John Backman
Saunan uuni
Vanhat saunan uunit ovat kuten tunnettua, muuratut tiilistä ja niiden keskuksena
on suuri määrä kiviä, johon kivistöön vettä heittämällä saadaan löylyä. Nykyään
saunan uunit tehdään pienempiä. Ne varustetaan levystä tehdyllä uunikuorella
ja kiviäkin on vähemmän kuin vanhoissa, muuratuissa kiuasuuneissa.
Polttokaasut johdetaan näissä uuneissa tavallisesti löylykivistön lävitse, joten
tällainen saunanuuni on lämmitettävä ennen kuin saunaan mennään, ja tulen
täytyy olla tulipesässä jo kokonaan sammunut, että vältettäisiin
mahdollinen häkä- eli hiilimonoksidi-kaasun syntyminen kylpyjen aikana.
Esillä oleva keksintö tarkoittaa saunanuunia, jossa on savusolilla varustettu levystä tehty uunikuori ja löylykivisäiliö tehty tulipesän yläpuolelle niin, että polttokaasut eivät kosketa löylykiviä, vaan ainoastaan löylykivisäiliön pohjaa, josta johtuva lämpö kuumentaa löylykivet ja lyölykivistä saadaan heittää löylyä, vaikka tulipesässä palaa tuli. Uunin savusolat on järjestetty kulkemaan yli ympäri uunikuoren, joten saunan uuni toimii myöskin lämmityskamiinana.
Piirustuksessa on tämän keksinnön yksi suoritusmuoto kuvassa 1 edestä nähtynä, kuvassa 2 sivulta, josta vesisäiliö on poissa, ja kuvassa 3 päältäpäin nähtynä, ilman jalkoja ja vesisäiliötä. Kuvassa 4 on poikkileikkaus A -B kuv. 3 ja kuvassa 5 halkileikkaus C -D kuv. 3, joista kuvista on jalat jätetty pois, ja uuni voidaan ajatella asetettavan kivi-aluslaitteelle. Uuninkuori 1 on tehty levystä. Se on muodoltaan laatikkomainen, johon on tehty tulipesä 2, arinoineen 3 ja tuhkapesä 4 sekä kahtena kerroksena kiertävät savusolat, kuvat 4, 5. Paitsi suorakaiteen muotoinen, laatikkomainen, voi uunin kuori 1 olla päältäpäin katsottuna, joko nelikulmainen, ellipsin tai ympyrän muotoinen. Uunikuoren 1 kokoonpanossa on seurattu ennestään tunnettuja sovitusmuotoja.
Tulipesän 2 seinämät ovat joko tiilimuurauksella tai jollakin tunnetulla tulen kestävällä massalla suojatut. Tulipesiin luukku 5 on tehty ennestään tunnettuun tapaan. Samoin tuhkapesän luukku 6, johon on yhdistetty tuhkalaatikko 7.
Arina 3 on ennestään tunnettua rakennetta. Savusolat ovat keskenään yhdistetyt siten, että polttokaasut joutuvat kulkemaan tulipesästä 2 , kivisäiliön pohjan alitse päätysolaan 8, sivusolaan 9, josta painuvat edellisten alapuolella oleviin: sivu-solaan 10, päätysolaa 11, toiseen sivusolaan 12 ja tästä menosolaan 13 ja siitä edelleen reiästä 14 jatkuvaan savupiippuun.
Saunan uunin jalat 15 ja vesisäiliön 16 jalat 17 ovat joko kulma- tahi litteärautaa ja tarpeen mukaan vinotukien vahvistamat. Nämä jalat 15, 17 voidaan tehdä myöskin kivestä tai sementistä, käyttämällä jotakin eristysainetta uunin kuoren 1 ja vesisäiliön 16 alla, lämpöhäviöiden välttämiseksi.
Vesisäiliö 16 on tehty levystä ja asennettu uunin kuoren 1 yhteyteen niin, että vesi kuumenee säiliössä. Tässä on käytetty vielä apuna jousi- ja ruuvilaitetta 18, 19 niin, että säiliö 16 on saatu aivan uunin kuoreen 1 kiinni puristetuksi ja voidaan tarpeen vaatiessa taas asentaa kauemmaksi.
Löylykivisäiliö 20 on vapaasti laskettu uunikuoren 1 päälle ja sen pohja 21 muodostaa tulipesän 2, katon, pohjan ollessa tehty joko takorauta- tai teräslevystä tahi valurautaosista. Löylykivisäiliö on varustettu kannella 22, joka poistetaan paikaltaan kun löylyä heitetään, heittämällä vettä löylykiviin 23.
Johtuen savusolajärjestelystä toimii saunan uuni myöskin lämmityskaminana ja voidaan sitä käyttää paitsi saunoissa, myöskin työhuoneiden, metsäkämppien ja kanalain, sikalain, navettain ja kellarien lämmitykseen.
Patenttivaatimukset
1. Saunan uuni, jossa on laatikkomainen, päältäpäin katsottuna suorakaiteen,
neliön, ellipsin tahi ympyrän muotoinen uunin kuori, tunnettu siitä, että
löylykivisäiliö (20) on tehty tulipesin (2) ja uunin kuoren (11) yläpuolelle niin, että
polttokaasut eivät kosketa löylykiviä (23), vaan ainoastaan löylykivisäiliön pohjaa
(21), josta johtuva lämpö kuumentaa löylykivet (23), joten saunan uunista
saadaan löylyä vaikka tulipesässä (2 ) palaa tuli.
2. Patenttivaatimuksen mukainen saunan uuni, tunnettu siitä, että savusolat (8- 13) on järjestetty kiertämään yli ympäri unikuoren ( 1), joten saunan uuni toimii täten myöskin lämmityskaminana.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen saunan uuni, tunnettu siitä, että uuni on varustettu jaloilla (15), tai asennettu joko muuratulle tahi sementistä valetulle alustalle.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen saunan uuni, tunnettu siitä, että sen yhteyteen on sovitettu vesisäiliö (16), joka on puristettu uunia vastaan jousi- ja ruuvilaitteella (18, 19).
Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus (Patentti N:15290; 13.1.1932). Kopioinut Kari Paunasalo.