Yhdestoista sukupolvi

Erkki Mauno Gustaf Manninen ( Vanhemmat - taulu ) s. Helsinki 26.6.1915, k. Kangasniemi 14.9.1969. Ehti aloittaa yliopistossa matematiikan opinnot. Menestyi erityisesti muotokuvamaalarina. Julkaisi runokokoelman Rautaiset tornit. Parhaiten hänet tunnetaan Intimiteatterin perustajana (1949). Kulutti kaikki rahansa ja suuren osan äitinsä rahoja siihen. Tämän johdosta hän velkaantui pahasti ja ajautui riitoihin veljensä Anteron kanssa. - Toimi jatkosodassa ilmavalvontatehtävissä ensin Helsingissä ja sitten Sortavalassa ja Petsamossa.
    Mauno oli tunnettu henkilö kulttuuripiireissä. Hänen tuttujaan olivat muun muassa Alvar Aalto, Ahti Karjalainen, K. A. Fagerholm, Matti Kekkonen, Urpo Levo, Lasse Pöysti, Aarre Simonen, Kari Suomalainen, Erik Tawaststjerna ja monia muita politiikkoja ja vaikuttajia. Mannisen ansiosta Pöysti pääsi henkilökohtaisesti tapaamaan eräitä keskeisiä kulttuurihenkilöitä, kuten Eero Järnefeltin ja Jean Sibeliuksen. Hän asui Kangasniemessä suvun huvilassa Kotavuoressa.
    Tutustuminen Linaan kuvaa hyvin Maunon elämää. Hän oli kuullut, että Lina Heydrich piti täysihoitolaa Felmarnin saarella. "Siihen naiseen minun täytyy tutustua", hän ajatteli ja ryhtyi sanoista tekoihihn, soitti pehelimella ja matkusti tapaamaan. Ennen pitkään Lina vuorostaan saapui Suomeen ja heidät vihittiin uudessa kodissa Fredrikintorin varrella. Mutta avioliitto kariutui Maunon tasapainottomuuteen ja valtataisteluun Idan ja Linan välillä. Vajaan kahden vuoden päästä Lina lähti takaisin. Avioehto pelasti Kotavuoden maiden siirtymisen saksalaisille, sillä ero ei ollut vielä voimassa Maunon kuollessa.
    Puoliso 1965 Lina von Osten (hänen 2. aviossaan) s. Avendorf, Isle Fehmarn Saksa 14.6.1911, k. siellä 14.8.1985, isä Fehmarnin saaren koulumestari. Piti kotia pystyssä ja hoiti miehensä omistamalla tiluksilla maanviljelyksen. Ensimmäisen miehensä kuoltua Linasta tuli eräänlainen Saksan valtakunnan leski, jolle annettiin mahtavat eläkkeet ja Breschanin linna, jonka ylläpitämiseen hän varansa eivät kuitenkaan olisi riittäneet. Hän esittikin itselleen vain asumisoikeuden. Saksan luhistuessa Lina pakeni kolmine lapsineen Prahasta, sai lähetetyksi lapset vanhemiensa luo Fehmarniin ja ajoi polkupyörällä väärennettyjen paperien turvin 18 tarkastusaseman läpi Münchenistä Stuttgartiin, loppumatkan kuorma-auton kyydissä. Myöhemmin hänet tuomittiin Prahassa poissaolevana elinkautisvankeuteen kuritushuoneeseen, josta 20 vuotta kovennettua. Häntä syytettiin siitä, että hänellä oli ollut linnassaan työväkenä ensin juutalaisia, sitten jehovantodistajia ja aseistakietäytyjiä. Itse hän sanoi kohdelleensa heitä hyvin.
Saksan luhistumisen jälkeen hän elätti kolme lastaan mm. myymällä kalasäiklykkeitä. Vasta 50-luvulla hän pääsi käsiksi niihin säästöihin, jotka voitiin todistaa alkuperältään nuhteettomiksi. Ne olivat tietenkin menettäneet arvonsa.
    Avioliiton myötä Lina oli tullut Suomeen jäädäkseen. Hän oli tuonut mukanaan huonekaluja ja hopeita. Täälläkin hän sopeutui hyvin perheenemännän rooliin ja istui intiimiteatterin takahuoneessa auttamassa puvuston ompelussa. Avioliiton kariuduttua hän piti täysihoitolaa Felmarnin saarella, kunnes se paloi helmikuussa 1969. Vielä 1970-luvulla Lina kirjoitti Maunon veljelle Antero Manniselle ja tiedusteli mahdollisuutta saada tulla viettämään kesää Kotavuoren Alataloon, mutta silloin se oli jo Mannisten nuorempien veljien kesäasuntona. - Lirjoitti muistelmateoksen: "Leben mit einem Kriegsverbrecher" 1976, Life with a War Criminal. Hän lähetti useita kirjeitä ja korjauksia moneen lehteen ja puolusti näin edesmennyttä puolisonsa kuolemaansa saakka. - 1. puoliso Grossentroden kyläkirkossa 26.12.1931 SS-joukkojen Obergruppenführer (kenraali), kansallissosialistisen Saksan keskusturvallisuusviraston Reichssicherheitshauptamtin (RSHA) ensimmäinen päällikkö ja Böömin, että Määrin protektoraatin käskynhaltija Reinhard Tristan Eugen Heydrich s. Halle an der Saale 7.3.1904, (haavottui murhayrityksessä pommin sirpaleista Prahassa 27.5.1942), kuoli saamiinsa vammoihin Bulovka-sairaalassa 4.6.1942. Hänen sanotaan olleen "juutalaiskysymyksen lopullisen ratkaisun" pääarkkitehti, Prahan pyöveli.

Mauno ja Lina Manninen
Kuva. Hellevi Arjavan kirjasta: Minne pääsi kiltti tyttö