Kymmenes sukupolvi

Alma Sesilia (Cely) Mechelin ( Vanhemmat - taulu ) s. Helsinki 12.8.1866, k. Bromarv 30.7.1950.
Kirjoja sokeille -yhdistyksen ja sokeiden kirjaston perustaja 1890, yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja 1890-32, kunniajäsen 1932. Perustanut Raajarikkoisten avustusyhdistyksen, rahastonhoitaja 1890-93. Rouvasväen yhdistyksen sihteeri 1894-98. Marttayhdistyksen perustaja ja keskushallituksen jäsen 1899-1925, ruotsinkielisen Marttaliiton keskushallituksen jäsen 1925-39, kunniajäsen 1939, Sotilaskotiyhdistyksen perustaja, hallituksen jäsen ja raha-asia valiokunnan puheenjohtaja 1918-24. Otti osaa passiiviseen vastarintaliikkeeseen kuuluen mm. naiskagaaliin. Ruotsalaisen kansanpuolueen keskushallituksen jäsen 1919-22. - Ylioppilaitten seppeleensitojatar promootiossa 1890.
    Cely Mechelin teki aloitteen Kirjoja sokeille -yhdistyksen perustamisesta 1890 ja toimi perustamansa yhdistyksen puheenjohtajana, johtaen kirjastoa sen perustamisesta 1.4.1990 vuoteen 1932 saakka. Kirjoja Sokeille -yhdistyksen jäsenten tärkein tehtävä oli Braillen pistekirjoitusjärjestelmään perustuvien kirjojen jäljentäminen käsin kirjain kirjaimelta. Pistekirjat jäljennettiin siannahka- tai sinkkitaulun ja pienen naskalin avulla.
    Sinkkitaulut ja naskalit vaihtuivat vähitellen pieniin pistekirjoituskoneisiin, ja sotien jälkeen kirjasto sai oman pistekirjapainon. Vuonna 1955 kirjaston kokoelmiin tulivat mukaan myös avokelanauhoille taltioidut äänikirjat, jotka helpottivat erityisesti sotasokeiden lukuharrastusta. Kirjasto otti nimen Celia - Näkövammaisten kirjaston käyttöön vuonna 2001 kunnianosoituksena perustajalleen Cely Mechelinille.
    Cely oli käynyt tyttökoulun ja matkusti paljon ulkomailla vanhempiensa kanssa. Ranskan- ja englanninkielentaitoisena hän pystyi hoitamaan yhdistyksen yhteydet ulkomaille. Hän seurasi jo nuorena tarkasti valtiollista politiikkaa ja toimi itsekin poliittisissa järjestöissä sortovuosista lähtien.
    Cely Mechelin on itse myöhemmin kuvannut Kirjoja sokeille -yhdistyksen perustamista ja samalla yhteiskunnallisen työnsä alkuaikoja näin: "Kuten niin monet nuoret ihmiset, jotka aloittelevat elämäänsä, pohdin minäkin noihin aikoihin, kuinka voisin löytää sellaisen toiminnan ja tehtävän, joka antaisi elämälleni rikkaamman ja syvällisemmän sisällön. Neiti Ingmanin sanoista (koskien sokeainkirjojen puutetta) löysin siihen ratkaisun". Cely Mechelin toimi Kirjoja sokeille -yhdistyksen puheenjohtajana yli 40 vuotta, ja se oli selvästi hänen "oma" yhdistyksensä. Hän toimi kuitenkin myös muualla. 1890-luvulla hän oli Raajarikkoisten avustamisyhdistyksen rahastonhoitaja ja rouvasväenyhdistyksen sihteeri. Hän kuului myös Naisasialiitto Unioniin ja oli yksi Marttaliiton perustajista. Marttaliiton ja myöhemmin ruotsinkielisen Marttaliiton keskushallituksessa hän toimi 40 vuotta, yhtä kauan kuin Kirjoja sokeille -yhdistyksessä. Poliittisesti Cely Mechelin kuului ruotsalaisen kansanpuolueen kannattajiin kuten isänsäkin ja istui puolueen keskushallituksessa vuosina 1919-22.
    Ystävyys- ja sukulaisuussuhteet antoivat alkuaikojen toiminnalle varsin epävirallisen leiman. Monet ydinjoukkoon kuuluvista naisista toimivat myöhemmin yhdessä myös muissa järjestöissä. Cely Mechelin oli Naisasialiitto Unionin jäsen sen perustamisesta 1892 alkaen aina kuolemaansa saakka. Liitossa toimivat myös Alexandra Mechelin, Dagmar Neovius, Kirjoja sokeille -yhdistyksen pitkäaikainen sihteeri Nanny Westerstråhle, kirjastonhoitaja Isa Blåfield, yhdistyksen tuleva puheenjohtaja Elin Malin sekä useita muita yhdistyksen jäseniä. Cely Mechelin ja Dagmar Neovius olivat mukana perustamassa Marttaliittoa ja siinä toimi pitkään myös Elin Malin. Selvimmin yhdistyksen aktiivijäsenten poliittista suuntausta kuvaa heidän osallistumisensa maanalaiseen vastarintatoimintaan vuoden 1899 helmikuun manifestista alkaneiden sortokausien aikana. Kolmikko Cely Mechelin, Dagmar Neovius ja Elin Malin olivat vuonna 1902 perustamassa ns. Naiskagaalia, passiivisen vastarinnan Kagaali-järjestön naisjärjestöä. Siinä toimi myös Elsa Bruun, joten mukana oli kolme Kirjoja sokeille -yhdistyksen silloista ja tulevaa puheenjohtajaa. Kuusi yhdistyksen jäsentä, mm. Jenny Gylling ja Jenny Neovius, toimi "pakkauskagaalin" lempinimellä kulkeneessa ryhmässä, joka pakkasi Kagaalin julkaisuja maaseudulle lähetettäväksi. Myös useat muut yhdistyksen aktiiviset jäsenet toimivat Naiskagaalissa. Sortokausien jälkeen monien poliittinen toiminta kanavoitui ruotsalaiseen kansanpuolueeseen.

Bromarvin marttojen vaurauden perusta on sadan vuoden takana. Cely Mechelin ja tämän ystävätär Vera Hjelt olivat vuokranneet kesähuvilan Bromarvista, Tammisaaren kaupungista lounaaseen. Nuoret naiset ihastuivat luonnonkauniiseen paikkaan niin, että senaattori lahjoitti tyttärelleen jouluna 1902 tontin ja jugend-huvilan piirustukset.
    Kun Cely Mechelin 1950 kuoli, hän jätti huvilan ja 300 000 markkaa perinnöksi marttayhdistykselle. Varat piti käyttää huvilan ylläpitoon sekä marttojen, suomenruotsalaisten ja etenkin bromarvilaisten hyväksi. Marttayhdistyksen puheenjohtajana toimi Mechelinin kuoleman aikoihin Tora Grönlund. Tämän isä vuorineuvos Lindroos oli istunut Nokia-nimisen yhtiön hallituksessa neljännesvuosisadan ja kehotti tytärtään sijoittamaan perinnön tuntemansa yhtiön osakkeisiin. Keväällä 2000 Hufvudstadsbladet tiesi kertoa, että Bromarvin martoilla oli yli 40 miljoonan markan Nokia-salkku. - Suomen Valkoisen ruusun ritarimerkki, Jääkäriliiton muistomitali, Vapaussodan muistomitali sekä Neljännen luokan vapaudenristi.

Cely Mechelin nuorena