Kahdeskymmenesyhdes sukupolvi

Henrik Nilsinpoika Tavast ( Vanhemmat - taulu ) - Elossa ainakin vielä 1474. - Asemies. Edusti 1453 yhdessä Jöns Tavastin kanssa Nils Tavastin perinnönjaossa Elin- ja Katarina -tyttäriä. Oli läsnä, kun Katarinan poika myi omistuksia 1456 ja kun Elin lahjoitti omistuksia 1465. Omisti maata Kaarinan ja Maarian pitäjissä Varsinais-Suomessa. Johan Rengonpojan omistama Askaisten Heikkilä joutui avion kautta Henrikille, joka omisti myös Turussa Mätäjärven rannalla kaalimaata 1465. - Vaakuna: haarniskoitu käsi vasemmalle, kypärän päällä käsi pystyssä ja nyrkissä, kaksi sormea suorana.
    Puoliso 1:o 1453
Johanna Pentintytär (Djäkn) (hänen 3. aviossaan), vanh kihlakunnantuomari Benkt Lydekenpoika Djäkn ja Elin Jönsintytär. k. jälkeen 1665.
    Johannan edelliset puolisot Jöns Rengonpoika ja Henrik Görtzhagen.
    Puoliso 2:o
Anna
    Puoliso 3:o aikaisintaan 1474
Birgitta Jepentytär Kurki (hänen 2 aviossaan) ( Vanhemmat - taulu ) s. 1440-luvulla, koska on ollut naimissa jo 1460-luvulla. 1500-luvun alkupuolella selvitettiin Nousiaisten Nyynäisten omistussuhteita. Kootuista todistuksista kävi ilmi, että Birgitalle oli kuulunut 1/5 Nyynäisistä ja oli jäänyt perinnönjaossa hänen äidiltään. Birgitan osuus vaihdettiin sitten Falkenbergiin ja periytyi Finckenberg-suvulle. Myös Sauvon Päisterpäässä ja Lemun Mannassa sekä Nousiaisten Köönikkälässä hänellä on ollut perittyä maata.
    Birgitan 1. puoliso 1460-luvulla Jöns Olofinpoika (Skytte) (hänen 2 aviossaan). Tunnetaan vuosilta 1466–73, kuollut ennen 1477. - Sääksmäen kihlakunnan tuomari.
    Jönstin 1. puoliso ennen 1440 N. N.
    Birgitan 3. puoliso Jeppe Folmarinpoika. - Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari 1500–18. Osti Maskun kihlakunnantuomari Didrik Hansinpojalta 28.9.1505 ja tämän sisaren lapsilta Nokian kartanon. Sai Sten Sturelta 1512 vahvistuksen Nokian omistukselle. Luovutti kaiken ostomaansa ja irtaimistonsa tyttärelleen Barbrolle ja vävylleen 1.3.1529. Oli ostanut myös Kangasalan Vääksystä siellä olleen ainoan rälssimaan, 1/3 koukkua, jonka myi Jöns Vestgötelle. Oli elossa vielä 1530, jolloin valtuutti tyttärensä Barbron myymään Jöns Vestgötelle Rajametsän. Lienee kuollut pian tämän jälkeen. Kahdesti hänet kutsuttiin Laukkoon huomenlahjan todistajaksi.
    Lähti Venäjälle neuvottelumatkalle Jöns Laurensinpojan kanssa kevättalvella 1517. Vaakuna: kilven yläosassa heraldinen lilja, alaosassa pyyntirauta. Jeppe Folmarinpojan hautamuistomerkki lienee Nokian kartanon puistossa sijaitseva kivi, jossa 1800-luvun alkupuolella oli näkyvissä lilja ja ympyrä (pyyntirauta?) sekä liljojen välissä ristissä olevat kädet.

XX Lapsia:

1. Måns Tavast - Tavallaan puolisonsa velipuoli: he ovat asuneet samassa perheessä, mutta eivät olleet keskenään verisukulaisia, koska molemmilla oli eri vanhemmat. Siksi kanonisen oikeuden avioesteet eivät ole koskeneet heitä.
       Puoliso Margareta Skytte (hänen 1. aviossaan), vanh Sääksmäen kihlakunnan tuomari Jöns Olofinpoika (Skytte) ja Birgitta Jepentytär Kurki. - Eli leskenä 1534 Lammin Vanhassakartanossa, jonka hän oli saanut ensimmäiseltä mieheltään huomenlahjana. Ei elänyt enää 1557.
       Margaretan 2. puoliso Beng Nilsinpoika (Hakoisten sukua) - Hattulan kihlakunnan tuomari 1509-09. Kummastakaan avioliitosta ei ole lapsia, koska piispa peri sisarensa.
2. Aylidz Tavast - Myi maata 1503 Pirkkalassa Ylä-Satakunnassa Knut Erikssonille, joka mainitsee hänet "kälyksi", minkä vuoksi hänen on täytynyt olla naimisissa appensa Klaus Kurjen pojan kanssa. Ei aikuisia lapsia.
       Puoliso N. N. Kurki - Mainitaan 1488 äidin Elin Jönsintyttären isän Jöns Olofinpojan perillisenä.
3. Karin Tavast
4. Johanna Tavast
5. Kristina (Kerstin) Tavast s. 1470-luvun puolivälin jälkeen. - Asui Lemun Mannassa vanhuksena 1557.
       Puoliso Puoliso N. N. tai Mårten Nilsinpoika

1. Martinus Jönsinpoika Skytte s. 1460/70, k. 30.12.1550. - Aloitti koulunsa Raumalla samannimisen setänsä avulla, jatkoi koulua Turussa, mutta siirtyi dominikaanimunkiksi Sigtunaan. Teki laajoja ulkomaisia opintomatkoja. Aloitti 1500 luennoinnin dominikaanien korkeakoulussa Napolissa. Sigtunan luostarin priori 1522. Dacian provinssin kenraalivikaari 1524. Valittiin Turun piispaksi Ericus Svenoniksen jälkeen, joka ei voinut vihkimyksen puuttuessa hoitaa virkaa. Skytte vihittiin piispaksi 5.1.1528 ilman paavin vahvistusta. Vanhana ja kivulloisena ei hoitanut käytännössä virkaa enää 1540-luvun jälkipuoliskolla.
2. Margareta Jönsintytär Skytte - Eli leskenä 1534 Lammin Vanhassakartanossa, jonka hän oli saanut ensimmäiseltä mieheltään huomenlahjana. Ei elänyt enää 1557.
       Puoliso 1:o Måns Henrikinpoika Tavast. Tavallaan puolisonsa velipuoli: he ovat asuneet samassa perheessä, mutta eivät olleet keskenään verisukulaisia, koska molemmilla oli eri vanhemmat. Siksi kanonisen oikeuden avioesteet eivät ole koskeneet heitä.
       Puoliso 2:o ennen 1503 Bengt Nilsinpoika (Hakoisten sukua). - Hattulan kihlakunnan tuomari 1503–09. Kummastakaan avioliitosta ei ollut lapsia, koska piispa peri sisarensa.
3. Jöns Jönsinpoika Skytte s. viimeistään 1445, k. 1484 mennessä. - Mainitaan Kokemäen kirkkoherraksi. Kokemäen kirkkoherrana oli 1475 ja 1481 eräs Johannes Johannis. Itsepuolustukseksi hän oli syyllistynyt miestappoon. Paavilta anottiin absolutiota, jonka hän myönsikin. Jos hän oli Jöns Olofinpojan poika, on hän isänsä aikaisemmasta avioliitosta. Siinä tapauksessa hän ei olisi Jeppe Kurjen jälkeläinen.
       Hänen on näet täytynyt syntyä viimeistään vuonna 1445, koska hän jo 1475 esiintyy Kokemäen kirkkoherrana. Ulvilan ohella se oli Ala-Satakunnan arvokkain pastoraatti, jonne ei ole määrätty karriäärin alkupäässä olevaa miestä. Hän on kuollut vuoteen 1484 mennessä, koska setä, Uudenkirkon kirkkoherra Martinus Skytte esiintyy silloin Kyttälän (Bruddenäs) omistusta koskevassa riidassa perheen edustajana.

1. Hebla Jepentytär s. 1480-luvulla. Tunnetaan vain Messeniuksen sukukirjan perusteella.
       Puoliso Knut Jönsinpoika - Tukholmalainen Ahvenanmaalta kotoisin ollut porvari Knut Jönsinpoika näyttää kuolleen ilman rintaperillisiä ennen vuotta 1507.
2. Elseby Jepentytär s. viimeistään 1490.
       Puoliso ennen 1515 Peder Siffridinpoika - Lienee kuollut ennen vuotta 1535, koska hänen poikansa esiintyy silloin perheen edustajana. Merkitty ensimmäiseen maakirjaan 1540 yhdessä Matts Markuksenpojan (Hietamäen sukua) kanssa Päisterpään rälssimaan omistajaksi.
3. Barbro Jepentytär - Ainut Jeppe Folmarinpojan varmasti nimeltä tunnettu lapsi. Aivan varmaa ei ole, että hän olisi syntynyt avioliitosta Birgitta Jakobintyttären kanssa. Hän saattaa olla isänsä myöhemmästäkin avioliitosta tuntemattoman vaimon kanssa. Hänet mainitaan Jeppe Folmarinpojan tyttäreksi 1.3.1529, jolloin tämä luovutti kaiken ostomaansa (Nokian) ja irtaimen omaisuutensa tyttärelleen Barbrolle ja tämän miehelle Olavi Laurinpojalle. Olavi Laurinpoika möi vaimonsa kuoleman jälkeen osuutensa kolmasosan Nokiasta Jöns Vestgötelle.
       Puoliso 1:o Måns Pederinpoika. - Per Brahen sukukirjan mukaan, Rasmus Ludviginpojan sukukirjan mukaan nimi oli Måns Henrikinpoika. Måns Pederinpoika-niminen mies toimi 1515–20 Hämeen linnan voutina. Sitä ennen lienee 1505 ollut Satakunnan kirjurina nimellä Maunu-kirjuri. Hän ei ollut rälssimies, koska häntä ei nimitetä jalosukuiseksi vaan ”ärlig sven”. Sitä todistaa myös se, että hänen poikansa hankki aateloinnin Juhana III:lta.
       Puoliso 2:o ennen vuotta 1529 Olavi Laurinpoika - Talonpoikaista syntyperää, kotoisin Pirkkalan Sikoisista. On ilmeisesti toiminut Nokian kartanossa renkivoutina, koska oli saanut omakseen palvelunsa perusteella osan Nokiasta.125 Barbron jäätyä leskeksi hän on päässyt aviomieheksi.