6/1-2   5/1   taulu 6-1 taulu 6-2

Kuudes sukupolvi

Johan Anderssinpoika Backman ( Vanhemmat - taulu ) s Pedersöre 12.1.1824, k. Pihlajavesi 15.5.1894, halvaukseen. - Renkinä Uudenkaarlepyyn Ytterjeppon kylässä Rundt-nimisessä talossa 1847 ja torpparina Lussin talossa 1848-49. Torpparina Keuruulla 1849-58 Pohjoislahden kylän Poskijärven talon Piippalan torpassa, joka sijaitsi Kangasjärven rannalla. Jätti torppansa veljensä Jacob Backmanin vaimon sisaren miehelle Vilhelm Davidinpojalle ostaen ensin häneltä 15.4.1858 Pihlajavedeltä Lamminmäen kantatilasta N:13 lohkaistun Lampilaksi kutsutun tilan 1/24 manttaalia. Tilan sekä torpan hinta oli 50 ruplaa hopeaa. Rippikirjojen mukaan Johan isännöi kuitenkin Rajalan taloa 1858-61, minkä nimen se lienee tuolloin saanut. Myi Rajalan tilan veljensä Jacob Backmanin vaimon veljelle Tobias Nit'ille ja muutti 1861 Lampilan perintötaloksi kutsutulle 1/12 manttaalin tilalle, minkä osti 26.5.1861 Salomon Gabrielinpoika Lamminmäeltä eli Leveniemeltä 700 ruplaa hopeaa. 1
    Mainittakoon että Lamminmäen 1/4 manttaalin (1942 ha:n) kantatila N:13 sai talonkirjansa 5.9.1972 ja on siten Pihlajaveden vanhoja kantatiloja.2 Siitä muodostettiin 1800-luvun puolivälissä; Kursmäki, Lampila, Ahola, Rantala, Rajala ja Inonmäki-nimisiä tiloja, jotka 30.12.1901 päättyneen isojaon täydennyksen jälkeen on jaettu moneen osaan.
    Lampilan perintötalon isäntä 1861-78 ja kohta Pihlajavedelle muutettuaan kuudennusmies vuoteen 1869. Siinä ominaisuudessa hän teki monenlaista askaretta pitäjäläisten yhteiseksi hyväksi: Otti tehdäkseen siemenjyvämakasiinin tarpeelliset mittakopat, mittatangon ja mittalädän 18593 ja toimi myöhemmin lainamakasiinin päällysmiehenä. Kerran hänet valtuutettiin hakemaan Kristiinan kaupungista 20-tynnyriä kauroja, jotka lääninaputoimikunta oli sinne toimittanut Pihlajaveden apua tarvitsevia varten, niillä ehdoilla kun kuvernöörin kirje 13.2.1868 määräsi; kaurat piti jakaa pienissä erissä velkakirjaa ja kelvollista takausta vastaan. Tällöin elettiin nälkävuosia.4
    Kirkkoraati määrättiin perustettavaksi vuoden 1869 kirkkolaissa ja sen tuli korvata entiset seksmanit eli kuudennusmiehet. Kirkkoraadin jäseniksi valittiin yleensä varakkaita ja arvostettu ja talon isäntiä. Juho kuten häntä myös kutsuttiin, tuli valituksi Pihlajaveden ensimmäiseen kirkkoraatiin Sällin kinkerikunnasta 1870.5 Hän oli myös Pihlajaveden kunnallishallinnossa kuntakokouksen puheenjohtaja eli esimies 1871-73. Tämä virka oli kunnallisista luottamustoimista tärkein ja arvostetuin. Sama esimies toimi Pihlajavedellä vain kolme vuotta. 6
    Myi puolet (536 ha:n) Lampilan perintötalosta vanhimmalle pojalleen Kustaalle ja hänen vaimolleen 30.8.1870: " Niitä ehtoja vastaan jota hänen pitää täyttämän; kaksisataa markkaa maksaa nyt paikalla, joka kuitataan nyt ja toisen kaksisataa markkaa hänen nuorimmille veljilleen molemmille tasan kunnes tulevat täyteen ikään.7 Tilan nimeksi tuli 1873 Ahola. Loput Lampilan perintötalosta hän myi pojalleen Matille ja tämän puolisolle Eveliina Erkintyttärelle 16.10.1878. He puolestaan sitoutuivat kaupan myötä antamaan Juholle ja Susannalle elinikäisen syytingin eli eläkkeen. Kauppasumma joka oli 950 mk jaettiin Matin sisarille perintöosana heidän tullessaan täysi-ikäiseksi. Kalle ja Johan saivat 100 mk sekä tyttäret 150 mk kukin. Jokainen sai lisäksi lehmän, 2 lammasta, kirveen, kuokan, lapion, viikatteen, sirpin sekä kassarin.8 Johan puhui huonosti suomea; hänen äidinkielensähän oli ruotsi.
    Puoliso Uusikaarlepyy 1.2.1847
Susanna Matintytär Ek, Ådal ( Vanhemmat - taulu ) s. Uusikaarlepyy (Ytter Jeppo) 26.4.1824, k. Pihlajavesi 11.2.1909. Susannalla esiintyy myöhemmin väärä syntymäaika kirkonkirjoissa (24.11.1824), joka on myös hänen hautaristissään Pihlajaveden Rekolan hautausmaalla. - Muutti Purmosta Uuteenkaarlepyyhyn 1844. Susanna oli usein kätilönä ja hoiti mm. poikansa Matti Backmanin poikia Kalle ja Jussi Backmania. Hänellä oli tapana vanhuuden päivinään istua keinutuolissa ja veisailla ruotsinkielisiä virsiä. 9

V Lapsia:

  1. Kustaa Backman, Ahola s. Uusikaarlepyy 31.7 1848, k. Toholammi 19.1.1932. Talollinen mm. Pihlajaveden Aholassa 1873-93. Saarijärven Pylkönmäen Kuoppalan kylän Hyytiäistenmäki-nimisellä tilalla n. 1893-99. Oli Amerkikassa 1899-1902. Torpparina Pylkönmäen Kuoppalan kylässä Lehdon talon vuokramaalle perustamassaan Asunnan torpassa 1902-21. Talollisena 1921-24 Vihdissä Siippoon kylässä Kydön tilan Toukolan lohkotilalla, minkä antoi pojanpojalleen Urho Aholalle eläke-ehtoja vastaan. Kustaa viljeli vielä 1924-29 Saarijärven Hännilän kylässä Heikki Mustamäeltä ostamaansa kahden hehtaarin suuruista kaunista niemenkärkeä, jolle antoi nimen Kasvila. Enemmän tietoa kirjassa Esipolvia II.
        Puoliso 1:o Ähtäri 7.7.1867 Anna Virkamäki s. Ähtäri 30.10.1845, k. Helsingissä sairaalassa 25.4.1902, vanh Juho Juhonpoika ja Liisa Erkintytär Ähtärin Virkamäestä.
        Puoliso 2:o Pylkönmäki 23.11.1902 Kesti Miina Leppäaho s. Saarijärvi 27.1.1864, k. Pylkönmäki 1946-48, vanh Juho Esainpoika ja Maria Liisa Heikintytär.
  2. Maria Backman s. Keuruu 12.8.1850, k. Pihlajavesi 19.2.1898. Puhui hyvin ruotsia. Vietti elämänsä viimeiset vuodet halvaantuneena. Kerrotaan hänen miehensä jo tällöin riianneen toista vaimoaan Annaa. He asuivat Pihlajavedellä Inonmäen talossa, Rajalan talon Sahinmäen torpassa ja Kursmäessä.
        Puoliso Pihlajavesi Kursmäki 12.10.1883 Hermanni Jokinen (hänen 1.aviossaan) s. Pihlajavesi 11.10.1857, k. siellä 23.11.1922, äiti Vilhelmiina Liisantytär. - 2. puoliso Pihlajavesi 1.10.1898, Anna Kaisa Matintytär (hänen 2. aviossaan) s. Töysä 1.2.1856, k. Pihlajavesi 26.5.1923. Hermanni oli renkinä Kursmässä 1872-74 ja Ala-Kankimäessä 1874-83, Lampilan Viitalan torppari 1884-90, Sahinmäen Rajalan torppari 1890-1905, sitten Innonmäen renki.
  3. Johannes Backman s. Keuruu 16.10.1852, k. siellä 23.8.1854.
  4. Johannes Backman s. Keuruu 7.1.1855, k. siellä 1.5.1855.
  5. Johanna Backman s. Keuruu 8.2.1856, k. Pihlajavesi 17.4.1933. Ilmeistä on, että ollessaan Pihlajaveden pappilassa kappalaisten B.W. Ebelingin ja Julius Bergroth'in "piikana" Johanna oli saanut herätteitä erilaisiin puutarha-ja kukkaviljelyksiin. Hänelle kehittyi myös erikoisen hyvä lukutaito ja jonkinlainen ruotsinkielen taito, joka siihen aikaan oli erikoista näillä seuduilla. Vietti elämänsä useita viimeisiä vuosia vuoteen omana halvaantuneena. Oli silti elämäänsä ja osaansa tyytyväinen.
        Puoliso Pihlajavesi 22.4.1880 Aapo Ranta-Aho s. Pihlajavesi 23.7.1852, k. Pihlajavesi 2.10.1949, vanh talollinen Abraham Pekanpoika Sälli Pihlajavedeltä ja Kaisa Gabrielintytär Ähtäristä. Avioiduttuaan Johanna ja Aapo asettuivat asumaan rakentamaansa yhden huoneen käsittävään Selkeen torppaan. Siirtyivät saman kokoiseen Päiväranta-nimiseen torppaan, mistä kierto jatkui Hangoniemen torpan kautta Ranta-ahon mäkitupaan Sällin kylässä n. 1900. Hän oli sittemmin talollinen Ranta-aholla. Myöhemmin syytinkiläisenä ollessaan hänen tärkein harrastuksensa oli kalastus, missä Aapo olikin eräänlaisen taitajan maineessa Sällinlahden kalamiesten joukossa. Vesillä liikkujana oli Aapo myös tunnettu henkilönä, joka ei vanhoilla päivilläänkään valinnyt säitä järven yli lähtiessään.
  6. Matti Backman s. Keuruu 16.3.1858, k. Pihlajavesi 5.2.1946.
  7. Kaarlo Backman s. Pihlajavesi 2.10.1860, k. Ähtäri 19.6.1935. Toimi palkollisena Lehtomäen talossa 1881-82 ja itsellisenä Kankimäen talossa 1885-86. Meni vävyksi Ähtärin Peränteen kylän Mäkisipin kantatilasta N:3 lohkaistuun Isomäen tilan suutarin torppaan 1886. Osti myöhemmin vaimonsa kanssa Erkki ja Hulda Vähämäeltä osuuden Isomäen tilan Vähämäen lohkotilasta 16.9.1907 sekä Kalle ja Hilda Isomäeltä osuuden Lähteenmäen lohkotilasta 23.9.1907. Perusti näistä 1909 Kivimäki-nimisen (70 ha:n) maatilan, johon sai kiinnekirjan 21.1.1921. Osti lisäksi Emmanuel ja Eerafia Kahilalta Riihimäki-nimisen (25 ha:n) lohkotilan 15.12.1923. Maanviljelyksen ohella hän otti osaa maatalousalan kilpailuihin ja toimi myös rakennusurakoitsijana: Kulki 1900-luvun alkupuolella kaukana karjalassa, mm. veljensä Johan järjesti Kaarlolle rakennusurakoita Parikkalasta, missä hän toimi myöskin Neptun-yhtiön työnjohtajana. Hän oli rakentamassa myös Elisenvaaraan monta julkista rakennusta. Ajoi innokkaasti kotiseutunsa asioita Ähtärin kuntakokouksissa: Oli mm. tie ja vesiasioita joita hän pani alulle. Enemmän tietoa kirjassa Esipolvia II.
        Puoliso Ähtäri 30.12.1886 Hanna Isomäki s. Ähtärissä 16.8.1866, k. siellä 8.7.1912, vanht suutari Salomon (Salttu) Heikinpoika Isomäki ja Karoliina Heikintytär Suinala. Toimi Kivimäen talon emäntänä ja kerrotaan hänen olleen hyvä laulaja. Hänen serkkunsa Eveliina Isomäki oli Matti Backmanin (perhe 21.) ensimmäinen puoliso.
  8. Vilhelmiina Backman s. Pihlajavesi 25.11.1863, k. siellä 21.10.1932. s. Pihlajavesi 25.11.1863, k. siellä 21.10.1932. Hän oli piikana Inomäen talossa 1880-81, palkollinen Lehtomäen talossa 1882-83 ja palkollinen Aholassa 1884. Oli myöhemmin Kivirannan talon emäntänä.
        Puoliso Pihlajavesi 19.12.1884 Hermanni Kiviranta s. Pihlajavesi 17.10.1859, k. siellä 30.9.1931, vanh itsellinen Mikko Matinpoika Pihlajavedeltä ja Kaisa Mikontytär Keuruulta. Hermanni oli torppari Isomäessä pykälikönmäen-ja Lehtomäessä Kivirannan torpassa sekä myöhemmin talollinen Kivirannassa.
  9. Amanda Backman s. Pihlajavesi 1.5.1866, k. Ähtäri 13.4.1928. Asuivat Pihlajavedellä Kolehman ja Sipilän talon torpissa. Perhe muutti 1899 Ähtärin Inhan jokivarteen, jossa heillä oli pieni asunto.
        Puoliso Pihlajavedesi 8.8. 1886 Viktor Salminen s. Keuruu 22.3.1864, k. Ähtäri 6.11.1915, äiti Keuruun Sammatin talollisen Kustaa Antinpojan tytär Agneta Priscilla Sammatti. Viktor oli itsellinen suutari ja musiikkimies, omisti harmoonin. Kerrotaan että Viktor Salminen toimi usein kanttorin sijaisena jumalanpalveluksissa Pihlajaveden vanhassa kirkossa, kanttorin virkaa hoitaneen henkilön ollessa humalassa.
  10. Johan Backman s. Pihlajavesi 20.6.1868, k. Helsinki 26.12.1950, haudattu Valkeakoskelle. Kävi Alavudella Alavuden kansakoulua 29.9.1880- 30.4.1881. Toimi Peräseinäjoella Salomon Kortesmaalla asesepän ja sepän opissa 1.11.1885-1.11.1886. Helsingissä seppä Gabriel Huttusella seppänä ja viilarina 20.8.1888-22.10.1890 ja A. Mellins'in Smides-Fabrik ja Reparatur-Verkstad'issa seppänä 12.4.1889-11.6.1889 sekä seppä H. Windell'illä viilarina 1.9.1893-13.10.1893. Vaasan läänin vankilassa vanginvartijana ja työnopettajana 4.9.1893-31.9.1896. Helsingin kuritushuonevankilan työnvalvojana 1.10.1896- 28.9.1897. Helsingin 1:n Uudenmaan Suomen Tarkk'ampuja-pataljoonan asepajassa asemestarin apulaisena ja aseseppänä 1.10.1897-2.10.1900. Perusti Kurikkaan Oy. Pohja-nimisen huopakenkätehtaan Anton Hakolan kanssa 1917 ja toimi tehtaan teknillisenä johtajana 8.9.1917-10.1.1920, hoitaen samalla yhtiön kirjanpidon ja rahaston. Toimi Kurikassa Miedon Kauppa-Osakeyhtiön isännöitsijänä ja kaupanhoitajana 22.3.1920-22.6.1922. Piti Vihdissä Hongiston kylän Lintumäellä sekatavarakauppaa 1922-27 ja teki pajassaan sepäntöitä sekä valmisti aseita. Johan oli erittäin kätevä käsistään ja hyvin kekseliäs sekä aika kiivas ja äkkipikainen luonteeltaan. Hän oli itse tehnyt (kahvipannusta alkaen) lähes kaiken mitä omisti. Sai 13.1.1932 patentin (N:15290) keksimälleen saunan uunille, joka nykyisin tunnetaan paremmin nimellä "jatkuvalämmitteinen saunan kiuas". Myi patentin Kastor Oy:lle ja oli kiukaan kehittelytyössä mukana aina sarjatuotantoon 1934 asti, toimien Kastor Oy:llä lisäksi osto-osaston hoitajana 15.3.1934- 31.5.1935. Enemmän tietoa kirjassa Esipolvia II.
        Puoliso Vanaja 14.6.1896 Olga Mathilda Henriksson s. Vanaja 7.1.1871, k. Valkeakoski 26.5.1949, vanh ratavahti Jeremias Heikinpoika ja Henrika Loviisa Kustaantytär Kankaantaan Jaakkolan talosta. Isänsä kuoltua 1883 Olgan äiti Henrika joutui muuttamaan pois Vanajan Kantolan ratavahdin "virka-asunnosta", kahdeksan lapsensa kanssa, nuorimmaisen ollessa vasta kolme- ja Olgan 9 vuotias. Asuivat sitten Vanajan Miemalan Vanha-Lapion tilan torpassa, josta lapset sitten yksitellen lähtivät maailmaan ja jossa hänen äitinsä Henrika Loviisa eli elämänsä loppuun asti.
  11. Hilda Backman s. pihlajavesi 13.8.1870, k. Tampere 26.4.1904. Asui Tampereella vuodesta 1898.
        Puoliso 1:o Pihlajavesi 7.7.1889 Timo Lahtinen (sisarensa Johannan miehen veli) s. Pihlajavesi 25.5.1858, k. siellä 6.11.1894, van talollinen Abraham Pekanpoika Sälli Pihlajavedeltä ja Kaisa Gabrielintytär Ähtäristä. Asuivat Pihlajaveden Sällissä.
        Puoliso 2:o Tampere 17.2.1900 Juha Jaakko Waajasalmi s. Jalasjärvi 30.11.1874, julistettu kuolleeksi Keuruun KO:n päätöksellä 1.1.1977, vanh torppari Iisak Samuelinpoika Sorvari ja Maija Leena Puska Jalasjärveltä. Juha oli muuttanut Amerikkaan 1910-luvulla.
hautaristi Susanna

Lampilan talon vanhukset.

Johan ja Susanna Backmanin hautaristi Pihlajaveden Rekolan hautausmaalla. - Kuva:Kari Paunasalo

Susanna Backman Lampilan pihassa 1900-luvun alussa. Kuva: Aaro ja Linnea Tammelan valokuva-arkisto

Lähteet:

Kirkonkirjat:
Johan Backman ja Susanna Ådal:
Uusikaarlepyy Yterjeppo N:16 Knåck - 1844-1850 s.209
Uusikaarlepyy N:1 Rundt - 1844-1850 s.109
Uusikaarlepyy N:20 Lussi - 1844-1850 s.227
Keuruu N:17 Piippalan torppa - 1849-1856 s.88
Keuruu N:17 Piippalan torppa - 1856-1862 s.489
Pihlajavesi Lamminmäki Rajala - 1858-1861 s.95
Pihlajavesi Lamminmäki - 1861-1868 s.93
Pihlajavesi Lampila - 1869-1878 s.139
Pihlajavesi Lampila - 1879-1889 s.168
Pihlajavesi Lampila - 1889-1899 s.210
Pihlajavesi Lampila - 1900-1909 s.230
Pihlajavesi Lampila - 1910-1919 s.267
Susanna Ådal:
Purmo Öfverpurmo by N:26 Ådal - 1843-1849 s.156
Tullut Purmosta 184?, N:29.
Uusikaarlepyy 1825-1846 s.71
Uusikaarlepyy N:9 Kojonen - 1844-1850 s.158
Uusikaarlepyy N:1 Rundt - 1844-1850 s.109. - Samalla sivulla Susannan veljet Johan ja Gustaf Åvist.
Kustaa Ahola:
Pihlajavesi Lamminmäki - 1861-1868 s.93
Pihlajavesi Lamminmäki Ahola - 1869-1878 s.139
Pihlajavesi Lamminmäki Ahola - 1879-1888 s.173
Pihlajavesi Lampilan ruoti Ahola - 1889-1899 s.215
Saarijärvi Kuoppala Hyytiäistenmäki - 1890-1900 s.429
Maria Backman:
Pihlajavesi Sällinlahti Lamminmäki Lampila - 1879-1889 s.168
Pihlajavesi Palkolliset Ala-Kankimäen talossa - 1879-1888 s.260
Pihlajavesi Inonmäki itselliset - 1879-1888 s.185
Pihlajavesi Viitala torppa Lampilan maalla - 1879-1888 s.171
Pihlajavesi Viitala Lampilan torppa - 1889-1899 s.213
Pihlajavesi Lampilan ruoti Sahinmäki Rajalan torppa Jokinen - 1889-1899 s.222
Pihlajavesi Sahinmäki Rajalan torppa Jokinen - 1900-1909 s.244
Pihlajavesi Innonmäen palkolliset - 1900-1909 s.254
Johanna Backman:
Pihlajavesi Lampila - 1869-1878 s.139
Pihlajavesi Kurmäki - 1869-1878 s.162
Pihlajavesi Kurmäki - 1879-1888 s.180
Pihlajavesi Lehtomäki - 1879-1888 s.237
Pihlajavesi Selkee torppa Sällin maalla - 1879-1888 s.70
Pihlajavesi Hangonniemi torppa Rekolan maalla - 1879-1888 s.85
Pihlajavesi Ranta-ahon torppa Sällin maalla - 1879-1888 s.70
Pihlajavesi Ranta-Aho Sällin torppa - 1889-1899 s.90
Pihlajavesi Ranta-Aho Sällin torppa - 1900-1909 s.95
Kaarle Backman:
Pihlajavesi Kankimäki - 1879-1888 s.254
Ähtäri Peränteen kylä Suutarin torppa - 1886-1895 s.307
Vilhelmiima Backman:
Pihlajavesi Inonmäki - 1879-1888 s.184
Pihlajavesi Lehtomäki - 1879-1888 s.237
Pihlajavesi Ahola - 1879-1888 s.174
Pihlajavesi Pykälikönmäki - 1879-1888 s.234
Pihlajavesi Pykälikönmäki - 1889-1899 s.282
Pihlajavesi Pykälikönmäki - 1900-1909 s.305
Amanda Backman:
Pihlajavesi Lehtomäki - 1879-1888 s.237
Pihlajavesi Kankimäki - 1879-1888 s.253
Pihlajavesi Kolehma - 1879-1888 s.34
Pihlajavesi Kolehma - 1889-1899 s.38
Pihlajavesi Sipilä - 1889-1899 s.390
Pihlajavesi Somppin Ruoti - 1889-1899 s.348
Johan Backman:
Pihlajavesi Lampila - 1889-1899 s.210
Hilda Backman:
Pihlajavesi Vasaramäki - 1879-1888 s.166
Pihlajavesi Kursmäki - 1879-1888 s.180
Pihlajavesi Lahtinen - 1879-1888 s.61
Pihlajavesi Sälli itselliset - 1889-1899 s.77
Pihlajavesi Sällin torppa Saarela - 1889-1899 s.71
Pihlajavesi Sällinlahti Lahtinen - 1889-1899 s.68
Pihlajavesi Sällin itselliset - 1889-1899 s.76
Pihlajavesi Sällin itselliset - 1889-1899 s.83
Pihlajavesi Lampilan itselliset - 1889-1899 s.212
Pihlajavesi Lampilan itselliset - 1900-1909 s.232
Kari Paunasalo:
Esipolvia II s.57-59. Valkeakoski 1990