispappi Lohtajalla 1693. Kannuksen kappalainen siellä 1694.
9. Carl Cajanus s. Paltamo noin 1643, k. merellä. - Merimies.
10. Agneta Cajanus s. Paltamo noin 1645, k. Tyrnävä 1683.
        Puoliso 1:o noin 1668 Anders Johaninpoika Antilius s. Paltamo noin 1650, k. Kajaani 1674, vanh Paltamon kappalainen 1644, kirkkoherra 1651 Johan Mattsinpoika Antilius ja Malin Samuelintytär Paldania. - Ylioppilas Uppsalassa 12.10.1663. Kajaanin kolleega, pedagogi 1668/69, samalla kappalainen. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Oulussa 1670.
        Puoliso 2:o noin 1675 Josef Samuelinpoika Lithovius (hänen 2. aviossaan) s. Liminka noin 1632, k. Tyrnävä 1690. - Ylioppilas Uppsalassa 10.1650, Turussa sl. 1652. Kempeleen pitäjänapulainen 1652. Tyrnävän kappalainen 1655.
        Josefin 1. puoliso Margareta Jakobintytär Peldana s. Ilmajoki noin 1635, k. Tyrnävä noin 1675.
        Josefin 3. puoliso Beata Josefintytär Björn s. Ii noin 1640, k. Tyrnävä.