Yrjö Pietarinpoika Wallius (Georgius Petri)
( taulu )
s. Viipuri noin 1610, k. Kitee 1672.
- Yrjön syntyperästä emme tiedä muuta kuin sen, että hänen isänsä etunimi oli Pietari. Voimme arvailla, että
Yrjö Pietarinpoika oli niitä monia tuon ajan Itäsuomen pappeja, jotka olivat Viipurista kotoisin ja saivat
koulutuksensa sikäläisessä kimnaalissa. Ennen Turun akatemian perustamistahan useimmat maammme papit olivat
vailla yliopistokoulutusta. Vallit (Wallen) eli Valli-niminen Viipurin esikaupunki, jossa asui runsaasti
suomalaisia, sopisi hyvin Wallius-suvun kantaisän syntymäpaikaksi.
Yrjö on saapunut Kiteelle jo 1630 ja saanut virkavahvistuskirjan kirkkoherraksi helmikuussa 1631.
Hän oli Kiteen ensimmäinen kirkkoherra 1631-1672.
Loppuvuosina tosin nuorempien virkaveljien avustamana. Hänen elämänsä Kiteellä oli tyypillistä raivaajan työtä.
Hänen tullessaan pitäjässä ei ole kirkkoa, ei pappilaa. Pappilasta hän joutuu kahdesti lähtemään,
ja viimeisen pappilansa hän rakentaa omin kustannuksin Suorlahden kylään.
Kirkko poltetaan ruptuurisodassa 1656, ja uusi valmistuu vasta vähän ennen tämän seurakunnan palvelijan kuolemaa.
vanhoilla päivillään hän sai kuitenkin saarnata vielä uudessa temppelissä, jonka aikaansaamiseksi
hän oli vuosia ponnistellut. Puolisoita Yrjö pietarinpojalla on ilmeisesti ollut enemmän kuin yksi,
koskapa eräässä asiakirjassa hänen perillisistään käytetään sanontaa "half syskon" (puolisisarukset),
mutta puolisoiden nimiä ei ole mainittu.
Puoliso
N. N.