Oravaisten suku omisti koko koukun tilan Hauhon Sotjakkalassa 1500-luvulla. ¹
Oravaiset olivat myöhäiskeskiajalla Sotjalan suurimpia veronmaksajia. Suku oli vaurasta ja arvovaltaista eränkävijäsukua.
Se omisti laajoja erämaita Keski-Suomessa. Suvun kytköksiä Karjalaan ei voida todentaa,
vaikka nimi vaikuttaa tyypilliseltä karjalaisnimeltä. ²
Sotjakkalan säterin omisti 1680 Catharina Silfverbögel, joka yritti myydä 12 äyrin tilansa turkulaiselle kauppialle
Matti Tuomaanpoika Oravaiselle 1000 kuparitaalarilla. Kauppaa ei vahvitsettu käräjillä, koska rälssimaata ei saanut
myydä aatelittomille. Matti Oravainen mainitaan porvarina Turussa vielä 1701. Ostoyritys on sikäli kiinnostava, että
Sotjalassa tiedetään asuneen Oravainen-sukunimeä kantanut mahtisuku, jonka maaomistukset oli myöhemmin liitetty säterikartanoon.
Jää arvailujen varaan, oliko turkulainen kauppias Matti Oravainen kenties vanhaa hauholaista Oravainen sukua.
Ilmeisesti oli, sillä tuskin hän muuten olisi testamentannut rahaa Hyvikkälän Niku Heikinpojalle ja Erkki Pekanpojalle;
syyksi hän mainitsee sen, etteivät nämä olleet saaneet aikaisemmin osuuttaan. Oravaisen leski Maria Rekontytär ei
halunnut noudattaa testamenttia, mutta hävisi oikeudessa.
Hovikartano muodostui 1760-luvulla Lampuodin ratsutilasta sekä sen alaisuudessa olleesta Oravaisen
augmenttitilasta ja yhden manttaalin suuruisesta rälssimaasta. Oma puutarhuri Hovikartanossa asui jo 1780-luvulla. ³
I Paavo Niilonpoika Oravainen
- Isäntänä Hauhon Sotjalan Lampuotiin liitetyssä talossa 1543-75.
Omisti Kovalan erämaan. Muistona tästä on Kovalanniemen eteläpuolella Sotalanniemi.
Puoliso N. N.
II Matti Paavonpoika Oravainen
(vanhemmat)
- Isäntänä Hauhon Sotjalan lampuotiin liitetyssä talossa 1576-91.
Puoliso N. N.
III Simo Matinpoika Oravainen
(vanhemmat)
- Hauhon Sotjalan Oravaisen rälssilampuoti 1585-1630. Oravainen halottu Matti Paavonpojan talosta 1585.
Puoliso N. N.
IV Tapani Simonpoika Oravainen
(vanhemmat)
- Hauhon Sotjalan Oravaisen rälssilampuoti 1631-71.
Puoliso Kerttu Matintytär
V Jaakko Tapaninpoika Oravainen
(vanhemmat)
s. Hauho Sotjala noin 1640, h. Hattula Rahkola 17.4.1698.
- Hattulan Rahkolan Oravaisen rälssitalon- 1684-85 ja kruununtalon isäntä 1685-88.
Mainitaan Hauhon Sotjalan Oravaisella 1655-78 ja Hattulan Rahkolan Oravaisella 1680-98.
Vuonna 1685 reduktiokomissio peruutti Oravaisen rälssin ja siitä tuli taas kruunun verotalo,
joka maksoi veroa Sääksmäen komppanian everstiluutnanitille.
Puoliso Karin
VI Matti Jaakonpoika Oravainen
(vanhemmat)
s. Hauho Sotjala 1665, k. Hattula Rahkola 10.12.1740. - Hattulan Rahkolan Oravaisen kruununtalon isäntä 1689-1713.
Ruotujakolaitoksen yhteydessä Oravainen valittiin luutnantin puustelliksi.
Puoliso Kaarina Martintytär
h. Hattula 12.4.1730.
VII Erkki Matinpoika Oravainen, Loppi
(vanhemmat)
s. Hattula Rahkola noin 1690, k. Tyrväntö 2.8.1747.
- Tyrvännön Suotaalan Lopin ratsutilallinen.
Puoliso 1:o Vappu Hannukkala
s. Tyrväntö 1695, k. siellä 1733,
vanh Tyrvännön Hannukkalan ratsutilallinen, ratsumies ja kuudennusmies
Kustaa Juhonpoika Hannukkala ja Peatta Pertintytär Loppi.
Puoliso 2:o Kangasala 14.10.1733 Maria Välttilä
s. Kangasala Ihari,
vanh Kangasalan Välttilän isäntä 1696- ja mylläri Tuomas Martinpoika Välttilä
ja Liisa Brusiuksentytär.
VIII Heikki Erkinpoika Loppi, Ketara
(vanhemmat)
s. Tyrväntö Suotaala 1719, k. Hattula 6.11.1780.
- Hattulan Mervin Ketaran talon vävy ja isäntä noin 1760-80.
Ketaran isäntänä 1642-75 Pertti Simonpoika. Sitten sotilaita. Venäläiset hävittivät Ketaran isonvihan aikana 1713.
Puoliso Hattula 26.12.1745 Maria Matintytär Ketara s. Hattula 2.6.1729, k. siellä 24.6.1809,
vanh Hattulan Mervin Ketaran isäntä Matti Yrjönpoika ja
Kristiina Jaakontytär Ketara.
IX Juho Heikinpoika Ketara, Eslin
(vanhemmat)
s. Hattula 3.7.1774, hukkui Tyrväntö 9.11.1841.
- Puuseppä. Sukunimi Estlin mainitaan ensimmäisen kerran Hattulan rippikirjassa (1801-1806 s.439) muodossa Eslin.
Nimen kirjoitusasu vaihtelee sitten eri lähteissä mm. Eslin, Esslin ja myöhemmin Estlin.
Muuttivat Hattulasta Tammelaan Mansikkaniemen kylään 27.2.1802. Asuivat ainakin Tyllin ja Maklamäen torpassa.
Muuttivat Tammelasta Tyrväntöön Retulan kartanoon 13.12.1819. - Retulan kartanon puuseppä.
Puoliso 1:o Hattula 4.10.1801 Peata Matintytär
s. 1776, k. Tyrväntö 29.4.1824.
Puoliso 2:o Tyrväntö 27.12.1824 Elisabet Samuelintytär Eslin
s. 1786, k. Tyrväntö 22.9.1858.
Tuli Tyrvännöstä Hattulan Katinalan taloon 25.1.1810 ja
Hattulan Korelan talosta Tyrvännön Suotalan Livalaan 13.4.1824 sivulle 220, muutto N:o 9.
X Heta Loviisa Juhontytär Eslin
(vanhemmat)
s. Tammela 1.11.1803, k. Tyrväntö 14.8.1867.
Puoliso Tyrväntö 26.11.1827 Pauli Åkerman
s. Hattula 26.1.1805, k. Tyrväntö 21.5.1867,
äiti Erkki Granin ja Riitta Juhontyttären tytär Helena Erkintytär Gran s. Hattula 1.9.1782.
- Tyrvännnön Suotalan kylässä suutarina.
XI Taavetti Paulinpoika Åkerman
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 22.12.1830, k. siellä 12.4.1897.
- Suutari Tyrvännnön Suotalan kylässä.
Puoliso Tyrväntö 10.10.1858 Karoliina Lahdenkivi
s. Vanaja 22.12.1837, k. Tyrväntö 5.3.1881,
vanh Vanajan Kangastaan mäkitupalainen Heikki Mikonpoika Lahdenkivi ja Anna Maija Heikintytär.
XII Aukusti Taavetinpoika Åkerman, Peltonen
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 12.4.1865.
- Aliupseeri. Poliisikonstaapeli Keuruulla 1895-98, Konginkankaalla 1898-1.1.1908,
sitten pankinhoitaja ja Konginkankaan Kömin Ilolan Peltolan mäkitupalainen.
Puoliso Sääksmäki 13.10.1889 Vilhelmiina Pastell
s. Sääksmäki 30.4.1869,
vanh Sääkmäen Valkeakosken Roukon itsellinen Ismael Juhonpoika Pastell ja Henrika Kustaantytär.
XI Kaarle Juho Paulinpoika Åkerman
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 13.11.1836, k. Sääksmäki 18.12.1897
- Muuttivat Sääksmäelle sisään 1.11.1880. Ali Ritvalan Ollilan itsellinen 1880-97.
Kaarlen 1. puoliso Hämeenlinna 8.11.1866 Loviisa Lepomäki
s. Kylmäkoski 25.8.1832, k. Tyrväntö 14.9.1867,
vanh Kylmäkosken Mellolan Korrin Lepomäen torppari Antti Juhonpoika Lepomäki ja Leena Juhontytär.
- Vihittiin kaupungissa, mutta oli silloin Hämeenlinnan maalaiskunnan Kirstulan piika.
Puoliso 2:o Tyrväntö 11.2.1872 Kustaava Iso-Raija (hänen 2. aviossaan)
s. Sääks 1826 (myöh. rip.k. 1818), k. Tyrväntö 19.3.1873,
vanh Sääksmäen Huittulan Iso-Raijan ratsutilallinen Leonard Tuomaanpoika Iso-Raija ja Maria Aatamintytär.
Kustaavan 1. puoliso Tyrväntö 9.8.1856 Heikki Kella
s. Tyrväntö 13.4.1832, k. siellä 27.12.1870,
vanh Tyrvännön Mälkiäisten Kellan isäntä Juho Yrjönpoika Kella ja Helena Juhontytär.
Puoliso 3:o Pälkäne 5.6.1876 Maija Stina Jussila, Åkerman
s. Pälkäne 24.5.1846, k. Sääksmäki 23.10.1918,
vanh Pälkäneen Pitkäjärvenkylän lampuoti Taavetti Taavetinpoika Jussila ja Eeva Heikintytär.
XI Kustaa Paulinpoika Åkerman, Hakala
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 18.5.1840, k. jälkeen 1919.
- Tyrvännön Retulan Alikartanon Maijalan torppari ja itsellinen.
Puoliso Vajana 7.11.1865 Vilhelmiina Juhontytär
s. Vanaja 29.3.1843, k. siellä 23.5.1901,
vanh Vajanan Kontuvuoren kylän torppari Juho Mäkilä ja Eeva Leena Antintytär.
XII Aukusti Kustaanpoika Åkerman, Rantala
(vanhemmat)
s. Vanaja 19.9.1866.
- Tyrvännön Retulan Alikartanon ja Ylikartanon itsellinen, Ylikartanon Vähä-Hietamäen torppari vuodesta 1916.
Puoliso Tyrväntö 14.9.1890 Karoliina Kustaantytär
s. Sääksm 31.12.1866. - Tuli Helsingistä 14.7.1890.
XII Alma Kustaantytär Åkerman
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 9.7.1880.
Puoliso Tyrväntö 19.7.1903 Erik Juho Saarinen
s. Hauho 26.3.1870,
äiti Hauhon Alvettulan Ellilän piika Vilhelmiina Salomonintytär.
- Tyrvännön Retulan Laurilan itsellinen.
XI Heta Elisabet Paulintytär Åkerman
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 21.3.1843, k. siellä 9.5.1893.
Puoliso Tyrväntö 17.11.1867 Kustaa Pietarinpoika
s. Tyrväntö 4.8.1842, k. siellä 22.7.1901,
vanh Tyrvännön Retulan Niemen torppari Pekka Heikinpoika ja Liisa Kustaantytär.
- Tyrvännön Retulan Alikartanon jyvätorppari ja muonamies.
XII Iida Maria Kustaantytär
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 18.9.1868.
Puoliso Tyrväntö 19.5.1895 Aukusti Kivinen
s. Hämeenlinna msrk 19.8.1872,
äiti Hämeenlinnan maalaiskunnan Kirsttulan ja Tyrvännön Lusin Jaakolan piika Eeva Liisa Heikintytär Ketola syntynyt Tyrvännön Lusilla.
- Viimeksi Tyrvännön Tykölän voutirenki.
XII Ville Kustaanpoika Niemi
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 29.3.1876, k. 16.10.1954.
- Tyrvännön Retulan Alikartanon itsellinen.
Puoliso Tyrväntö 28.2.1897 Hilda Kustaava Tamminen
s. Pälkäne 26.6.1876,
äiti Pälkäneen Taustin Eerolan piika Kustaava Heikintytär Mäkelä.
XI Aukusti Paulinpoika Åkerman, Kiianoja
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 21.5.1846, k. siellä 3.2.1915.
- Tyrvännön Retulan Alikartanon Maijalan jyvätorppari ja itsellinen.
Puoliso Tyrväntö 6.4.1874 Kustaava Kaarlentytär
s. Tyrväntö 19.3.1842, k. siellä 7.5.1909,
vanh Tyrvännön Retulan Tuomiston torpan vävy ja torppari Kalle Simonpoika ja Eeva Liisa Erkintytär.
XII Aukusti Aukustinpoika Åkerman, Peltola
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 15.12.1874.
Puoliso Tyrväntö 24.6.1899 Vilhelmiina Visanen
s. Pälkäne 3.7.1878,
vanh Pälkäneen Harhalan Näreen renki Kustaa Juho Juhonpoika Visanen ja Vihelmiina Juhontytär.
XII Heikki Aukustinpoika Åkerman, Koivula
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 25.4.1877.
- Tyrvännön Retulan Alikartanon itsellinen
Puoliso Tyrväntö 4.9.1898 Iida Hokka
s. Pälkäne 25.8.1878,
vanh Pälkäneen Luikalan itsellinen Matti Heikinpoika Hokka ja Maria Snellman.
XII Hilma Aukustintytär Åkerman, Oksanen
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 4.8.1881.
Puoliso Tyrväntö 14.12.1915 Juho Kustaa Eklund
s. Tyrväntö 2.11.1875.
vanh Tyrvännön Uskilan Haukilan jyvätorppari Juho Kustaa Juhonpoika Eklund ja Henrika Juhontytär.
- Tyrvännön Mälkiäisten Taposen mäkitupalainen.
XI Maria Ulla Paulintytär Åkerman
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 27.5.1849, k. Sääksmäki 26.1.1907.
Puoliso Tyrväntö 4.2.1872 Kalle Kustaa Rantala (hänen 1. aviossaan)
s. Sääksmäki 15.1.1848,
vanh Kustaa Kreetanpoika ja Maria Liisantytär.
- Sääksmäen Ritvalan Ikosen itsellisiä.
Kalle 2. puoliso Sääksmäki 30.12.1920 Amanda Vilhelmiina Vesslin, Vesa-aho
s. Vanaja 19.2.1871,
vanh Vanaja Hangasmäen Rekolasta jyvätorppari Heikki Israelinpoika ja Maria Kustaava Heikintytär.
XII Iida Maria Kallentytär Rantala, Rantanen
(vanhemmat)
s. Sääksmäki 22.9.1883, k. siellä 10.1.1962.
Puoliso Sääksmäki 26.2.1910 Jaakko Rantanen
s. Vesilahti 25.7.1883, k. Sääksmäki 31.5.1931,
vanh Vesilahden Kuralan Knuutilan lampuoti ja Sääksmäen Ritvalan Oikosen isäntä Mikko Taavetinpoika Rantanen ja Hilma Karoliina Kallentytär.
- Kirvesmies.
X Kalle Juhonpoika Eslin
(vanhemmat)
s. Tammela 9.8.1809, k. Tyrväntö 9.2.1890.
- Räätäli Tyrvännön Retulan kylässä.
Puoliso Tyrväntö 18.12.1830 Eeva Kaisa Forsberg
s. Hattula 19.5.1810, k. Tyrväntö 5.9.1878?,
vanh sotilas Kalle Mikonpoika Skinnare, Forsberg ja talollisen tytär Maria Aatamintytär.
- Eeva Kaisa oli muuuttanut Hattulasta Tyrväntöön sisään 13.12.1829, muutto N:o 40.
XI Juho Kallenpoika Eslin
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 3.2.1832, k. siellä 16.7.1898?
- Räätäli Tyrvännön Retulan kylässä.
Puoliso Tyrväntö 26.12.1853 Karoliina Vilhelmiina Lagergrén
s. Hämenlinna 24.10.1831, k. Tyrväntö 18.10.1918,
vanh renki Hämeenlinnassa Kustaa Heikinpoika ja Maria Antintytär.
XI Heikki Kallenpoika Eslin
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 28.10.1834, k. Hämeenlinna mlk. 12.1.1897.
- Tyrvännön Uskilan Töyräniemen torppari 1863-73, Hattulan Hurttalan Penttilän itsellinen 1874-76, Hattula Kantinala Kaivola puustellin 1877-79,
Hämeenlinnan maalaiskunnan Ojoisten Korpimattilan torppari ja itsellinen vuodesta 1879.
Puoliso Tyrväntö 30.8.1857 Justiina Heikintytär
s. Tyrväntö 29.1.1833, k. Hämeenlinna mlk. 13.11.1895,
vanh Tyrvännön Stjernsundin Raton torppari Heikki Erkinpoika ja Leena Heikintytär.
XII Vilhelmiina Heikintytär Eslin
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 16.1.1859.
Puoliso Hämeenlinna mlk. 4.11.1880 Kustaa Utter, Viitanen
s. Renko 13.9.1858,
vanh seppä Rengon Kuittilan kylässä Kustaa *Topias Eeronpoika Utter ja Cesilia Pekantytär.
- Hämeenlinnan maalaiskunnan Ojoisten Korpimattilan torpan vävy ja muonarenki, itsellinen ja mäkitupalainen Ojoisten kylässä.
XII Kalle Henrik Heikinpoika Eslin
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 13.1.1861.
- Hämeenlinnan maalaiskunnan Ojoisten Niittymattilan torppari.
Puoliso Hämeenlinna mlk. 4.8.1883 Amanda Alvina Saarinen
s. Jämsä 30.10.1856,
vanh Jämsän Kaukialan Paavolan (Saarikon) isäntä ja lautamies Kalle Henrik Kallenpoika Paavola ja Hedvig Kristiina Juhontytär.
XII Justiina Heikintytär Etlin
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 19.3.1863.
Puoliso Hämeenlinna mlk. 10.4.1882 Kustaa Vihtori Virtanen
s. Renko 22.1.1854,
vanh Rengon Ahoisen Eskolan vävy ja talollinen Joonas Jaakonpoika Seppälä, Eskola ja Maria Kristiina Antintytär Eskola.
- Hämeenlinnan maalaiskunnan Ojoisten Korpimattilan torpan vävy ja renki, itsellinen ja mäkitupalainen.
XII Hilma Maria Heikintytär Eslin
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 8.4.1865.
Puoliso Hämeenlinna mlk. 26.12.1889 Kustaa Erland Kurra
s. Jämsä 1.11.1862, k. Hämeenlinnan vankileiri, ammuttu 5.5.1918,
vanh Jämsän Kaukialan Kurran itsellinen Kalle Juhonpoika Kurra ja Agata Kallentytär Lautala.
- Hämeenlinnan maalaiskunnan Ojoisten Korpimattilan torpan vävy ja renki, sitten aliupseeri ja SDP:n Osaston päällikkö.
Perhe muutti Hämeenlinnaan sisään 20.2.1894, N:8 s.847.
XII Matilda Heikintytär Eslin
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 1.4.1872.
- Pellavatehtaan työntekijä.
Puoliso Tampere 7.10.1893 Juho Nikodemus Präktig
s. Tampere 12.6.1868,
vanh puuseppä Tampereella Antti Juho Präktig ja Karoliina Sofia Forsman.
- Puuhiomon työmies Tampereella ja Valkealan Voikkaan tehtaan puuhiomon mestari 1897-1906.
Perhe muutti Hämeenlinnaan 30.11.1906, N:141.
XII Juho Vihtori Heikinpoika Eslin
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 2.7.1874.
- Palvelija Karkun Palvialan Tuomistossa 1897-1901, Orimattilan Pennalan pysäkin hoitaja 1901-1905.
Perhe muutti Sääminkiin 11.4.1905, N:50.
Puoliso1:o Karkku 3.10.1897 Iida Sofia Hellman
s. Mouhijärvi 17.10.1874, k. Orimattila 13.11.1902,
vanh räätäli Mouhijärven Mustianojalla Davit Kristian Junttu, Hellman ja Iida Amanda Juhontytär Viitaniemi.
- Ompelija.
Puoliso 2:o Orimattila (Lahti) 21.11.1903 Matilda Sivén
s. Lammi 26.7.1877,
vanh Lammin Montolan Pöyssyn itsellinen ja Ylänteen Vipsijärven torppari Erik Kustaa Matinpoika ja Henrika Lindén.
- Ompelija.
XI Vilhelmiina Kallentytär Eslin
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 15.4.1837, k. siellä 23.10.1910.
Puoliso Tyrväntö 4.11.1857 Heikki Simatti
s. Tyrväntö 18.2.1835, k. siellä 25.11.1914,
vanh Tyrvännön Tokensuun Rantalan torppari Antti Mikonpoika ja Anna Mikontytär.
- Tyrvännön Retulan Yli Kartanon renki ja Laurilan itsellinen.
XII Heikki Heikinpoika Willenius
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 24.12.1859.
- Tyrvännön Retulan Ylikartanon renki ja Isohietamäen torppari 1886-
Puoliso Tyrväntö 9.7.1882 Kustaava Koivisto
s. Tyrväntö 13.11.1858, k. siellä 29.11.1904,
vanh Suontaan Muuran itsellinen Elias Samuelinpoika Koivisto ja Maria Erikintytär Herrala.
XIII Alma Heikintytär Willenius
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 2.5.1887.
XIII Aleksi Heikinpoika Willenius
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 2.5.1887.
- Muuttivat Hämeenlinnaan 31.12.1920.
Puoliso Tyrväntö 20.11.1920 Selma Matilda Leinonen
s. Tyrväntö 21.11.1897,
vanh Tyrvännön Retulan Alikartanon Maijalan torppari Kustaa Adolf Leinonen ja ja Justiina Juhontytär.
XII Matilda Heikintytär Simatti
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 13.12.1861, k. Viipuri mlk 12.10.1824.
- Piikana Hämeenlinnan maalaiskunnan Hätilässä 1881-1885, Hämeenlinnan kaupungin Kuvernöörin virastossa 1885-1886,
Antrean Jaakonsaari N:1:ssä 1886-1889.
Puoliso Viipuri mlk. 5.5.1889 Mikko Vänttinen
s. Kitee 27.3.1861, k. Viipuri mlk 30.5.1910,
vanh Kiteen Potoskavaaran itsellinen Mikko Vänttinen ja Anna Halttunen
- Renki, muonamies ja läksiäinen Viipurin maalaiskunnan Lyykylässä.
XIII Kaarlo Mikonpoika Vänttinen
(vanhemmat)
s. Viipuri mlk. 7.10.1889.
Puoliso Viipuri 16.9.1917 Maria Matilda Malinen
s. Viipuri mlk 3.3.1895,
vanh Viipurin mlk. Maaskolan läksiäinen Johan Fredrik Johanpoika Malinen ja Helena Aatamintytär Huomonen.
XII Kalle Erland Heikinpoika Villenius, Hietanen
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 10.12.1870.
- Tyrvännön Retulan Ylikartanon renki ja Retulan Vähä-Hietamäen torppari noin 1900-1916,
Hattulan Katinalan Yli-Valttari Peltolan vuokraviljelijä vuodesta 1916.
Puoliso Tyrväntö 6.11.1892 Emma Johanna Kallentytär
s. Hausjärvi 9.9.1870, k. Hattula 12.11.1920,
vanh lampuoti Hausjärven Hausjärven kylässä ja Hattulan Rahkoilan Isokylän itsellinen Kalle Juho Kallenpoika ja Johanna Serafia Nortström.
XII Hilja Johanna Kallentytär Hietanen
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 22.8.1893.
Puoliso Tyrväntö 6.2.1916 Kalle Vihtori Myllymäki, Heiniö
s. Hauho 22.3.1895,
vanh Hauhon Vitsiälän Ranta-Haukan itsellinen Kalle Kustaa Samulinpoika Myllymäki ja Maria Josefiina Arvintytär Toivonen.
- Tyrväntön Retulan Ylikartanon renki 1915-1920. Perhe muutti Vanajalle 21.2.1920.
XII August Valfrid Heikinpoika Vuorinen
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 9.10.1877.
Puoliso Tyrväntö 26.8.1900 Alma Laine
s. Tyrväntö 28.12.1881,
vanh Tyrvännön Tykölän renki Kustaa Juhonpoika ja Emma Maria Kustaantytär.
XII Alma Heikintytär Simatti
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 8.6.1881.
Puoliso Tyrväntö 9.5.1907 Herman Vihtorinpoika
s. Hauho 22.9.1870,
vanh itsellinen Hauhon Hyömässä Vihtori Joosepinpoika ja Josefiina Hermannintytär Saxlin.
- Tyrvännön Anomaan kylän itsellinen.
XI Kalle Kallenpoika Estlin
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 15.12.1842, k. Tyrväntö 7.5.1920.
- Puuseppä ja rakennusmestari Tyrvänön Suotalan kylässä. Voutina mm. Tyrvännön pappilassa.
Puoliso Tyrväntö 18.11.1870 Maria Nervander
s. Punkalaidun 5.3.1846, k. Tyrväntö 4.2.1917,
vanh Punkalaidun Oriniemen Mokan Knaapin torppari Matti Simonpoika Knaapi ja Maria Jaakontytär.
XII Emma Maria Kallentytär Estlin
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 26.6.1871.
Puoliso Hattula 4.11.1897 Juho Alfred Koskinen
s. Hattula 21.8.1870,
vanh Hattulan Nihattulan Kupilan itsellinen Juho Heikinpoika ja Ulrika Karoliina Mikontytär
- Hattulan Pelkolan kartanon renki. - Hattulan Nihattulan Kupilasta Vammalaan 15.11.1898.
XII Matti Hjalmar Kallenpoika Estlin
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 19.6.1879.
Puoliso Tammela 10.10.1907 Alma Anttila
s. Saarijärvi 4.5.1878,
vanh Saarijärven Kalmarin Anttilan isäntä Matti Antinpoika Anttila ja Hedda Kristiina Antintytär Vanhala.
- Tyrvännön kunnan kätilö 1902-1907.
XI Ulriika Kallentytär Estlin
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 26.8.1848, k. 7.7.1927.
Puoliso Tyrväntö 11.6.1871 Kalle Kustaa Julin
s. Hauho 12.6.1849, k. 11.1.1933,
vanh jyvätorppari ja itsellinen Hauhon Vitsiälässä Aleksander Martinpoika ja Eeva Stiina Heikintytär Arola.
- Tyrvännön Retulan kartanon Laurilan ratsutilan renki, Hattulan Hurttalan Seppälän säterin Kalliolan 1872-1874,
Metsäkylä ratsutilan muonarenki ja itsellinen 1874-.
XI Matti Kallenpoika Estlin
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 5.3.1851, k. Hauho 14.6.1907, maksasyöpään.
- Muuttivat Tyrvännön Retulasta Hauholle sisään 13.4.1876, N:20.
Matti oli puuseppä, maalari ja rakennusurakoitsija. Rakensi Hauholla mm. yhden koulun sekä Hovikartanon ja Lautsian
suurimman osan sen aikaisista rakennuksista. Asuessaan Alvettulassa ns. Estlin Hykkyräistä, joka oli maanviljelystila,
hoiteli Amalia puoliso tarmokkaana henkilönä talon sekä perheen asiat isänännän ollessa rakennusurakoittensa takia suurimman
osan vuotta kotoa poissa. Vanhin poika ja kaksi vanhinta tytärtä sentään jo 1890 luvun lopulla auttoivat talon hoitamisessa.
Vakinaisesti oli Estlinillä maataloustöihin palkattuna useita vuosia Kalle
Nöd (otti myöhemmin nimen Aaltonen). Hänelle oli Parikkalan reservikomppaniassa pantu sukunimeksi Nöd.
Vuosisadan lopulla Aaltonen muutti perheineen Honkolan Kartanon Hankasmäen ulkotilalle maatyömieheksi,
ollen siellä kuolemaansa asti 1932. Vanhin poikansa, joka oli myöskin Kalle Aaltonen, jäi isovanhempiensa luo,
eläen Väinölän mäellä koko ikänsä.
Matti Estlinillä oli enemmän aikaa maatilan hoitamisessa 1900-luvulla. Asuinrakennus
vuorattiin 7´ x 1' 1/4 höylätyllä makaavalla vuorilaudalla ja maalattiin vaalean harmaaksi. Kylässä
alettiin kutsua toista Hykkyräistä Punaiseksi Hykkyräiseksi, oli maalattu punaiseksi.
Tapolan tontin rajalle tehtiin 2 kerroksinen aittarakennus, jossa alaosa toimi vilja- ja muun ruokatavaran
säilytystiloina ja yläosa vaateaittana. Aidan päädyssä, joka oli talon pääportille päin, oli pyöreä 8
ruutuinen akkuna. Puutarhaa, jota asuinrakennuksen Hykkyräisen puoleisesta päästä laajennettiin
tienvarteen, istutettiin vaahteroita. Talon riihirakennusta, joka sijaitsi sillä paikalla missä nyt on Hiedon
uusi asuinrakennus, korjattiin, sekä rosmaa käyttävä hevoskierros uusittiin.
Tänä aikana Matti Estlin seurasi seurakunnallisia ja kunnallisia asioita, kuuluen myös Alvettulan
koulun johtokuntaan. Seurasi myös tiiviisti omien lastensa koulunkäyntiä vaatien, että kaikkien oli
suoritettava vähintään kansakoulun oppimäärä sekä ammatillista opetusta.
Sairaus rupesi kuitenkin vaivaamaan energistä miestä, pahentuen ratkaisevasti v. 1906 aikana. Hän
rupesi määrittelemään poismenonsa jälkeisiä asioita. Määräten mm., että talo on myytävänä, koska
pojista ei näytä tulevan maanviljelijöitä. Puolisolleen hän laati piirustukset omakotitaloa varten, ja pyysi
rakentamaan kirkonkylään. Luetteli myös rakentajiksi omia vanhoja rakennusmiehiään: Kellarin ja
kivijalan tekijäksi kivimies Oskar Fligman, kirvesmiehiksi Mv. Jokinen, Juhan Kustaa Siltanen, Juho
Ruusunoksa, ja Juho Virtavuori, joka oli myös muurari. Näinhän sitten Amalia tekikin.
Tontin hän kuitenkin vuokrasi koulun tontin rinnalta Hyömäen Toralan tilan RN:o 17 maalta 6 aaria.
Perikunta piti taloa Amalian johdolla syksyyn 1907 ja viljan korjuuseen asti. Tila ja maatalousirtaimisto
myytiin: Viljelysmaat ja kankaan sekä Tuhrion metsälohkot osti Juho Kartano. Rakennukset tonttineen
Viiala Oy:n metsäpiiripäällikkö Frans Kauko (joka nainut Tapolan nuorimman tyttären Vilhelmiinan,
kutsuttiin Mimmi). Takamaan metsälohkon Kuoppamäeltä - Huhdanpohjaan osti Robed Vuolijoki (alue
oli Vuolijoen rajalla).
Kauko säilytti ostamansa asuin, aitta- ja saunarakennukset entisellään. Vasta hänen tyttärensä Vuokko
Kaarina ja tämän mies Reino Kieto? puratuttivat v. 1980 tontilta kaikki vanhat rakennukset.
Amalia Estlin toimi tarmokkaasti uuden rakennuksen pystyttämiseksi. Osti Hyömäen Honkan talosta
kehälle veistetyn asuinrakennuksen, jota ei ollut vielä sisustettu. Siitä pystytettiin hyvistä aineista hirsinen
72 m² asuinrakennus, tarpeelliset talousrakennus, navetta, puuvaja, käymälä, ja aitta. Asumaan päästiin
lokakuun alussa v. 1907. Rakennus on vieläkin ennallaan ja kunnossa. Kamarissa on alkuperäinen
kaakeliuunikin.
Puolíso Tyrväntö 30.4.1875 Amalia Estlin
s. Sääksmäki 3.4.1856, k. Hauho 3.10.1947,
vanh mylläri Luopioisissa, Valkeakoskella, Hauholla ja Tuuloksessa Vilhelm Joosepinpoika Salenius ja Maria Loviisa Sofiantytär.
XII Amanda Matintytär Estlin
(vanhemmat)
s. Hauho 17.4.1876, k. siellä 21.1.1961.
- Kävi Tampereen talouskoulun 1901. Oli Taloudenhoitajana puutavaraliikemies Anselmi Mäkelällä.
Amandan ja Anselmin välille muodostui suhde, jonka seurauksena syntyi poika 1903 sunnuntaipäivänä kello 14.00.
Kasteessa hän sai nimen Mauri. Tapaus aiheutti Estlinin perheessä sekavan tilanteen ja moraalista arvostelua.
Matti Estlin ratkaisi tilanteen sanoa jyräyttäen "poika jää meille kasvatettavaksi, mutta likka saa lähteä". Näin sitten kävi.
Amanda meni 1904 emännöitsijäksi kansakouluntarkastaja Vaulon perheeseen Tyrvännön Retulaan, missä palveli v. 1908 loppuun.
Oli 1909-1910 Lautsian kartanon isäntäväen keittäjänä. Tutustui myymälänhoitaja Heikki Alhaiseen. Suhteen seurauksena syntyi poika Antti.
- Mauri oli isovanhempiensa kasvattina. Matti Estlin piti pojasta ja kuljetti häntä mukaan.
Isoisän kuoleman jälkeen poika oli Amalia mummun hoidossa naimisiin menoonsa 1924 kevääseen.
Antti oli myös Amalia mummun kasvatettavana mieheksi varttumiseensa saakka.
Sitten Amanda Estlin oli kauppias Johan A. Fredriksonin emännöitsijänä 1912-28, ja vuodesta 1929 kauppias August Laakson taloudenhoitajana
eläkkeelle jäämiseensä asti. Asui Alvettulassa veljensä Aleksin omistamalla Kivistön tilalla ja viimeiset
elinvuotensa Vihtori Lindroosin eläkeasunnossa Väinölän tilalla.
Maurin isä Anselmi Mäkelä
s. Hausjärvi 6.12.1872, k. Hyvinkää 30.1.1918,
vanh Hausjärven Kurun Mäkelän isäntä Manasse Iisakinpoika Mäkelä Hausjärveltä ja Vilhelmina Antoinetta Antintytär Anttila Mäntsälästä.
- Harvialassa Anselmilla oli monivuotisia hakkuu oikeuksia Harvialan kartanon metsillä.
Rakennutti kapearaiteisen rautatien Harvialan asemalta - Sääjärvelle (n.10km) puutavaran kuljetusta varten
pääradan varteen myytäväksi. Tapettiin sisällissodan jälkeen. Hänen ruumiinsa silvottiin ja vatsa leikattiin auki.
Anselmin kuoltua Mäkelän perhe muutti Hämeenlinnaan 1920.
Antin isä Heikki Alhainen
s. Tuulos 1877. Heikki Alhainen tuomittiin kihlakunnanoikeudessa Antin elatusvelvolliseksi.
XIII Mauri Anselminpoika Estlin, Estemaa
(vanhemmat)
s. Hauho 22.3.1903, k. siellä 3.10.1991.
- Metsätaloustöissä Viialan Oy:llä 1921-1946, työnjohtaja vuodesta 1929. Verosihteeri 1946.
Saanut Hauhon kunnalta virallista koulutusta tehtävään vuonna 1948.
Työskenteli verosihteerinä eläkkeelle siirtymiseensä asti vuonna 1966.
Jatkoi eläkkeellä ollessaan valtion palveluksessa veroviranomaisena vuoteen 1972.
Maurilla oli Hauholla yhteiskunnallisia ja kirkollisia luottamustoimia
Oli myös perustamassa Punaisen Ristin paikallisosastoa sinne.
Puoliso 1924 Elli Amanda Lindroos
s. Hauho 25.12.1903, k. siellä 10.8.1981,
vanh Hauhon Alvettulan Tapolassa itsellinen suutari Vihtori Villenpoika Lindroos ja Amanda Heikintytär Mäkelä.
XIV Antti Heikinpoika Estlin, Estemaa
(vanhemmat)
s. Hauho 30.3.1911, k. kaatui Salmi Kovero 4.7.1944. Haudattu Hauholle paikka 96.
- Metsätalousharjoittelijana Viiala O.y:llä 1936-37. Valmistui Kurussa Kurun metsäkoulusta metsäteknikoksi 1937-39.
Viikkoa jälkeen häiden alkoivat ylimääräiset kertausharjoitukset ja talvisota. Toukokuussa 1940 valittiin Hauhon metsänhoitoyhdistyksen neuvojaksi.
Ehti olla toimessa kesäkuuhun 1941 kun alkoi jatkosota. Jarkosota pataljoona 44 E/Er.P 15 kirjuri, kersantti.
Puoliso 7.10.1939 Helvi Annikki Tapola
s. 7.12.1915.
XII Kustaa Matinpoika Estlin
(vanhemmat)
s. Hauho 30.10.1878, kaatui Kuhmoisten taistelussa 10.3.1918.
- Asevelvollisuus Hämeen Tarkka-ampujapataljoonassa 1901-1903.
Asepalvelus jäi Kustaalta kesken, kun Suomen asevelvollisuuslaki kumottiin 1903.
Poliisina Tampereella 1906-1913. Valkeakosken Paperitehtaan työmies 1913, sitten metsätyönjohtaja jo ainakin 1916.
Marraskuun 1917 yleislakon aikana Valkeakosken miliisit erotettiin ja lakkokomitea nimitti Estlinin järjestyksenvalvojaksi
yhdessä Otto Annervon ja Oskari Riutan kanssa. Lakon päätyttyä Estliniä ehdotettiin Valkeakosken uudeksi miliisipäälliköksi,
mutta lopulta tehtävää jo ennen lakkoa hoitanut poliisikomisario Jalmari Saukko sai pysyä tehtävässään.
Sisällissodan sytyttyä Estlin valittiin 31.1.1918 perustetun Valkeakosken punakaartin päälliköksi.
Kaarti oli jaettu neljään komppaniaan, jotka jakaantuivat edelleen plutooniin. Näihin taisteluyksiköihin on arvioitu kuuluneen
noin 370–400 miestä. Lisäksi ikääntyneistä kaartilaisista muodostettiin 125 miehen suuruinen reservikomppania.
Vapaaehtoisista kaartilaisista muodostettiin noin sadan hengen rintamakomppania ja loput jäsenet toimivat paikkakunnalla
järjestely-, vartiointi- ja muonitustehtävissä. Valkeakoskella näihin tehtäviin kuului muun muassa punakaartin huoltoon
tarvittavien elintarpeiden hankinta lähiseudun talollisilta, sekä hevosten takavarikointia punakaartinkuljetuksia varten.
Helmikuussa Estlin johti Kuhmalahden Vehkajärvelle koottua noin 500 punakaartilaisen joukkoa, jonka valkoiset löivät hajalle
26. helmikuuta käydyssä taistelussa. Tämän jälkeen Estlin osallistui Valkeakosken punakaartin komentajana 10. maaliskuuta
käytyyn Kuhmoisten taisteluun, jossa hän jäi ilmeisesti haavoittuneena valkoisten vangiksi ja teloitettiin.
Harrastukset: musiikki; soitti viulua ja Valkeakosken Työväenyhdistyksen jäsen ja soitti myös sen torvisoittokunnassa käyrätorvea.
Puoliso Hauho 9.11.1903 Hilma Maria Saarinen
s. Hauho 2.2.1885, k. Valkeakoski 22.9.1970,
vanh renki ja itsellinen Mustilan Heikkilässä Oskari Kallenpoika Saarinen ja Iida Vilhelmiina Oskarintytär.
XIII Ester Kustaantytär Estlin
(vanhemmat)
s. Hauho 29.2.1904, k. Valkeakoski 28.8.1961.
Puoliso 7.10.1933 Nikolai Lainio (Ivanof Larianof)
s. Sääksmäki 31.7.1899, k. Valkeakoski 19.3.1959,
vanh Andrei Ivanov Lainio ja Josefina Kallentytär Lamminen.
XIII Eino Hjalmar Kustaanpoika Estlin
(vanhemmat)
s. Hauho 14.9.1906, k. Valkeakoski 5.9.1986,
- Toimi useita vuosia Paunun linja-autonkuljettajana Tampere-Lahti välillä.
Oli jo pienenä poikana kiinnostunut palokuntatyöstä. Oli aluksi Kangasalan VPK:n konemestarina ja palokunnan päällikkönä.
Siirtyi 1947 Tampereen palokuntaan paloupseeriharjoittelijaksi. Suoritti palopäällystökoulun A-kurssin ja täydensi tietojaan
monissa liiton jatkokoulutustilaisuuksissa. Apulaispalopäällikkönä Tampereella. Palopäällikkönä Valkeakoskella 1949-1969.
Vuodesta 1954 Eino oli myös Valkeakosken kaukoavustusalueen aluepalopäällikkönä.
Korosti pitkinä toimintakautenaan erityisesti paloturvallisuuden ja nimenomaan palolaitoksen ennalta
ehkäisevän tarkastustoiminnan merkitystä. Yhdessä vanhojen puurakennusten suuren poistuman ja uusien kiinteistöjen
parantuneen paloturvallisuuden kanssa tämä toiminta johti tulipalojen oleelliseen vähenemiseen Valkeakoskella.
- Oli mukana monissa alansa yhdistyksissä ja muissakin järjestöissä. Kuului mm. Työväen mieskuoroon.
Puoliso Sääksmäki 12.10.1930 Laina Elviira Laurila
s. Sääksmäki 29.12.1906, k. Valkeakoski 3.11.1986,
vanh Kustaa Kustaanpoika Laurila ja Helmi Elisabeth Elinantytär Hakala.
Toimi Paunun linja-autossa rahastajana ja myöhemmin elokuvateatteri Kuvalyhdyn makeismyyjänä.
XII Mathilda Matintytär Estlin
(vanhemmat)
s. Hauho 18.10.1883, k. siellä 14.1.1951.
- Mathilda oli ompeluopissa syksystä 1907 kevääseen 1908. Harjoitti ompelijan ammattia vielä avioliitossa ollessaankin.
Puoliso Hauho 12.5.1914 Juho Riutta
s. Sääksmäki 7.4.1875, k. Hauho 12.2.1958,
äiti Sääksmäen Vedentaan Nikkilän piika Adolfiina Kustaantytär Suojala, joka avioitui Sääksmäellä 20.6.1880 Kalle Kustaa Heikinpoika Riutan kanssa.
- Uitto ja lastausmies. Piti talvet hevosta metsänajoja varten. Itsellinen Hauhon Alvettulan Etelässä 1915-1920,
Hyvämäen N:17 Toralan itsellinen 1920.
Ostivat vuonna 1916 kauppias Vähätalolta Hauholta Hyömäki RN:o 17/5 Kuoppala nimisen asuntotilan 2000 m².
Siinä oli aiemmin pidetty mm. Osuuskauppaa vuosina 1907-1909, sitten yksityiskauppoja.
Tammikuussa 1927 tuli tuhosi kaupan 2 huonetta ja varaston vahingoittaen myöskin asuntopuolta.
Tytär Aino Greta kuoli palossa saamiinsa vammoihin.
XIII Katri Maria Juhontytär Riutta
(vanhemmat)
s. Hauho 25.6.1910.
Puoliso Reino Olavi Suomela
s. 3.5.1913, k. 1972.
- Asuvat Ilmoilan kylässä jonne rakensivat omakotitalon rintamamiestontille.
XIII Hilma Alisa Juhontytär Riutta
(vanhemmat)
s. Hauho 26.2.1917.
- Oli myymäläapulaisena 1932-1944.
Puoliso 1:o 1936 Juho Tobias Virtanen
s. Hauho 3.9.1906, kaatui Viipurin mlk 22.2.1940, haudattu Hauho,
vanh Hauhon Härkälän Härkälän lampuodin vävy ja vuokralainen Kalle Kallenpoika Virtanen ja Amanda Vilhelmiina Eerikintytär.
- Metsätyönjohtaja. - Talvisota Polkupyöräpataljoon 5, sotamies.
Puoliso 2:o 30.7.1944 Eino Paavolainen
s. Kivennapa 12.9.1917,
vanh Kivennavat Vuottaan N:5 isäntä Juho Antinpoika Paavolainen ja Hanna Tuomaantytär Paavilainen.
XIII Sirkka Marjatta Juhontytär Riutta
(vanhemmat)
s. Hauho 13.12.1924.
- Liikeapulaisena 1940 alkaen.
Puoliso Pentti Helminen.
- Hallikauppias. Asuivat Tampereella.
XII Aleksi Matinpoika Estlin
(vanhemmat)
s. Hauho 21.10.1889, k. siellä 29.7.1958.
- Puusepän opissa 1908, maalarina Helsingissä 1909-15, metsätyönjohtajana Vanutehdas Oy:llä 1916-19,
kesät yhtiön hinaajalaivoissa II perämiehenä. Vuodesta 1920 alkaen Viiala Oy:n metsätyönjohtajana.
Piiripäällikkönä Hauhon piirillä vuodesta 1928 eläkkeelle jäämiseensä 1953 asti.
Hoiteli eläkkeellä ollessaan Alvettulan käsivälitteistä puhelinkeskusta.
Ostivat 1927 Amalia Estliniltä hänen leskenä rakentamansa omakotitalon Santamäki RN:o 17 äidin elinaikaista eläkettä vastaan.
Puoliso Sääksm 24.6.1921 Aino Selma Ahola
s. Sääksmäki 22.9.1895,
vanh Sääksmäen Lahisen kartanon Hiirenmaan torppari ja lohkotilallinen Heikki Kustaanpoika Ahola ja Eriika Penjamintytär Ärkölä.
X Ulrika Juhontytär Eslin
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 3.4.1826, k. Hattula 23.2.1863.
Puoliso Tyrväntö 26.12.1857 Kalle Fredrik Stenman (hänen 2. aviossaan)
s. Hattula 30.9.1828, k. siellä 2.9.1875,
vanh Hattulan pitäjän suutari ja Tenholan Saksalan Viljamaan torppari Heikki Heikinpoika Stenman ja Margareeta Erkintytär Lilja.
- Tyrvännön Lahdentaan Herralan ja Monaalan kartanon muonatorppari, Hattulan Tenholan Saksalan torppari ja Vesunnan muonarenki.
Kallen 1. puoliso Tyrväntö 26.6.1853 Anna Maria Tuomaantytär
s. Pälkäne 6.10.1820, k. Tyrväntö 19.5.1857,
vanh Pälkäneen Kuljalan Ylhäisen talon torppari Tuomas Juhonpoika Karp ja Maria Juhontytär.
Kallen 3. puoliso Hattula 18.11.1866 Eeva Kaisa Kulo, Stenman (hänen 1. aviossaan)
s. Kalvola 20.7.1841, k. Tyrväntö 13.9.1907,
vanh Kalvolan Kaution talon Kulon torppari Juho Juhonpoika ja Anna Kaisa Tapanintytär.
Eevan 2. puoliso Hattula 7.7.1878 Taavetti Juho Eskola
s. Renko 11.12.1824, k. Tyrväntö 1.3.1917,
vanh Renkon Kuittilan Eskolan talon vävy Matti Matinpoika Ämmälä ja Loviisa Mikontytär Eskola.
- Hattulan Hyrvälän lampuoti, Pekolan Laukkumäen torppari, Saaren Katilan Palonkorven, sitten Tyrvännön Lepaan Kankaanpään noin 1883-1909.
Taavetin 1. puoliso Vanaja 25.10.1851 Johanna Palm
s. Vanaja 12.5.1822, k. Hattula 30.4.1877,
vanh suutari Vanajan Harvialassa Mikko Antinpoika Alm, Palm ja Eeva Antintytär Sillanpää.
X Elisabet Juhontytär Eslin, Helander
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 19.2.1828, k. siellä 28.4.1903.
Puoliso Tyrväntö 27.12.1854 Kustaa Aarikka, Helander
s. Tyrväntö 2.3.1830, k. siellä 16.1.1894,
vanh Tyrvännön Suontaan Aarikan lampuoti Heikki Erkinpoika Aarikka ja Leena Antintytär Seppälä.
- Renki Tyrvännön Retulan Ali-Kartanon Laurilassa ja Lahdentaan kylässä.
XI Vilhelmiina Kustaantytär Helander, Virtanen
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 4.11.1857.
Puoliso Tyrväntö 4.11.1879 Kalle *Kustaa Juhonpoika Virtanen
s. Tyrväntö 18.7.1853, k. siellä 14.9.1914,
vanh Tyrvännön Lahdentaan Liittisen torpan vävy, jyvätorppari ja metsänvartija Lahdentakaan kylässä Juho Kustaanpoika Huti ja Maria Matintytär Liittis.
- Olivat Hattulan Pekolan Ellilässä 1879-80 ja Metsäkylän ratsutilalla 1880-82. Tyrvännön Lahdentaan renki 1882-.
XII Iida Kustaava Kustaantytär Virtanen, Tamminen
(vanhemmat)
s. Hattula 11.12.1880, k. Hämeenlinna 18.1.1963.
Puoliso Tyrväntö 2.11.1905 Kustaa Sandberg, Tamminen
s. Kalvola 1.4.1881, k. Hämeenlinna 13.7.1924,
äiti Kalvolan Unosen kylän itsellinen Maria Kustaava Kustaantytär Sandberg.
- Sääksmäen Valkeakosken irtolainen 1906-1908, Kalvolan Taljalan Rantalan renki 1908, Tyrvännön Lahdentaan 1909-1910.
Perhe muutti Tyrvännöstä Hausjärvelle 1910, N:29.
XIII Kaarlo Kustaa Kustaanpoika Tamminen
(vanhemmat)
s. Sääksmäki (Hattula) 28.10.1908, k. 21.4.1961.
Puoliso Elli Hentriikka Virtanen, Tamminen
s. Kalvola 15.5.1914, k. Hämeenlinna 31.12.2011,
vanh Edvart Juhonpoika Virtanen ja Ida Maria Karoliinantytär Palko.
XIII Jaarli Arvid Kustaanpoika Tamminen
(vanhemmat)
s. Janakkala 10.7.1912, k. Helsinki 4.6.1988.
Puoliso Eeva Koho
s. Kurkijoki 23.2.1920, k. Helsinki 3.6.1975,
vanh Kurkijoen Tervun N:12 talollisen poika Sipro Simopoika Koho ja Anna Kallentytär Koho.
XII Kalle Eemeli Kustaanpoika Virtanen
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 29.7.1883.
- Renkinä Tyrvännön Lahdentaan ja Suontakaan kylässä, Kalvolan Heinun Saarella. Valkeakosken irtolainen 1906-1907.
Tyrvännön Lepaan renki 1907-1910. Perhe muutti Tyrvännöstä Hausjärvelle Hausjärvelle 1910, N:16.
Puoliso 1:o Tyrväntö 18.8.1907 Anna Matilda Lindqvist
s. Tyrväntö 7.2.1887, k. siellä 11.5.1909,
vanh Tyrvännön Suontaan Pispalan jyvätorppari ja Pannilan verotalon torppari Kalle Kustaanpoika Lindqvist ja Iida Karoliina Kustaantytär.
Puoliso 2:o Tyrväntö 15.10.1910 Hilma Matilda Rautamäki
s. Ikaalinen 4.9.1885,
vanh Ikaalisten Miettisen Vilpon Rautamäen torpan itsellinen Kustaa Vihtori Kustaanpoika Lillberg, Rautamäki ja Vilhelmiina Juhontytär.
XII Kustaa Kustaanpoika Virtanen
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 20.12.1885.
- Renkin Tyrvännön Lahdentakana ja Lepaalla.
Puoliso Tyrväntö 30.5.1909 Alma Kustaava Toivonen
s. Hattula 7.11.1885,
vanh renki Hattulan Sattulan Nikkilässä ja Tyrvännön Retulan Laurilassa Aukusti Kustaanpoika Grönroos, Toivola ja Erika Heikintytär Soukka.
XI Kustaava Kustaantytär Helander
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 26.1.1861.
Puoliso Tyrväntö 15.4.1884 Juho Mikonpoika
s. Tyrväntö 24.7.1857,
vanh Tyrvännön Suontaan Muuran ja Aarikan lampuoti Mikko Juhonpoika Jussila ja Elisabet Juhontytär.
- Tyrvännön Lahdentaan Lentämäen torppari 1885-.
XII Anna Kustaava Juhontytär Lehto
(vanhemmat)
s. Tyrväntö 25.5.1888, k. Hattula 28.6.1916.
Puoliso Tyrväntö 16.9.1911 Herman Keskinen
s. Ruovesi 6.5.1888,
vanh Ruoveden Pappilankylän Poukan Rajanvierun torppari Juho Reetu Keskinen ja Vilhelmiina Manuntytär.
- Hattulan Mervin kartanon muonarenki 1913-1914, Nummenkylän Tarkan 1914-1917, sitten suojaton.