Seitsemästoista sukupolvi

Mathias Sigfridinpoika (Ichtydius) ( taulu ) s. kaiketi Paimio, k. siellä ennen syyskäräjiä 1627. - Paimion kappalainen 1617, kirkkoherra ainakin jo 1622. Myöhemmän (1626) ilmoituksensa mukaan oli kappalaisena omalla kustannuksellaan rakennuttanut pappilaan kaksi aittaa ja yksirivisen navetan; hänen mainitaan myös olleen laatimassa Älvsborgin lunnaiden kantoluetteloita 1617 ja 1619. - Vanhemmat: useiden maatilojen omistaja Paimiossa Sipi Erkinpoika ja Paimion aiemman kirkkoherran tytär Riitta Martintytär.
    Puoliso
Brita Henrikintytär ( Vanhemmat - taulu ) (hänen 1. aviossaan) - Eli leskenä toisen puolisonsa jälkeen vielä 1640-luvun lopulla ja käräjöi elatuksekseen saamistaan pappilan pelloista ja niityistä Laurentius Petri Aboicuksen tultua kirkkoherraksi 1648.
    Britan 2. puoliso noin 1628 Erik Matinpoika Abogius (Ericus Matthiae) k. Tammela 1638. - Mahdollisesti kotoisin Turun seudulta. Vihittiin papiksi kaiketi Turussa noin 1623. Tammelan kirkkoherra 1624-1638. Omisti yhdessä veljensä Jaakko Matinpojan (Jakob Mattsson) kanssa maatilan Tammelan Lunttilassa.

XVI Lapsia:

1. Jacob Ichtydius k. Akaa 1678.
2. Beata Ichtydius k. Akaa 22.3.1674.
       Puoliso Erik Perinpoika Pistolhielm k. Hattula 4.2.1669, isä Kylmäkosken Hautaan isäntä Petter Erkinpoika. - Viipurin ratsuväkirykmentin eversti. Akaan Kylmäkosken Hautaan isäntä 1629-69, Kylmäkosken Jutilan isäntä 1650-69.

1. Elisabet Ichtydius
       Puoliso jälkeen 1636 Michael Alstadius, Tammelander/Tammelinus (hänen 2. aviossaan) s. kaiketi Isokyrö oletettavasti aivan 1600-luvun alussa, k. matkalla valtiopäiville Tukholmaan ennen 22.2.1647, vanh Isonkyrön kappalainen, myöhemmin Vähänkyrön ensimmäinen kirkkoherra Casparus Martini Alstadius ja Agneta Hansdotter (hänen 1. aviossaan).
       Ylioppilas Uppsalassa 2.11.1625. Mahdollisesti se ”piispan kappalainen” Michael Caspari, joka Turun piispan palkkapitäjän Paraisten sijaiskirkkoherrana syytti 1634 käräjillä Paraisten pitäjänmiehiä haluttomuudesta kirkkoherranpappilan rakentamiseen; Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 19.11.1635, oli virassa vielä lokakuussa 1636; Tammelan kirkkoherra 1639.
       Tammelan Forssan Haudankorvan Viksberg eli Jaakkolan isäntä 1644-1647. Alstadius valittiin pappissäädyn valtiopäivämieheksi 1647, mutta hän kuoli matkalla Tukholmaan kevättalvella 1647. (Piispa Isaacus Rothovius ilmoitti kirkkoherran – josta hän käytti sukunimeä Tammelinus – kuolemasta kirjeessään Tammelan seurakunnalle 22.2.1647).
       Mikaelin 1. puoliso Margareta Paavalintytär Kiättare h. Turku 15.4.1636, vanh Turun kaupungin porvari Paavali Tuomaanpoika Ketterä ja hänen 1. puolisonsa N.N. Erikintytär Cnape.
2. Brita Abogius eli leskenä Tammelan pappilassa vielä 1677.
       Puoliso aikaisintaan 1648 Laurentius Petri Aboicus (hänen 3. aviossaan) s. Turku noin 1605-1610, k. Tammela 1671. Vihdin kirkkoherran Jacobus Petri Boteruksen veli.
       Kävi Turun katedraalikoulua, myöhemmin lukiota. Marttilan sijaiskirkkoherra 1631–1632 ja 1633–1634; Turun tuomiokirkon suomenkielisen seurakunnan kappalainen (choralis, 3. sarjaa) 1634; Loimaan kappalainen 1636; Tammelan kirkkoherra 1648; Sääksmäen (Tammelan) rovastikunnan lääninrovasti viimeistään 1666.
       Turun hovioikeuden presidentti, valtaneuvos Jöns Kurck oli Laurentius Petri Aboicuksen tukija ja hyväntekijä, ja 1644 painetun suomenkielisen saarnakirjansa Laurentis Petri omisti ylhäiselle suojelijalleen "yhdexi nöyräxi kijtollisuden merkixi ja nijden moninaisten hyväin töiden muistoxi cuin T(ei)dän A(rmonne) minua nijn cuin ennen minun köyhiä Wanhembitani vastan ilman ansiota armo myöden on osottanut".
       Synodaaliväitöksen respondentti Turussa 1642; Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1665. Seitsemässä eri seurakunnassa yhteensä 15 rovastintarkastusta 1666–1669 (Lempiäinen 1967).
       Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 15.12.1649, syyskuu 1650, toukokuu 1651, 22.6.1653, 10.5.1656, 11.5.1661 ja 10.4.1668.
       Laurentius Petri Aboicus kuuluu suomenkielisen virsirunouden ja saarnakirjallisuuden perustajiin ja tietokirjallisuuden uranuurtajiin. Hän keräsi suomalaisia sananlaskuja (jotka sitten täydennyksin julkaisi hänen vävynsä Henricus Matthiae Florinus. Hän julkaisi suomeksi saarnoja 1649, 1656 ja 1670, kaksi saarnakokoelmaa 1644, virsiä 1664–1683 sekä runomuotoisen Ajan-Tiedon, joka ilmestyi kolmena painoksena (1658, 1671 ja postuumisti 1684).
       Laurentiuken 1. puoliso Loimaa noin 1636 Saara Yrjöntytär k. Loimaa noin 1637, vanh Loimaan kappalainen Georgius Pauli ja Malin N.N..
       Laurentiuken 2. puoliso jo 1638 Riitta Laurintytär (hänen 2. aviossaan) k. Loimaa noin 1644, vanh Turun hovioikeuden asessori ja Etelä-Suomen laamannikunnan alilaamanni Lars Bertilsson Vihdin Olkkalasta ja luultavasti hänen 1. puolisonsa Brita Henriksdotter Ekelöf.
3. Margaret Abogius