Kettujahtia Kylmäkoskella
Kylmäkosken Saajanmajalla järjestettiin lauantaina 16.6. radiosuunnistuksen SM-kilpailut ja Suomi-Viro-maaottelu.
Otsikosta huolimatta oikeat ketut saivat Kylmäkosken radiosuunnistus- kilpailuissa olla rauhassa. Jahdin kohteina oli
viisi radiolähetintä, joita kutsutaan leikkimielisesti ketuiksi. Kilpailun järjesti Valkeakosken Radioamatöörit ry.
Kilpailuihin osallistui parisenkymmentä osallistujaa. Paikalla oli paljon yleisöä. Yleisömäärää lisäsi se, että
Valkeakosken Radioamatööreillä oli Saajanmajalla kilpailun lisäksi koko viikonlopun kestävä kesäleiri. Saunomista,
hyvää ruokaa ja rupattelua riitti kilpailun ohessa.
Radiosuunnistus poikkeaa tavallisesta suunnistuksesta siinä, että rastit eli ketut ovat metsään piilotettuja
radiolähettimiä. Niitä ei ole merkitty etukäteen karttaan. Kilpailijoilla on kompassin ja kartan lisäksi radiovastaanotin.
Kilpailija suuntii rasteja radiovastaanottimen avulla, näin hän saa selville niiden sijainnin ja voi päättää missä
järjestyksessä lähtee hakemaan leimoja.
Kilpailu alkoi kahdeltatoista. Aamupäivällä kilpailijoilla ja muilla kiinnostuneilla oli ollut mahdollisuus etsiä
harjoitusrasteja. Nyt kartat oli jaettu ja matkaanlähtijät odottivat kärsimättöminä lähtövuoroaan. Kaikkien
vastaanottimet oli kerätty lähtöpaikan pöydälle ja ne sai ottaa pöydältä vasta lähtömerkin kajahdettua.
Kaikkien lähdettyä matkaan, kuka juosten, kuka kävellen, yleisö jäi arvaamaan kauanko kestäisi ennen kuin
nopeimmat tulisivat maaliin. Tuntia veikattiin, mutta ratamestarin iloksi, siihen aikaan ei yltänyt kukaan. Rata oli siis
sopivan vaikea. Linnuntietä rastilta toiselle oli lähemmäs kahdeksan kilometriä. Maasto oli kuitenkin paikotellen
vaikeaa ja ketut nimensä mukaisesti ovelia, joten yksikään kilpailija ei suoriutuisi tuolla kilometrimäärällä.
Yleisö odotteli kilpailijoita lähtöpaikalla. Sää suosi, sillä lähipäivien sateet olivat vaihtuneet auringon paisteeseen.
Yhdellä kilpailijalla oli selkärepussaan paikannusjärjestelmä. Hänen sijaintinsa siirtyi radioaaltoja pitkin hänen
autossaan olevaan kannettavaan tietokoneeseen. Järjestelmää kutsutaan nimellä APRS (Automatic Position
Reporting System). Tietokoneen ruudulla olevalta kartalta yleisö saattoi seurata kilpailijan etenemistä. Järjestelmä
näyttää sijainnin lisäksi myös kilpailijan etenemisnopeuden kilometreinä tunnissa.
Ensimmäisenä maaliin tuli ensimmäisten joukossa lähtenyt radiosuunnistuksen konkari Hannu Launto ajalla
1:32:40. Hän voitti yli 40 vuotiaiden sarjan. Pian häntä seurasi Viron Radioamatööriliiton radiosuunnistusohjaaja
Tarmo Gede, joka tuli yleisessä sarjassa toiseksi. Vähän ajan kuluttua maalilinjan ylitti myös yleisen sarjan
Suomen mestaruuden viennyt Kimmo Lehtosaari, se sama mies, joka kantoi paikannusjärjestelmää
selkärepussaan. Pian hän oli jo tutkimassa tietokoneensa kartalta koneelle tallentunutta kilpareittiä.
Suomi voitti Suomi-Viro-maaottelun. Kun kummankin maan kolmen parhaan tulokset laskettiin yhteen, tuli
ajalliseksi eroksi viisi minuuttia Suomen hyväksi.