Johan (John) Backman
( Vanhemmat - taulu )
s. Pihlajavesi 20.6.1868, k. Helsinki 26.12.1950, haudattu Valkeakoskelle.
Kävi Alavuden kansakoulua 29.9.1880-30.4.1881.
Oli Peräseinäjoella Salomon Kortesmaalla asesepän ja sepän opissa 1.11.1885-1.11.1886.
- Helsingissä seppä Gabriel Huttusella seppänä ja viilarina 20.8.1888-22.10.1890.
A. Mellins'in Smides-Fabrik ja Reparatur-Verkstad'issa seppänä 12.4.1889-11.6.1889.
Seppä H. Windell'illä viilarina 1.9.1893-13.10.1893. Vaasan läänin vankilan vanginvartija ja työnopettaja 4.9.1893-31.9.1896.
Helsingin kuritushuonevankilan työnvalvoja 1.10.1896-28.9.1897.
Helsingin 1:n Uudenmaan Suomen Tarkk'ampuja-pataljoonan asepajassa asemestarin apulainen ja aseseppä 1.10.1897-2.10.1900.
Muutettuaan Parikkalan Kangaskylään 1900 ja sittemmin Joukion kylään Nr:9 hän oli Parikkalan Osuuskaupan
r.l. hoitaja 26.11.1906 alkaen ja ylihoitaja 27.5.1912-30.6.1914.
Saattoi tarmokkaalla toiminnallaan perikadon partaalla olleen osuuskaupan kukoistavaan ja vakavaraiseen asemaan.
Keskinäisen vakuutuslaitos Sammon asiamies 1912. Piti Parikkalassa Poutala-nimistä sahaa 1912 J. Innasen kanssa.
Myi lisäksi puutavaraa Venäjälle ja hoiti kuljetuksen omalla aluksellaan.
Perusti Kurikkaan Oy. Pohja-nimisen huopakenkätehtaan Anton Hakolan kanssa 1917. Oli tehtaan teknillinen johtajana 8.9.1917-10.1.1920
ja hoiti yhtiön kirjanpidon ja rahaliikenteen. Kurikassa Miedon Kauppa-Osakeyhtiön isännöitsijä ja kaupanhoitaja 22.3.1920-22.6.1922.
Piti Vihdissä Hongiston kylän Lintumäellä sekatavarakauppaa 1922-27 ja teki pajassaan sepäntöitä; valmisti mm. aseita.
Johan oli erittäin kätevä käsistään ja hyvin kekseliäs sekä aika kiivas ja äkkipikainen luonteeltaan.
Hän oli itse tehnyt (kahvipannusta alkaen) lähes kaiken mitä omisti. Sai 13.1.1932 patentin
(N:15290) keksimälleen saunan uunille, joka nykyisin tunnetaan paremmin nimellä
"jatkuvalämmitteinen saunan kiuas". Myi patentin Kastor Oy:lle ja osallistui kiukaan kehitystyöhön
sarjatuotantoon 1934 asti. Toimi lisäksi Kastor Oy:llä osto-osaston hoitajana 15.3.1934-31.5.1935.
Hänellä oli Helsingin pitäjässä Rekolassa asuntonsa yhteydessä kauppaliike 1927-35. Rakennuksen
tuhouduttua tulipalossa hän osti sittemmin Helsingin Puistolasta oman pientilan.
Jannella oli Puistolassa myös oma verstas, jossa hän mm. huolsi presidenttien Svinhufvud ja Ståhlbergin kilpailu-pistooleita
ja myi radioita jotka hän oli rakentanut USA:sta ostamistaan radion osista. Hoiti lisäksi Malmilla puhelinkirjanpitoa.
Oli vielä yli 70-vuotiaana Valkeakoskella Yhtyneet Paperitehtaan Oy:n Tervasaaren korjauskonepajalla sorvaajana 16.12.1939-25.1.1940
ja jatkosodan aikana viilarina pari vuotta. Malmilla Maanviljelyskonetehdas Oy:n koneistamossa terien asettajana 6.3.1940-18.5.1940.
Suoritti Kalvolassa höyrykoneenkäyttötutkinnon 22.10.1893, Helsingissä Suomen Osuuskauppojen Keskusosuuskunnan r.l.
Neuvontatoimiston osuustoimintaväen kirjanpitokurssin 2.5.11.1908, Savonlinnassa höyrykäyttöisten maakoneiden ja lokomobiilien
koneenköyttäjätutkinnon 29.12.1911. - Asevelvollisuus Hämeenlinnassa Hämeen Suomen Tarkk'ampuja-pataljoonassa 1.11.1890-31.10.1893,
Jefreitteri 31.10.1891, aliupseeritutkinto 22.4.1892 (palkittu kunniapalkinnolla Pataljoonan harjoituskomennuskunnan
ensimmäisenä oppilaana), nuorempi aliupseeri 1.11.1892.
Hän oli innokas osuustoiminta-aatteen levittäjä. Kuului Teosofiseen seuraan (Kalevala loosi).
Laati jo 1900-luvun alkupuolella yksilöllisiä horoskooppeja syntymäajan ja taivaankappaleiden
asentojen perusteella. Oli perinyt vanhemmiltaan myös jonkinlaisen ruotsinkielen taidon.
Hän oli pääosin kasvissyöjä. Kuoli tilallaan Helsingissä.
Puoliso Vanaja 14.6.1896 Olga Mathilda Henriksson
s. Vanaja 7.1.1871, k. Valkeakoski 26.5.1949,
vanh ratavahti Jeremias Heikinpoika ja Henrika Loviisa Kustaantytär Kankaantaan Jaakkolan talosta.
Isänsä kuoltua 1883 Olgan äiti Henrika joutui muuttamaan pois Vanajan Kantolan ratavahdin "virka-asunnosta",
kahdeksan lapsensa kanssa, nuorimmaisen ollessa vasta kolme- ja Olgan 9 vuotias.
Asuivat sitten Vanajan Miemalan Vanha-Lapion tilan torpassa, josta lapset sitten yksitellen lähtivät maailmaan
ja jossa hänen äitinsä Henrika Loviisa eli elämänsä loppuun asti.