Matti Johanpoika Backman ja Eveliina Erkintytär Isomäki
5/1-2   4/1   taulu 1-1

Viides sukupolvi

Matti Johanpoika Backman ( Vanhemmat - taulu ) s. Keuruu 16.3.1858, k. Pihlajavesi 5.2.1946. Muutti vanhempiensa mukana noin 2 kk ikäisenä Pihlajavedelle. Avioiduttuaan osti vanhemmiltaan vaimonsa Eveliinan kanssa loput Lampilan perintötilasta 16.10.1878. Sitoutuivat kaupan myötä antamaan heille elinikäisen syytingin eli eläkkeen. Matilla oli tarkoitus perustaa uudisviljelys kruunun maalle Pihlajaveden Isoriihilammen metsäalueelle 2.10.1882, mutta hanke ei sitten toteutunut. Hän myi kuitenkin Lampilasta 1/96 manttaalia veljelleen Kustaa Aholalle 5.7.1883. Vaimonsa Eveliinan kuoltua kolmas osa Lampilasta siirtyi perintöosana heidän pojilleen Kallelle ja Jussille. Lampila oli kohtalaisen suuri tila vielä vuoden 1898 jakokirjojen mukaan. Tuolloin sen pinta-alaksi mainitaan 272 ha. Peltoa siitä oli vain 6 ha, koska Matti harrasti kaskenpolttoa jopa siinä määrin, että kävi myös tuttaviensa luona kaskeamassa.
    Sai passin 18.2.1902 viideksi vuodeksi Amerikkaan, missä hän sitten asuikin jonkin aikaa. Omaksui tietoja sikäläisestä maanviljelyksestä, kuten superfosfaatin käytöstä lannoitteena. Amerikassa hän sai sosiaalidemokraattisia vaikutteita, jotka muuttivat jonkin verran hänen elämänkatsomustaan.
    Jäi eläkkeelle toisen puolisonsa kanssa Lampilan tilalle 27.12.1913 ja myi tilan tyttärelleen Iidalle ja vävylleen Nikolai Salmiselle 2300 mk:sta. Hänen nuorin tyttärensä Edla sai kaupan yhteydessä perintöosana 500 mk ja lehmän. Vaikka Lampila pakkohuutokaupattiinkin 6.7.1931 Matti asui eläkkeensä ansiosta vielä vuoteen 1936 Lampilassa. Tämänkin jälkeen hän sai eläkkeen sieltä, vaikka tila vaihtoikin sitten usein omistajaa. Mainittakoon, että Lauri Kankimäki rakensi Lampilaan 1934 uuden päärakennuksen, joka oli edellistä pienempi.
    Matti muutti poikansa Kallen luokse pieneen mökkiin 1936, omistamalleen Pyöräisen tilalle, joka oli ollut hänen poikansa Jussin perintöosuus. Mökki sijaitsi noin 500 m:n päässä Lampilasta, Hautojärven tien oikealla puolella, mäen päällä. He raivasivat Pyöräisiin 2 ha peltoa ja rakensivat sinne riihen ja saunan sekä asuivat kahdestaan tuossa kauniin luonnon ympäröimässä pienessä mökissä ja viettivät vaatimatonta elämää. Vielä vanhoilla päivilläänkin Matti viljeli joskus kaskimaissa ruista. Hän oli yli 190 cm pitkä, yhteiskunnallisesti valistunut, luonteeltaan valoisa sekä rehellinen.
    Puoliso 1:o Ähtäri 7.11.1877
Eveliina Erkintytär Isomäki ( Vanhemmat - taulu ) s. Ähtäri 5.11.1859, k. Pihlajavesi 26.7.1884. Kummit Kalle Kuivamäki ja Loviisa Heikintytär ja Heikki Heikinpoika Ylömäki ja Anna. - Lampilan talon emäntä. Kerrotaan Eveliinan olleen hyvä laulaja. Hänen serkkunsa Hanna Isomäki oli Matti Backmanin veljen Kaarlo Backmanin puoliso.
    Puoliso 2:o Pihlajavesi 1.4.1885
Erika Vähämäki s. Pihlajavesi 31.1.1863, k. siellä 3.5.1925, vanh Pihlajaveden Kömin Simsiön Vähämäen talollinen Hermanni Heikinpoika Vuohimäki, Simsiö, Vähämäki Keuruulta ja Vilhelmiina Antintytär Huhtala Jyväskylästä. - Lampilan talon emäntänä.

IV Lapsia:

  1. Emil Aleksander Backman s. Pihlajavesi 23.9.1879, k. siellä 29.9.1879.
  2. Kaarle Alfred Backman s. Pihlajavesi 2.10.1880, k. siellä 12.1.1962.
  3. Matti Adiel Backman s. Pihlajavesi 9.2.1883, k. siellä 21.12.1883.
  4. Johannes Backman s. Pihlajavesi 22.7.1884, k. Duluthissa USA:ssa 20.6.1919. Peri äitinsä kuoltua Lampilan perintötilasta yhden osuuden, josta käytettiin nimeä Pyöräinen. Samoin Ähtärin Peränteen kylän Isonmäen osuuden Mäkisivin taloa N:o 8, jonka hän myi Seth Isomäelle 1905. Jussi muutti Yhdysvaltoihin Wisconsin osavaltioon Superiorin kaupunkiin serkkunsa Kalle Backmanin ja pikkuserkkunsa Vihtori Ylimutkan kanssa 1912. Hän käytti Yhdysvalloissa nimeä John Lampi. Hän työskenteli Superiorin naapurikaupungissa Duluthissa Carnege yhtiön hiilitokalla N:2. - Eräänä perjantaina 20.6.1919 yksi tokalla toimivista "haukkareista" oli iskenyt häntä oikealle puolen päätä ja murskannut sen niin pahoin, että hän kuoli miltei silmänräpäyksellä. Kerrotaan, että Jussi oli tuolloin ruokatunnilla ja tapansa mukaan nukkui hiilikasan päällä. Yllättäen eräs työntekijä oli vahingossa käynnistänyt koneen ikävin seurauksin.
  5. Julius Lampila s. Pihlajavesi 1.2.1886, k. siellä 1.2.1886.
  6. Hermanni Lampila s. Pihlajavesi 3.7.1887, k. siellä 19.7.1892.
  7. Lauri Mathias Lampila s. Pihlajavesi 9.7.1889, k. siellä 27.7.1892.
  8. Edla Maria Lampila s. Pihlajavesi 27.10.1891, k. Vesilahti 8.3.1948. - Kävi Pihlajavedellä Sällin kansakoulua 1901-05 ja myöhemmin karjakko ja meijerikkökoulun. Toimi karjakkona monella paikkakunnalla mm. Vanajalla ja Vilppulassa. Meijerikkönä Ylistarossa ja Evijärvellä sekä Vesilahdella, jossa hän toimi meijerikkönä Halkivahan Kaapelinmaan meijerissä n. 1933-47. Peri isänsä Matin kuoltua Pyöräisen tilasta kolmanneksen.
  9. Iida Vilhelmiina Lampila s. Pihlajavesi 23.1.1895, k. Ähtäri 17.9.1975. - Kävi Pihlajavedellä Sällin kansakoulua 1904-07. Osti vanhemmiltaan tulevan miehensä Nikolain kanssa Lampilan (163 ha) perintötilan 27.12.1913 ja myi tilaan kuuluvan Ylimäen torpan osuuden (26 ha) 1920-luvun alussa. Nikolain mentyä Amerikkaan Iida velkaantui myöhemmin tulevalle vävylleen Toivo Hietaselle ja kauppias Viljam Joupinojalle. Ähtärin Säästöpankille hän oli velkaa 18775 mk. Iida ei saanut rahaa velkojensa maksuun, eikä hänellä asiakirjojen mukaan ollut irtainta omaisuutta, joten Lampila pakkohuutokaupattiin 6.7.1931. Tilan osti johtaja Johan Alfred Sisto. Hän maksoi Lampilan (137 ha) perintötilasta 39500 mk sekä eläke-edun Matti Backmanille. Mainittakoon, että 1930-luvun alkupuolella pakkohuutokaupattiin Suomessa lukemattomia tiloja, koska maanviljelijät olivat yleisesti maksuvaikeuksissa. Muistitiedon mukaan tähän pakkohuutokauppaan liittyi kuitenkin jonkin verran epäselvyyksiä.
        Ida asui lastensa kanssa vuoden 1932 lopulla Sakkolassa muutaman kuukauden. Hän toimi myöhemmin Tuusulassa Äijänsaari-nimisellä tilalla karjanhoitajana 1934-57. Peri isänsä Matin kuoltua Pyöräisen tilasta kolmanneksen. Sisarensa Edlan kuoltua 1948 Pyöräinen jaettiin kahteen osaan Iidan ja hänen veljensä Kallen kanssa. Iida myi osuutensa Pyöräisistä 1965 Serlachius Oy:lle. Vanhuutensa hän asui Ähtärissä tyttärensä Taimi Penttilän luona 1958-72 sekä Mäntyrinteen vanhainkodissa, jossa kuoli.
        Puoliso Pihlajavesi 3.11.1914 Nikolai Salminen s. Pihlajavesi 17.1.1889, k. Kanada 14.3.1965, vanh Kokinmäen torppari Matti Juhonpoika Salmenaho ja Liisa Matintytär. Nikolai oli Lampilan perintötalon isäntä, mutta hän meni Amerikkaan 1923 rahaa tienaamaan, eikä sieltä koskaan palannut.
Matti Backman
Lampilan talon vanhan- ja uuden isännän (vävyn) perhettä Lampilan pihassa kesällä 1920.
Seisomassa: Silja Backman, Matti Backman, Armas Backman, Nikolai Salminen, Hermanni Mutka.
Istumassa: Erika Backman, Iida Salminen, Tyyne Mutka. Lapset: Kerttu Salminen, Olavi Salminen.
Kuva. Taimi Penttilän kotiarkisto

Lähteet:

Matti Backman:
Keuruu N:17 Piippalan torppa - 1856-1862 II s.489
Pihlajavesi Sällinlahti Lamminmäki Rajala - 1858-1861 s.95
Pihlajavesi Sällinlahti Lamminmäki Kursmäki - 1861-1868 s.93
Matti Backman ja Eveliina Isomäki - Erika Vähämäki:
Pihlajavesi Lampila - 1869-1878 s.139
Pihlajavesi Lampila - 1879-1889 s.168
Pihlajavesi Lampila - 1889-1899 s.210
Pihlajavesi Lampila - 1900-1909 s.230
Pihlajavesi Lampila - 1910-1919 s.267
Pihlajavesi Lampila - 1921-1930 s.287-288
Eveliina Isomäki:
Ähtäri Isomäki - (1876-1885) s.237 kuva 234
Ähtäri Isomäki - (1876-1885) s.235 kuva 232
Kari Paunasalo:
Esipolvia II s.76-79. Valkeakoski 1990